Soupster Family avasi ensimmäisen ravintolansa nykyiseen kotimaahani Espanjaan tammikuussa. Olen aina pitänyt suomalaista ravintolakenttää todella ammattitaitoisena, mutta sisäistin sen kunnolla vasta nyt asuttuani ja pyöritettyäni hetken ravintolaa Espanjassa.
Paperilla ravintolan pyörittäminen Espanjassa kuulostaa unelmalta. Vuokrat, raaka-aineet ja työvoimakulut ovat täällä selkeästi edullisemmat kuin Suomessa. Asiakkaita on huomattavasti enemmän. Ruokakulttuuri kannustaa paikallisia syömään ulkona myös arkisin, ja alueella on paljon turisteja, jotka syövät ja juovat mieluusti ravintoloissa. Kuulostaa siltä, että kaikki lainalaisuudet ovat ravintoloitsijan puolella ja avaimet onnistumiseen taskussa.
Yksi asia Espanjan ravintoloissa on kuitenkin merkittävästi huonommassa jamassa. Ravintolat ovat usein huonosti johdettuja, ja erityisesti keittiöstä puuttuu ammattitaitoa. Jos käyt Espanjassa sadassa ravintolassa, niistä 90 on melko kehnoja. Suomessa tilanne on toisinpäin: suurimmassa osassa ravintoloista tekeminen on ammattitaitoista ja ruoka vähintään perushyvää.
Kun suomalaisen ammattitaidon tuo Espanjan olosuhteisiin, voi homma toimia kuin unelma. Tästä hyvä esimerkki on Teemu Bomanin ja Aino Puiravan La puerta verde -ravintola Fuengirolassa. Pariskunta on osaamisellaan ja laatutietoisuudellaan onnistunut rakentamaan yhden kaupungin parhaista ravintoloista.
Uskon, että Suomessa ravintola-alan ammattitaitoa pidetään itsestäänselvyytenä. Meillä on ollut pakko tehdä asiat helvetin hyvin, sillä vuokrat ja verot ovat korkeat, raaka-aineet kalliita ja henkilökunta vielä kalliimpaa. Jos haluaa onnistua, täytyy toimintaa pyörittää ammattimaisesti. Kun asiaa ajattelee, on ainoastaan käsittämättömän kovan suomalaisen ammattitaidon ansiota, että homma saadaan toimimaan pienillä marginaaleilla, asiakasmäärillä ja vähäisellä turismilla.
Joten jos pärjäät Suomessa edes jotenkuten, suosittelen ravintolan avaamista ulkomaille! Jos tällainen kehäkettukin on valmis vielä opettelemaan uutta, kyllä tekin rakkaat nuoret ihmiset pärjäätte. EU:n vapaa liikkuvuus avaa monia ovia. Pienempi ravintola isommalla markkinalla voi olla hyvä paikka aloittaa ura yrittäjänä.
Totta kai jokaisen kulttuurin ja maan mukana tulevat omat haasteensa. Sääntö-Suomen jälkeen eteläeurooppalainen mañana-mentaliteetti voi tuntua rajulta. Kaverin puolesta kyselen, olisiko Suomessa mahdollista olla kuukausikaupalla jatkuva vesivuoto ravintolassa ilman, että kiinteistön edustajia kiinnostaa sen korjaaminen?
Vaikka ammattitaidon voi tuoda mukanaan, ei omia toimintatapoja voi runtata väkisin läpi. Aluksi voi vaikka lähteä kohdemaahan töihin 3–6 kuukaudeksi opettelemaan paikallisia toimintatapoja ja kommervenkkeja.
Jos tuntuu, että Suomessa on hankalaa ja kallista yrittää, ei muuta kuin lentokone alle ja reippaasti maailmalle. Pärjäät kyllä.
Kim Heiniö kirjoittaa kolumnisarjassaan yrittäjyydestä ravintola-alalla. Heiniö on Soupster Familyn perustaja ja sarjayrittäjä.
Lue myös: Teemu Boman toteutti haaveensa: oma ravintola Espanjassa
Lue myös: Bakerika on Erika Poussalle enemmän kuin yritys, se on intohimo












