Esteettömyyden huomioiminen alkaa olla arkipäivää monenlaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Siihen ohjaa jo yhdenvertaisuutta vaativa lakimme ja kansainväliset sopimukset. Lisäksi syrjimättömyys on nykypäivänä tärkeä osa organisaatioiden maineenhallintaa, kertoo esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:stä.
Hätösen mukaan tapahtuman todellinen esteettömyys ei rakennu yksin teknisistä yksityiskohdista, vaikka nekin ovat tärkeitä. Esteettömyys on yhtä lailla myös asenne.
”Kyse on siitä, miten kohtaamme toisemme ihmisinä. Haluammeko aidosti, että tapahtumamme on tarkoitettu aivan kaikille potentiaalisille kävijöille?”
”Tapahtuman esteettömyys ei rakennu yksin teknisistä yksityiskohdista. Esteettömyys on yhtä lailla myös asenne.”
Hätönen huomauttaa, ettei esteettömyyteen satsaaminen ole pois keneltäkään. Se päinvastoin palvelee useita asiakasryhmiä. Esimerkiksi helpot kulkureitit tuskin haittaavat ketään.
”Ikääntyneiden osuus väestössä kasvaa koko ajan. Suuret ikäluokat ovat tottuneet kuluttamaan kulttuuria ja muita tapahtumia monipuolisesti, ja he haluavat varmasti jatkaa osallistumista iän mukanaan tuomista haasteista huolimatta.”
Esteettömän kokonaisuuden suunnitteleminen alkaa tapahtumapaikan valitsemisesta.
”Hyvät julkiset kulkuyhteydet ovat tärkeät. Lisäksi mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä tulisi olla esteettömiä autopaikkoja ainakin kyydistä nousemista varten”, Hätönen sanoo.
Rakennusten esteettömyydessä on edelleen suuria eroja. Hätösen mukaan nyrkkisääntönä voi pitää, että uudet rakennukset ovat esteettömämpiä kuin vuosikymmeniä sitten rakennetut. Toki moneen perinteiseenkin rakennukseen on jälkikäteen lisätty hissejä ja luiskia tai tehty muita esteettömyyttä parantavia muutoksia.
”Valitettavasti Suomessa ei ole toistaiseksi kattavaa verkkopalvelua, jossa voisi vertailla erilaisten tapahtumapaikkojen esteettömyyttä. Olisi siis hyvä, että kiinteistönomistajat kertoisivat tilojensa esteettömyydestä mahdollisimman tarkasti ja konkreettisesti esimerkiksi nettisivuillaan.”
”Viestintä ja selkeät opasteet ovat tärkeä osa esteettömyyttä. Niistä hyötyvät aivan kaikki tapahtumavieraat.”
Huomioi myös esiintyjät
Puutteista kannattaa tiedottaa täysin avoimesti. Pahin vaihtoehto on, että tapahtumaan jo saapunut henkilö joutuu kääntymään takaisin tilojen vaikeakulkuisuuden vuoksi. Hätösen mielestä olisikin suotavaa, että kaikki osallistujat pystyvät käyttämään samaa sisäänkäyntiä ja osallistumaan tapahtumaan yhdessä muiden kanssa. Esteettömiä wc-tilojakin tulee olla riittävästi, ja niiden pitää olla sijainniltaan saavutettavia.
”Kokonaiselämys on hyvin erilainen, jos pyörätuolia käyttävä henkilö joutuu ensin tulemaan sisään sivuovesta, sen jälkeen eroon omasta seurueestaan ja katsomaan ohjelmaa pyörätuolitasanteelta.”
Aidosti esteettömän tapahtuman suunnittelemiseen kuuluu myös muiden osallistujien kuin yleisön huomioiminen. Liikkumisen rajoitteita voi olla yhtä lailla tapahtuman esiintyjillä.
”Usein yleisöön pääsee esteettömästi, mutta puhujalavalle tai esiintyjien taukotilaan ainoa reitti saattaakin olla jyrkkä portaikko.”
”Esteettömyyden kehittäminen on jatkuva prosessi. Palautetta kannattaa kerätä aktiivisesti ja ottaa siitä opiksi.”
Rakennetun ympäristön lisäksi merkitystä on myös tapahtuman muulla suunnittelulla. Hyvä tiedottaminen ja selkeät opasteet ovat tärkeä osa esteettömyyttä, ja niistä hyötyvät aivan kaikki tapahtumavieraat. Laadukas äänentoisto ja valaistus helpottavat ohjelman seuraamista. Viittomakielinen tulkkaus ja induktiosilmukka palvelevat niitä osallistujia, joilla on kuulemisen haasteita. Yleisökysymyksiä varten varattu erillinen mikrofoni helpottaa kaikkien kuulemista. Näkövammaiset henkilöt voi huomioida vaikkapa kuvailemalla valkokankaalla näkyvät asiat myös sanallisesti.
Aikataulu on hyvä suunnitella sellaiseksi, että ruokailu- ja vessataukoihin varattu aika riittää kaikille. Noutopöytien suunnittelussa voidaan ottaa huomioon pyörätuolia tai muita liikkumisen apuvälineitä käyttävät.
”Yksi kiva tapa huomioida tukea tarvitsevat osallistujat on se, että tapahtumassa työskentelee kaikille yhteinen yleisavustaja. Hänen läsnäolostaan kannattaa myös tiedottaa etukäteen”, Hätönen vinkkaa.
Esteettömyyden kehittäminen on jatkuva prosessi. Täydellistä esteettömyyttä ei ole olemassakaan, eikä puutteista kannata lannistua. Palautetta kannattaa kerätä aktiivisesti ja ottaa siitä opiksi.
”Kuten kaikki alalla toimivat tietävät, isossa tapahtumassa sattuu aina jotain odottamatonta. Silloin tarvitaan improvisointia. Mielikuvitus ja positiivinen asenne auttavat myös vastaan tulevien esteettömyyden pulmien ratkaisemisessa.”
Lopulta osallistujalle tärkeintä on kokemus siitä, että hän on ollut aidosti tervetullut ja häntä on kohdeltu tapahtumassa kunnioittavasti.
”Koko tiimillä tulee olla tahtotila tehdä kaikille tarkoitettua tapahtumaa. Eikä esteettömyysasioista voi koskaan viestiä liikaa. Kun nämä kaksi ehtoa täyttyvät, ollaan jo pitkällä.”
Hätösen mielestä esimerkiksi päivän mittainen koulutus koko henkilöstölle esteettömyyden perusasioista olisi monessa palvelualan työyhteisössä hyvä idea. ESKE on käynyt pitämässä tällaisia koulutuksia muun muassa vaalitoimitsijoille.
”Koulutuksessa voidaan käydä läpi ihan perusasioita tukea tarvitsevien ihmisten kohtaamisesta lähtien. Läheskään kaikki vammat tai sairaudet eivät näy päälle päin. Pyörätuolia käyttävä henkilö on helpompi huomioida, mutta moni muukin tarvitsee tukea voidakseen osallistua täysipainoisesti tapahtumaan.”
