1. Mikä on tes?
Mistä tietää, noudatetaanko omalla työpaikalla työehtosopimusta, tuttavallisemmin tessiä, vai toimitaanko työlainsäädännön ohjaamana?
”Katso, onko työsopimuksessasi mainintaa työpaikallasi sovellettavasta työehtosopimuksesta”, työmarkkinajuristi Harri Ikonen vinkkaa.
Ikonen kuvaa tessin ja työlainsäädännön eron: työlainsäädäntö antaa yleiset ohjeet ja säännöt, tes puolestaan tarkentaa sääntöjä ottaen huomioon alan erityispiirteet. Tessissä saatetaan esimerkiksi sopia asioista, joista ei ole määräyksiä työlainsäädännössä. Tessittömillä aloilla niistä pitää osata sopia työsopimuksella.
”Jos ei ole tessiä, pitäisi osata työsopimusta tehdessä kysyä kaikki tärkeät kysymykset kuten lomarahan maksaminen, pidemmän sairasajan palkka ja vanhempainvapaakäytännöt. Toki työpaikoilla on voitu luoda omat säännöt ja sopia näistä myös ilman tessiä”, Ikonen huomauttaa.
Myös työajasta sovitaan tessissä.
”Laki on yleispiirteinen eikä välttämättä sovellu kaikille aloille kuten kulttuuri- tai ravintola-alalle. Tessissä työajasta sovitaan kattavasti alan erityispiirteet huomioon ottaen”, Ikonen sanoo.
Työaikamuotoja on useita. Voi olla jaksotyötä, vuorotyötä tai työaika saatetaan määritellä keskimääräisen säännöllisen työajan puitteissa.
2. Onko ylitöihin suostuttava?
Työsopimuksessa on sovittu työaika, eikä työnantaja voi velvoittaa työntekijää tekemään töitä sen yli.
”Ylityöstä voi aina kieltäytyä. Ylityöhön tarvitaan työntekijän suostumus, ja se on aina annettava tapauskohtaisena”, Ikonen neuvoo.
Asia pätee myös toisin päin: ylitöitä ei voi tehdä oma-aloitteisesti, vaan pitää olla ylityömääräys työnantajalta.
Esimerkiksi liukuvassa työajassakaan työnantaja ei voi määrätä tekemään ylityötä liukuman puitteissa. Liukuman on tarkoitus tarjota joustoa työntekijälle, eikä sen puitteissa tehtyä ylityötä korvata ylityönä, ellei siihen ole työnantajan määräystä.
Jos työaika on määritelty keskimääräiseksi säännölliseksi työajaksi, viikkotyöaika tasoittuu tiettynä aikana. Tällöin pitää olla käytössä tasoitusjärjestelmä ja työvuoroluettelo, ja vuoroihin merkitty työaika tasoittuu tasoitusjakson aikana.
”Ylityötä on se, joka tehdään työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työn lisäksi. Suunnitelmassa ei voi olla ylityötä valmiiksi merkittynä.”
Ikosen mukaan samat säännöt pätevät myös projektiluontoisessa tai epätyypillisessä työssä. Työnantaja ei voi näissäkään velvoittaa työntekijää tekemään ylityötä.
3. Miten ylityöt korvataan?
Ylityökorvaus voi olla rahaa tai vapaata.
”Työnantajan pitää ehdottomasti korvata ylityö. Päivittäinen ylityöraja on 8 h ja viikoittainen ylityöraja 40 h. Ylityö korvataan eri periaatteella riippuen siitä, onko kyseessä vuorokautinen vai viikkoylityö”, Ikonen selostaa.
Perussääntö on, että vuorokautisesta ylityöstä kaksi ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla korotettuna palkkana tai vastaavana vapaana, esimerkiksi 1 h ylitöitä tarkoittaa 1 h 30 min vapaata. Seuraavat ylityötunnit maksetaan 100 % korotettuna. Jos teet 3 h vuorokautista ylityötä, kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 % korotettu palkka ja kolmannelta 100 % korotettu palkka. Vapaata kolmesta ylityötunnista tulisi yhteensä 5 h.
Korvaukset määrittyvät eri tavalla eri työaikamuodoissa. Jaksotyössä, jota noudatetaan muun muassa turvallisuus-, pelastus-, majoitus-, ravitsemus- ja kulttuuripalveluissa, säännöllinen työaika on enintään 120 tuntia kolmen viikon pituisissa jaksoissa tai enintään 80 tuntia kahden viikon jaksoissa.
”Jaksotyössä maksetaan 50 % korotettua palkkaa niiltä ylityötunneilta, jotka nousevat enintään 18 tuntiin kolmen viikon mittaisessa jaksossa tai 12 tuntiin kahden viikon jaksossa”, Ikonen sanoo.
4. Miten voin itse edistää asioista sopimista omalla työpaikallani?
Työmarkkinajuristi Harri Ikonen on ollut yli 15 vuotta työoikeushommissa ammattiliittosektorilla. Tällä hetkellä hän työskentelee Ammattiliitto Jytyssä, jonka jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa.
Miten esimerkiksi Jytyn jäsen tai kuka tahansa voi vaikuttaa työaikoihin liittyviin asioihin omalla työpaikallaan? Vastaus riippuu siitä, kuuluuko liittoon vai ei.
”Ota ensimmäisenä yhteyttä luottamusmieheen tai omaan liittoon. Luottamusmies edustaa niitä jäseniä, jotka kuuluvat tessin sopijajärjestöihin, ja hän saattaa kehottaa liittymään liittoon, jotta voi auttaa. Tessittömillä aloilla voidaan valita luottamusvaltuutettu, joka neuvoo kaikkia työpaikalla. Jos luottamushenkilöitä ei ole, ota ongelma esille oman esihenkilösi kanssa”, Ikonen neuvoo.
Ikonen korostaa yksilön vastuuta: pitää olla tietoinen omista oikeuksistaan, jotta voi ottaa epäkohtia esiin. Toisaalta myös työnantajalla on vastuu noudattaa sopimuksia ja työlainsäädäntöä.
Ikosen mielestä työnantajat noudattavat aika hyvin tessin määräyksiä ja työaikalainsäädäntöä. Silti pelisääntökeskustelua on tarpeen käydä kaikilla työpaikoilla.
”Työnantajan pitää tuntea velvollisuutensa, mutta myös työntekijän oikeudet”, Ikonen summaa.
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.
