Vaikka riidat ulko- ja talouspolitiikassa ovat herätelleen kysymyksiä hallituksen kaatumisesta, on hallitus kaatunut ihan oikeasti viimeksi vuonna 1982. Siten on turvallista olettaa, että tällä hallituksella jatketaan vuoden 2027 eduskuntavaaleihin asti.
Tätä ajanhetkeä voisikin kuvata tiukaksi hallituspolitiikan tekemisen kaudeksi. Niin sanottu koeaika on ohi, mutta kautta on vielä niin paljon jäljellä, että vielä ehtii valmistella ja toimeenpanna paljon. Siksi nyt onkin hetki, jossa on viimeistään tehtävä tätä hallituskautta koskevat edunvalvonnalliset avaukset.
Jo vuoden päästä hyvätkin ideat voivat jäädä toteuttamatta, koska avausten valmisteluun käytettävissä oleva aika alkaa käydä hallituskaudella vähiin. Vaikka tietenkin aina on hyvä hetki tehdä hyviä avauksia.
Miltä edunvalvonnallinen tilanne sitten tällä hetkellä näyttää? Jos aloitetaan talouspolitiikasta, niin kulttuuri-, urheilu- ja musiikkitapahtumia koskevan alennetun arvonlisäverokannan nosto 10 prosentistä 14 prosenttiin tulee kuin metro. Veronkorotus tapahtuu vuodenvaihteessa, ja alan toimijoiden on syytä varautua siihen.
Tämä ei tarkoita, että olisimme edunvalvonnallisesti heittäneet kirveen kaivoon, vaan tavoitteena on saada päätös peruttua mahdollisimman nopeasti. Jos se ei tapahdu tällä hallituskaudella, niin parin vuoden päästä, kun puolueet hakeutuvat asemiin seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita varten.
Hallituspuolueissa on kuitenkin aistittavissa (täysin perustellusti) eriasteista huolta siitä, mitä veronkorotus tekee tapahtuma-alan kasvulle. Tuon kasvun tukemiseksi ollaan myös valmiita tekemään muita poliittisia päätöksiä, vaikka veronkorotuspäätöstä ei pyörretty.
Esimerkiksi jo keväällä hallituksessa kuultiin tapahtuma-alan hätä, kun aluehallintovirastossa ryhdyttiin rinnastamaan tapahtuma-ala työsuojelusääntelyssä rakentamiseen. Nyt syksyllä hallituspuolueet tekivät yli 30 norminpurkuehdotusta, joista puolenkymmentä liittyi suoraan tapahtuma-alaan.
Alaan liittyvät ehdotukset koskivat yhden luukun lupapalveluita, melulupia, AVIn asetuksen voimaantulon jouduttamista ja väliaikaisten tilojen tapahtumakäytön helpottamista. Nämä ehdotukset eivät ilmestyneet tyhjästä, vaan niistä on tehty aktiivista ja aloitteellista viestintää, jotta asiat ovat nousseet poliittiselle agendalle.
Anniskelusääntelyn järkevöittäminen ei valitettavasti vielä yltänyt norminpurkulistoille.
Alkoholilakiin liittyen etenee monta eri uudistusta tällä hallituskaudella, ja tapahtuma-alan näkökulmasta on itseoikeutettua vaatia lain uudistamisen yhteydessä alalle samanlaista kohtelua kuin ravintoloillekin, eli tapahtuma-alue voisi toimia anniskelualueena mutta tavalla, jossa lapsia ja nuoria ei tarvitsisi jättää elämyksellisten tapahtumien ulkopuolelle. Muutos lainsäädäntöön on teknisesti helppo, kunhan on poliittista tahtoa.
Tapahtumateollisuus ry:n hallituksessa on mietitty joukko uusia ehdotuksia, joilla toimialan toimintaa voitaisiin helpottaa. Ehdotukset liittyvät esimerkiksi alan ja sen vakiintuneiden käytäntöjen tunnistamiseen työaika- tai vuosilomalainsäädännössä sekä esimerkiksi tilaajavastuulain järkeistämiseen.
Mutta tämä teksti on myös kutsuhuuto alan toimijoille: olkaa rohkeasti yhteydessä Tapahtumateollisuuteen, jotta saamme alan sieluntunnot muutettua poliittisiksi vaatimuksiksi ja sitä kautta paremmiksi käytännöiksi kentällä. Alan toimialajärjestö on perustettu siksi, ettemme ole enää vain kaarnalaiva poliittisen päätöksenteon virrassa, vaan omaan kohtaloon voidaan myös vaikuttaa.
Rahapelilainsäädäntö on niin ikään herkässä vaiheessa, ja sen uudistamisessa on monenlaisten tapahtumasisältöjen näkökulmasta taloudellisia mahdollisuuksia. Eikä tämä koske vain erilaisia urheilulajeja, vaan myös esimerkiksi musiikki-, yritys- ja kulttuuritapahtumille voi syntyä kaupallisia mahdollisuuksia rahapeliyhteistyöstä, jos tämä tuntuu toimijoille itselleen sopivalta ja löytyy molemminpuolisesti hyviä yhteistyökuvioita.
Edunvalvonnan puolella pyrimme huolehtimaan siitä, ettei lainsäätäjä rajoita liikaa mahdollisuuksia tälle yhteistyölle. Koska vanha liiketoiminnan totuus on, että tulojen on oltava pidemmän päälle suurempia kuin menojen, ja jos julkista rahoitusta leikataan ja tapahtumalippujen kysyntää heikennetään veronkorotuksella, on jostain löydettävä myös lisätuloja.
Viimeisenä täkynä kasvupolitiikkaan liittyen Tapahtumateollisuus ry:n puolesta haluamme nostaa virike-edun ja muut veroinsentiivit. Vastaanotto virike-edun tason nostamiseksi on ollut yllättävän positiivinen. Edun tasoa ei ole nostettu yli 15 vuoteen, ja pelkkä inflaatiokorjaus tarkoittaisi edun nostoa 400 eurosta yli 600 euroon.
Kyse on sitä paitsi työnantajien rahasta, eli verottoman edun tason nostaminen antaa lopulta vasta vain harkintavaltaa työnantajille kannustaa työntekijöitään elämyksellisten tapahtumien pariin. Poliittisella tasolla tunnistettiin myös stiplu, ettei etu käy maksuvälineenä messuille, ja jos etua koskevaa lainsäädäntöä muutetaan, samalla käyttöalaa olisi luontevaa laajentaa messulippuihin.
On myös muita veroinsentiivejä, joilla alaa voisi tukea. Esimerkkinä tällaisesta on keväällä poliittisesti päätetty lahjoitusvähennys. Sen valmistelua olemme pyytäneet jouduttamaan, jotta leikkausten kohteeksi joutuvat toimijat voisivat mahdollisimman monella tavalla pyrkiä kompensoimaan leikkausten vaikutukset. Mitä moninaisempia keinoja toimijoilla on etsiä uutta kasvua ja tulovirtoja, sitä paremmin sieltä löytyy kullekin sopivat toimet ja ala pysyy elinvoimaisena ja kasvu-uralla.
TaTe pitää jäsenten puolia
Voimme auttaa, kunhan te jäsenyritykset kerrotte toiminnan haasteistanne meille.
Tapahtumateollisuus ry:n toiminnalla on viisi hyötyä tuottavaa ulottuvuutta jäsenyrityksille. Ne ovat edunvalvonta, verkostot ja työryhmät, alaa yhdistävät tapahtumat, koulutukset sekä viestintä.
Edunvalvonta on merkittävin. Tapahtumateollisuus ry on perustettu siksi, että monipuolisella, valtavasti ihmisiä työllistävällä ja suuren talousvaikutuksen tuottavalla toimialalla olisi puolestapuhuja ja edunvalvoja.
Nostamme jäsenyritysten kokemia haasteita esille, kun käymme keskustelua esimerkiksi lainsäätäjien ja viranomaisten kanssa. Jotta jäsenyritysten agendaa voidaan pitää esillä ja haitallisten normien purkua edistää, on ensisijaisen tärkeää, että jäsenyritykset kertovat toimintansa byrokraattista tai muista haasteista meille.
Näin Tapahtumateollisuus ry voi ottaa arjen työn kannalta tärkeitä asioita agendalleen vaikuttamistyössään ja tehdä toimialan yritysten ongelmia näkyväksi.
Puhumme jäsenyritysten suulla, ja yritysten avulla meillä on mandaatti edustaa alaa. Emme kuitenkaan voi edustaa organisaatioita, jotka eivät ole jäseniämme.
Tuotamme jäsenyrityksille hyötyä myös verkostojen ja työryhmien kautta. TaTella on omat verkostot kaupunkiorganisaatioille, tapahtumien järjestäjäorganisaatioille sekä esimerkiksi oppilaitoksille.
Asioita edistetään myös työryhmissä, joiden työ on käynnistynyt kuluvana vuonna innokkaasti. Niihin osallistumalla jäsenyritykset voivat tuoda omia haasteita esiin, saada vertaistukea ja luoda ratkaisuja, jotka hyödyttävät niin heitä kuin koko toimialaa.
Järjestämme myös alaa yhdistäviä tapahtumia, kuten vuotuisen Tapahtumateollisuus Nyt -seminaarin ja muita verkostotapahtumia kiinnostavien sidosryhmien kanssa.
Konkreettista hyötyä tuova asia on jäsenyrityksille tarjoamamme koulutukset. Viimeisimpänä järjestimme häirintäyhdyshenkilökoulutuksen. Suunnitteluvaiheessa olevia koulutuksia ovat turvallisuuskoulutus sekä varainhankintaan ja sponsorointiin liittyvät koulutukset.
Tarjoamamme hyöty on myös viestintä, jonka avulla pidämme jäseniä kartalla edunvalvonnan edistämisestä, eli siitä, mitä on lobattu päättäjille, millaisia keskusteluja on käyty ja millaisia päätöksiä on tehty ja millaisiin muutoksiin esimerkiksi lainsäädännössä on syytä varautua.
Kaiken kaikkiaan Tapahtumateollisuus ry:n missiona on tukea alan toimijoita ja tuoda alan ääntä vahvemmin esiin. Pyrimme vaikuttamaan päätöksentekoon ja politiikkaan alan toimijoille hyödyllisellä tavalla.
Avecmedia ja tapahtuma-ammattilaisten Evento-lehti ovat Tapahtumateollisuuden kumppaneita.
