Kun työt pyörivät leivän ympärillä, ei se kotona enää maistu. Näin on käynyt helsinkiläisen Yeastie Boi -bagelravintolan perustajalle Johanna Nelsonille. Bagelit ovat kuitenkin salakavalasti uineet myös kotikeittiöön, sillä Nelson ei raaski heittää roskiin ylijääneitä tuotteita. Niistä jalostuu ravintolassa köyhiä ritareita, mutta osan hän vie valmiiksi leikattuna kotipakkaseen.
”Lapset syövät niitä tuorejuuston tai kalkkunaleikkeleen ja kurkun kanssa. Itse saatan viikonloppuna syödä aamupalabagelin tai ruisleipää, mutta muuten syön aika vähän leipää kotona.”
Nelsonin 12- ja 16-vuotiaat tyttäret osallistuvat jo keittiössä. He osaavat itse käydä kaupassa ja tehdä ruokaa, mutta arkiruoanlaitto on silti vahvasti Nelsonin vastuulla. Ideointi on kuitenkin siirtynyt nuorten kontolle, ja siitä Nelson on tyytyväinen.
”Lapset usein pyytävät tiettyjä ruokia, ja harvemmin täytyy itse miettiä, mitä kokkaisi.”
Kokkikin voi elää terveellisesti
Kotona syömisessä Nelson korostaa tasapainoa. Kun peruspaletti on terveellinen ja ravitseva, on herkuillekin tilaa.
”Syödään hyvin ja nauttien mutta niin, että verisuonet eivät mene tukkoon.”
Nelson kokee uransa aikana säästyneensä sairastelulta ja poissaoloilta juuri sen takia, että on panostanut hyvinvointiinsa. Perinteisesti on mielletty, että kokit eivät vapaa-ajallaan elä terveellisesti.
”Itse panostan omaan syömiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen, vaikka unesta tingin usein ensiksi.”
Käytännössä Nelsonin jääkaapissa tämä näkyy niin, että vihanneslaatikko on aina täynnä. Kimchi, kurkku ja hapankaali ovat luottopelaajia.
”Tänään siellä on myös sydänsalaattia, kesäkurpitsaa, kantarelleja, sipulia, valkosipulia, timjamia ja maa-artisokkaa.”
Kylmäkaapissa olevien vesipullojen avulla muistaa juoda tarpeeksi. Pakastin taas pursuaa Nelsonin isän keräämiä marjoja. Kananugetteja jääkaapista on turha etsiä, sillä niitä Nelson ei voi sietää.
”Michael Pollanin neuvo ’eat food, not too much, mostly plants’ on aika osuva tapa kuvata meidän syömistä.”
Nelson valmistaakin mielellään ruokaa alusta alkaen. Valmisruokien sijaan jääkaapissa saattaa olla kokonainen kassler. Lapset valittavatkin usein, että jääkaapissa ei ole mitään syötävää, vaikka se on aivan täynnä.
”Kaikki vaatii valmistamista.”
Nelson suosii sanojensa mukaan ”oikeita ruoka-aineita”, eli sellaisia, jotka isoäitikin tuntee ja joiden ainesosaluettelon lukemiseen ei tarvita e-koodiavainta. Perunat syödään perunana ja porkkanat porkkanana.
Isoäiti ei kuitenkaan ihan kaikkia Nelsonin jääkaapin tuotteita tunnistaisi, sillä aasialainen keittiö on hänellä lähellä sydäntä. Japanilainen Kewpie-majoneesi ja misotahna, indonesialainen makea ketjap manis -soijakastike ja sambal oelek -chilitahna sekä kaakkois-aasialainen sriracha-kastike ovat kaikki vakiovarusteita. Lisäksi Nelsonin jääkaapissa on aina tuoreita nuudeleita ja dim sum -taikinaa.
Ruokavieraita vähintään kerran viikossa
Kesällä Nelson muutti Helsingissä Kallioon isomman asunnon perässä ja pääsi samalla lähelle alueen runsasta aasialaisten ruokakauppojen tarjontaa. Kompromissina hän joutui kuitenkin tinkimään keittiöstä, joka ei Nelsonin mukaan ole yhtään hänen näköisensä.
”Se on suljettu nurkka, jota en rakasta. Mutta se kelpaa nyt hetken.”
Muutossa keittiön sijaan prioriteettina oli saada kaikille perheenjäsenille omat makuuhuoneet. Nelson itse oli joutunut nukkumaan puolitoista vuotta olohuoneessa ja kärsinyt pahasta univajeesta. Siihen verrattuna umpikeittiö ilman luonnonvaloa on pieni murhe.
Nelsonin unelmakeittiö olisi avoin, jotta hän voisi seurustella ruoanlaiton lomassa. Iso saareke, reilu määrä työ-, lasku- ja kaappitilaa ja kaikille tavaroille oma paikka ovat myös toivelistalla.
”Tuplajääkaappi olisi myös ihan mieletön!”
Työvälineet onneksi kulkevat mukana, vaikka itse keittiö ei olisikaan mieleinen. Nelson käyttää kotona erityisen paljon microplane-raastinta.
”Sillä saa hyvin valkosipulit ja muut raastettua.”
Myös nuolija, yleiskone, sauvasekoitin ja mandoliini ovat kovalla käytöllä.
Vaikka keittiön puitteet eivät ole parhaat mahdolliset kestitsemiseen, on yhdessä syöminen silti vahvasti läsnä Nelsonin arjessa. Ystäviä sekä perhettä kerääntyy Nelsonin pöydän ääreen useamman kerran viikossa. Maanantaisin kokoonnutaan kaveriporukan kanssa ruokakerhon merkeissä. Jokainen kokkaa vuorollaan, ja ruoan päälle pelataan korttipelejä.
”Se on ihan mahtava konsepti ja kiva tapa aloittaa uusi viikko.”
Sunnuntaisin Nelsonilla on tapana käydä kälynsä siskon eli bonus-siskon kanssa pitkällä kävelyllä ja tulla sen jälkeen kotiin tekemään yhdessä ruokaa ja katsomaan leffaa tai sarjaa.
”Meidän perheessä syödään muutenkin paljon yhdessä. Mikä tahansa syy järjestää brunssi myös käytetään.”
Esivalmisteltu arkiruoka pöytään alle puolessa tunnissa
Erilaiset nyytit ovat Nelsonin bravuureita, ja niitä hän tekee mielellään, kun kylään on tulossa kavereita. Dumplingsit vaativat sen verran näpertämistä, että niitä ei arkena valmisteta. Pelmenejä Nelson taas saattaa tehdä kerralla ison satsin ja pakastaa. Kiireen keskellä niistä valmistuu lihaliemessä keittämällä hyvä ateria alle vartissa.
”Esivalmistelu auttaa meitä arjessa. Sunnuntaina kun on vapaapäivä, voi käyttää enemmän aikaa
ruoanlaittoon, ja arkipäivinä saa sen ansiosta ruoan pöytään alle puolessa tunnissa.”
Myös valmiit currytahnat ovat Nelsonin apuna.
”Niihin on tosi nopea lisätä veget ja protsku ja keittää lisukkeeksi riisi.”
Currya tehdessään Nelson valmistaa usein tarkoituksella liian paljon riisiä, josta valmistuu seuraavana päivänä pikainen fried rice.
Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Nelson työskenteli melkein kahdeksan vuotta BW Restaurantsilla jälkiruokien parissa. Hän aloitti Brondassa vuonna 2014, kiersi vuosien mittaan muutkin konsernin toimipaikat ja vastasi lopulta kaikkien ravintoloiden makeista tuotteista.
Vaikka taitoa jälkiruokien tekoon löytyy, eivät ne kuitenkaan ole esillä Nelsonin kotikeittiössä. Kotona makeaa syödään harvemmin, ja silloinkin kaupasta ostettua jäätelöä, jugurttia ja marjoja tai proteiinivanukasta.
”Lasten harmiksi en hirveästi tee jälkkäreitä. Itse en ole ollut ikinä kotona jälkiruoan syöjä, vaikka niitä teinkin töissä. Ravintolassa toki syön jälkiruokaa.”
Nelsonin mielestä jälkiruoka on erikoisherkku, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämään. Brunssille saattaa kuitenkin edelleen syntyä pavlova tai piirakka.
Aina kun tulen töistä kotiin
Siivoan yleensä ensimmäisenä keittiön. Joku perheestä on tullut kotiin ennen minua, ja on tehty voileipää ja syntynyt sotkua. Minun on vaikea keskittyä muuhun, jos keittiö on levällään. Sen jälkeen alan tehdä ruokaa. Arkena meillä syödään nopeasti valmistuvia ruokia, kuten tuorenuudeleita tai paistettua riisiä. Jos tulee vieraita, panostan enemmän.
Johanna Nelson
- Helsinkiläisen Yeastie Boi -bagelravintolan osaomistaja ja perustaja
- Asuu kolmen makuuhuoneen asunnossa Helsingin Kalliossa 16- ja 12-vuotiaiden lastensa ja kissan kanssa.
- Vapaalla tykkään nähdä ystäviä ja syödä hyvin.
- Olen taitava maustamisessa, mielestäni minulla on hyvä makupaletti.
- Bravuurini kotikeittiössä ovat erilaiset taikinan sisään käärityt nyytit, kuten pelmenit ja dumplingsit.
- Panostan hakemalla kauppahallista parempaa lihaa tai juustoja, ehkä käyn ostamassa viiniäkin.
- Pihistän juuri nyt keittiöstä, vaikka siitä en olisi halunnut tinkiä. Muutossa tärkeintä oli kuitenkin saada kaikille omat makuuhuoneet.
