Uusi ravintola

Vanajanlinnan uusi ravintola tähtää Suomen parhaiden joukkoon – näin se pyrkii erottautumaan

Naudan sisäfileestä pilkottu tartar kruunataan tryffelimajoneesilla ja sieni-riisikekseillä. KUVA Pekka Rautiainen

Vaikka Vanajanlinna tunnetaan historiaa huokuvana hotellina ja juhlapaikkana, sen ravintolalla on ollut jonkinlainen imago-ongelma. Ravintola ei ole itsessään onnistunut houkuttelemaan kulinaariväkeä Hämeenlinnasta tai pääkaupunkiseudulta.

”Emme ole esimerkiksi koskaan päässeet mukaan Suomen parhaiden ravintoloiden listauksiin, vaikka meillä käy paljon bisnesväkeä ja palautteiden perusteella ruokamme on hyvää ja korkeatasoista”, markkinointijohtaja Mika Walkamo kertoi maaliskuussa Hämeen Sanomille.

Hän arvelee, että ravintola onkin jäänyt tunnettuudessa hotellin jalkoihin. Se ei ole kyennyt riittävästi erottautumaan.

Nyt Vanajanlinnassa on kuitenkin tartuttu toimeen. Illallisravintola on saanut uuden nimen, sisustuksen ja toimintakonseptin, ja henkilökuntaa on sparrattu ravintoloitsija Hans Välimäen opeilla.

”Hän vahvisti ajatuksiamme siitä, mitä haluamme täällä tehdä, ja antoi meille uutta itseluottamusta”, toteaa ravintolapäällikkö Mikko Rask.

Ravintolapäällikkö Mikko Rask ja keittiömestari Jarkko Toivonen luotsaavat Vanajanlinnan uutta Carl Wilhelm -ravintolaa. Pekka Rautiainen

Uudelleen lanseeratun ravintolan nimi Carl Wilhelm viittaa Vanajanlinnan perustajaan, lääketieteen ja kirurgian tohtori C. W. Rosenlewiin, joka rakennutti massiivisen kivilinnan sata vuotta sitten metsästyskartanokseen. Ravintola tuodaan nyt esiin jo Vanajanlinnan päärakennuksen ulkopuolella. Sisäänkäyntiä reunustavat viirit, joihin on ikuistettu kirjaimet CW Rosenlewin nimen alkukirjainten mukaan.

Tummien seinäpaneelien verhoama vanha ruokasali on saanut uudet kalusteet ja modernit pöytävalot. Ravintolaan mahtuu 60 asiakasta, ja lisäksi käytössä on holvikellarissa sijaitseva viinitupa, jonne voidaan sijoittaa ryhmiä.

”Ideana on, että ihmiset tulisivat jatkossa syömään nimenomaan tänne Carl Wilhelmiin, joka nyt vain sattuu sijaitsemaan Vanajanlinnassa. Toivomme, että parin-kolmen vuoden sisällä meidät mainitaan Suomen 50 parhaimman ravintolan listalla”, Walkamo kertoo uudistuksen tavoitteista.

Paahdetusta sipulista valmistettu kermainen keitto, perunaconfit ja mustaa valkosipulia. KUVA Pekka Rautiainen

Suomalaista ja japanilaista

Entä pääasia eli ruoka? Sitäkin on viilattu uuteen uskoon.

Sesonkien mukaan noin 3–4 kertaa vuodessa vaihtuvan ruokalistan on suunnitellut keittiömestari Jarkko Toivonen, joka on ennen Vanajanlinnaa työskennellyt Hämeenlinnassa muun muassa Ravinteli Vintissä ja Piparkakkutalossa.

Tarjolla on 3–7 ruokalajin menukokonaisuuksia, mutta listalta voi valita myös yksittäisiä annoksia.

Listalla moderni kohtaa perinteet: esimerkiksi naudan sisäfileestä tehtyyn klassiseen tartar-annokseen on lisätty osterivinokasta ja tryffelimajoneesia.

Toivonen luottaa valinnoissaan suomalaisiin raaka-aineisiin, joihin hän on kuitenkin lisännyt hieman japanilaisia vaikutteita.

”Esimerkiksi metsäisessä havu ja tatti -jälkiruoassa on misojäätelöä, ja toisessa karkkimaisessa jälkiruoassa lakritsi on saanut kumppanikseen yuzu-sitrusta”, keittiömestari kertoo.

Aasialainen estetiikka näkyy Toivosen luomuksissa myös tiettynä selkeytenä, joka sopii hyvin suomalaiseen makuun.

”Pyrin annosten esillelaitossa yksinkertaisuuteen, komponentit eivät saa olla liian ylitsepursuavia.”

Lohesta ja siiasta tehty mosaiikki kurkku-tillikastikkeella. KUVA Pekka Rautiainen

Hän lupaa tuoda listalle aina sesongin parhaita raaka-aineita.

”Juuri nyt raaka-aineiden suhteen on meneillään vuoden vaikein aika, mutta kevään edetessä on luvassa esimerkiksi kotimaista parsaa ja mansikoita.”

Hämeenlinna, ruokakohde

Ravintolapäällikkö Mikko Rask on valinnut menuun sopivat viinit, jotka edustavat pitkälti niin sanottua vanhaa maailmaa eli Ranskaa ja muita perinteisiä eurooppalaisia viinimaita.

”Tarjolla on myös laaja skaala kellariviinejä. Drinkkilistalle olen nostanut myös sakea ja japanilaista viskiä.”

Drinkeissä hyödynnetään keittiön raaka-aineita ja esimerkiksi koivunmahlaa.

”Kesällä luonnosta saatavia aineksia on helppo hankkia tästä läheltäkin”, Rask toteaa.

Carl Wilhelm on avoinna torstaista lauantaihin. Kesälomasesongin aikaan juhannuksesta lähtien se palvelee tiistaista lauantaihin.

Hämeenlinnan keskustasta on Vanajanlinnaan noin kymmenen kilometriä. Joskus aiemmin välimatkan on arveltu olevan liian pitkä paikallisille illallisasiakkaille.

Walkamo uskoo kuitenkin Carl Wilhelmin vetovoimaan myös hämeenlinnalaisten ruokailijoiden keskuudessa.

”Meidäthän tunnetaan jo entuudestaan juhlatalona, jonne myös täkäläiset tulevat viettämään syntymäpäiviään tai romanttiselle illalliselle. En näe tässä mitään ongelmaa.”

Hänen mukaansa Hämeenlinnasta on kehittynyt oiva ruokamatkailukohde, ja kaupungin useat laaturavintolat voivat täydentää sopivasti toisiaan.

Lue myös: Joakim Parkkosen ravintola Uoma Hämeenlinnassa avaa uusissa tiloissa bistrona, jossa on komea viinikellari


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi