Coworking nousi trendiksi maailmalla 2000-luvun alussa ja Suomessa 2010-luvun puolella. Aihe sai tuolloin ympärilleen hypeä, kun moni puhui silmät kiiluen uudesta, yhteisöllisestä työnteon tavasta, joka saa luovuuden ja bisneksen kukoistamaan.
Koronapandemia pysäytti kohtaamisten lisäksi myös coworkingin. Toimijoita meni nurin. Sittemmin useita uusia on aloittanut, ja niissäkin tyhjiä tuoleja näyttää olevan enemmän kuin täysiä.
Mitä yhteisölliselle työlle kuuluu nyt?
Coworkingin saturaatio kiihtyy, ja yhteisöllisen työn tiloja on esimerkiksi Helsingissä tiuhemmin kuin koskaan aiemmin.
Työtiloja tarjoavat myös monet hotellit parin kympin päivämaksua vastaan tai jopa ilmaiseksi, kuten Helsingin keskustan Hobo-hotelli. Myös kauppakeskuksista ja kirjastoista löytyy ilmaisia työtiloja.
Joustavasta työtilasta kiinnostuneille on tarjolla monenlaisia paketteja yksittäisistä päiväpasseista sarjalippuihin sekä kuukausipaketteihin.
Järjestäen markkinoidaan paikkojen aktiivista yhteisöllisyyttä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia.
Päiväpassien hinnat Helsingin kantakaupungissa ovat noin 20–30 euroa. Kuukausihinnat eli jäsenyydet hinnoitellaan reilusta 200 eurosta ylöspäin.
Halvimmat jatkuvat jäsenyydet sisältävät pääsyn työtiloihin ja vapaasti valittavan paikan siellä. Oma, kiinteä työpiste sisältyy hieman kalliimpiin paketteihin.
Aulapalvelu, ilmaiset kahvit, keittiötilat jääkaappeineen omia eväitä varten, nettiyhteydet ja tulostusmahdollisuus ovat vakiopalveluja.
Työtiloja on tarjolla työpisteistä äänieristettyihin puhelinkoppeihin, tiimitiloista lounge-alueisiin sekä taukojumppa- tai loikoiluhuoneita virkistäytymiseen ja rentoutumiseen.
Jäsenille luvataan myös alennuksia kokoustiloista, ravintoloista, kuntokeskuksista ja muista talon omista tai muiden yritysten palveluista.
Entä yhteisöllisyys? Coworking-toimijat kertovat monista keinoista verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden aktivoimiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiset aamiaiset tai afterworkit.
Osa kertoo myös järjestävänsä koulutushenkisiä tapahtumia, joiden avulla pyritään tuomaan ihmiset yhteen.
Aamiaisia ja verkostoitumista
Yksi verkostoitumiseen panostava coworking-toimija on Helsingin keskustassa Mikonkadulla toimiva Epicenter.
Yhteisömanageri Joey Bayerin mukaan pelkillä aamiaisilla ei pitkälle pötkitä.
”Nekin ovat kivoja, mutta ihmiset palaavat niiden jälkeen nopeasti takaisin omille työpisteilleen”, Bayer kertoo.
Epicenter järjestää toki aamiaisia, afterworkeja ja sen sellaisia, mutta suurin panostus yhteisöllisyyteen ovat tapahtumat.
Niitä järjestetään säännöllisesti, ja aiheet ovat osallistujille osuvia ja ajankohtaisia, kuten tekoäly tai cleantech eli ”puhdas teknologia”.
”Tapahtumien avulla houkuttelemme ihmisiä paikalle ja tutustumaan toisiinsa turvallisessa ympäristössä. Verkostoituminen samanhenkisten ihmisten kanssa, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita, voi olla alku jollekin suurelle”, Bayer kertoo.
”Tilojen pitää tukea yhdessä tekemistä. On oltava mahdollisuus hengailla. Ideat vaihtuvat ja
innovaatiot syntyvät kahviautomaattien luona.”
Bayerin mukaan Epicenter ei halua tulla nähdyksi vain tilana vaan tapahtumien organisoijana ja kiinnostavien keskustelujen fasilitoijana.
Bayer lupailee, että Epicenter toimii oman yhteisön “matchmakerina”, tutustuu jokaiseen ja luo aktiivisesti hyödyllisiä yhteyksiä heidän välilleen.
”Yhteisöllisyyteen panostaminen on meille iso investointi. Mutta se maksaa itsensä takaisin, kun ihmiset viihtyvät ja kokevat saavansa toimistolta jotain normaalia enemmän.”
Coworking-markkina on pieni
Wonderland Work on Helsingin Vallilassa ja Espoon Leppävaarassa coworking-tiloja tarjoava yritys. Vallilan toimipisteessä olevat yritykset ja ammattilaiset ovat muodostuneet osaksi rakennuksen muiden yritysten rypästä.
Samassa kiinteistössä majailevat MTV sekä esimerkiksi pari mainostoimistoa.
Verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden tarpeen suhteen Wonderland Workin toimitusjohtaja Pepe Risu on realisti.
”Jos ihminen on esimerkiksi ulkomaan komennuksella ja elämä on tyhjä työpäivän jälkeen, sitä hakee luontaisesti verkostoitumista. On se vähän eri asia, jos elät täällä keskellä ruuhkavuosia.”
Coworking-markkina on itsessään aika pieni. Risun mukaan moni coworking-toimija tarjoaa coworkingia brändäävänä ja houkuttelevuutta lisäävänä tekijänä. Varsinainen raha tulee muualta, toimistohotellin toiminnasta.
”Meilläkin pääbisnes on vuokrattavat tiimihuoneet tai toimistot. Kymmenen prosenttia liikevaihdosta tulee coworkingista. Uskon, että samat luvut pätevät moneen muuhunkin.”
Epicenterin maajohtaja Kristian Nieminen on seurannut läheltä, kuinka pandemia muutti kysyntää toimistomarkkinalla pysyvästi. Etätöiden yleistymisen vuoksi yritykset tarvitsevat toimistoneliöitä aiempaa vähemmän, kun kaikki eivät ole yhtä aikaa toimistolla.
Nieminen näkee tässä kuitenkin markkinaraon joustavia toimistoratkaisuja ja coworkingia tarjoaville tahoille.
”Vaikka yrityksen oma toimisto meillä olisi täynnä, tarjolla on joustavasti lisätilaa ja työpisteitä, jos koko tiimi sattuu paikalle tai kumppaneita tuodaan taloon.”
”Tällaisessa ratkaisussa liiketilojen neliöt maksavat toki enemmän”, Nieminen lisää.
Risu muistuttaa, että tarve toimiston tiloille on muuttunut myös työnteon tapojen muuttuessa.
Avokonttorien suosio laskee.
”Avokonttorista on palattu takaisin pieniin huoneisiin videoneuvotteluja varten. Niiden rinnalle toimistolta kaivataan avohuoneita sekä hiljaista työskentelytilaa.”
”Ihmisen päätökseen lähteä toimistolle liittyy työn lisäksi muitakin asioita. Halutaan ehkä käydä after workeilla, mennä ostoksille tai käydä kampaajalla.”
Tulevaisuudessa toimistolla strategisempi merkitys?
Tulevaisuudessa coworkingin ja toimistojen rooli on jopa strategisempi kuin aiemmin, Nieminen uskoo. Toimisto viestii edelleen brändistä, mutta kun ennen pandemiaa toimistolle tultiin tekemään töitä, nyt toimistolle tullaan ensisijaisesti kohtaamaan kollegoita ja tapaamaan muita ihmisiä.
”Silloin tilojen pitää tukea yhdessä tekemistä. On oltava mahdollisuus hengailla. Ideat vaihtuvat ja innovaatiot syntyvät kahviautomaattien luona.”
Muutama alan toimija on laittanut lapun luukulle viime aikoina, mutta Nieminen
uskoo coworkingia tarjoavien toimijoiden määrän kasvavan.
”Ihan jo pelkästään se, että toimistotilojen absoluuttinen tarve on aiempaa pienempi, houkuttelee käynnistämään coworking-toimintaa”, Nieminen perustelee.
Myös Risu arvioi alan kasvavan, ja syynä hän pitää yritysten toimintatapojen muutosta.
Esimerkkinä hän käyttää heidän tiloissaan toimistoa pitävää mainostoimistoa.
”Heillä on palkkalistoilla vain kourallinen ihmisiä. Sen sijaan yhteistyökumppaneita eli alihankkijoita on taas paljon, ja he tekevät työtä kotoa ja milloin mistäkin. Mainostoimisto ostaa meiltä joustavasti lisää tilaa silloin, kun sitä tarvitsevat.”
Vahva usko keskustan vetovoimaan
Helsingin keskustan näivettymisestä puhutaan kiihtyvään tahtiin, mutta Epicenterissä viitataan kintaalla väitteeseen.
Epicenter toimii keskustassa kahdessa vierekkäisessä korttelissa ja laajensi toimintaansa elo-syyskuun vaihteessa Mikonkatu 7:ään ja entisen Aleksanterinkatu 13 -kauppakeskuksen tiloihin.
Uudessa Epicenter-kampuksessa on muun muassa erilaisia tapahtumatiloja, jotka vetävät yhteensä melkein tuhat ihmisistä.
”Laajennuksen myötä korttelista tulee merkittävä tapahtumakeskittymä, joka osaltaan tuo Helsingin ydinkeskustan vilinää ja vilskettä.”
Niemisen mukaan nuoria työntekijöitä houkutellakseen yritysten on sijaittava paikalla, johon voi matkustaa ekologisesti ja helposti julkisilla kulkuvälineillä tai kevyellä liikenteellä. Joustavat työolot luovat yrityksen brändin ympärille ketteryyden tuntua.
”Ihmisen päätökseen lähteä toimistolle liittyy työn lisäksi muitakin asioita. Halutaan ehkä käydä after workeilla, mennä ostoksille tai käydä kampaajalla. Siksi uskon, että keskustatoimistolla on tulevaisuudessakin vetovoimaa.”
Mallia maailmalta
Coworkingin kansainvälisenä esikuvana toimiva Soho House kuvaa itseään luovaksi yhteisöksi, joka tarjoaa jäsenilleen kodin kaltaisen paikan kokoontumisille ja yhteen kuulumiselle missä päin maailmaa tahansa.
Ensimmäinen Soho House avasi ovensa vuonna 1995 Lontoossa, kun yrityksen perustaja Nick Jones lanseerasi coworking-tilan ravintolansa yläpuolelle. Tällä hetkellä profiililtaan ylellisiä ja uniikkeja Soho Houseja on 35 kappaletta ympäri maailmaa.
Soho Houset tarjoavat tiloja syömiseen ja juomiseen, rentoutumiseen, työskentelyyn ja liikuntaan. Lisäksi Soho Housella on joustavien työtilojen Soho Works -toimistoja Lontoossa, New Yorkissa ja Los Angelesissa.
Soho Housen ja Worksin malli tarjoaa yhteisöllisiä puitteita ja palveluita myös työn ulkopuoliseen elämään. Voisiko tässä olla menestysresepti maailmassa, jossa freelance-työ ja lyhyet työsuhteet yleistyvät?
