Lokakuun alussa julkaistun Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalai­sista (56 %) on jättänyt konserttilipun ostamatta kesällä 2024 liian korkeiden hintojen takia.

Kesällä 2024 noin miljoona suomalaista kävi ainakin yhdellä festivaalilla tai keikalla. Samalla 1,5 miljoonaa ihmistä oli jättänyt lipun ostamatta liian korkeiden lippujen hintojen vuoksi. Eniten lippuja jättivät ostamatta 16–35-vuotiaat mutta myös 36–45-vuotiaat, vaikka muuten keikalle olisi tehnyt mieli.

Yleisesti ottaen vuonna 2023 musiikkitapahtumien kävijämäärät palasivat vuoden 2018 tasolle, mutta vuonna 2024 kasvua ei enää ollut.

Kiinnostava huomio on myös se, että vaikka moni suuri tapahtuma myi loppuun, useat tapahtumat ovat mediatietojen mukaan tehneet raskaita tappioita ja jääneet kävijätavoitteistaan. Ratkaisuksi ongelmaan tutkimuksessa on esitetty hintojen porrastusta ja halvempien lippujen tarjoamista.

Mistä kate? Lippujen hintoja on vaikea nostaa

Tapahtumateollisuus ry toteutti jäsenyrityksilleen kyselyn taloustilanteesta elokuussa. Vastausten perusteella jäsenyritysten liikevaihto oli pysynyt vakaana tai jopa kasvanut, vaikkakin hajonta yritysten välillä oli suurta. Kautta linjan haasteena on kannattavuus. Siihen syyskuun ja vuodenvaihteessa tuleva arvonlisäverokantojen nosto tuo oman paineensa, varsinkin yleisötapahtumiin.

Lippupisteen toimitusjohtajan Juhana Stenbäckin mukaan yleisötapahtumien lipunmyynti näyttää suhteellisen hyvältä, vaikka heikko taloustilanne vaikuttaa osaan kuluttajista.

Lippupisteen syyskuussa asiakkailleen toteuttaman bränditutkimuksen mukaan 70 prosenttia vastaajista aikoo jatkaa tapahtumissa käyntiä entiseen malliin ja vain 14 prosenttia aikoo vähentää lippujen ostoja henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Tulos on yhtäläinen yrityksen aiempien selvitysten kanssa.

Tapahtumajärjestäjille tieto siitä, että lipunmyynnin volyymi pysyy suhteellisen ennallaan, on hyvä uutinen, mutta matalakatteisella ja volyymiin perustuvalla toimialalla haasteena ovat kulut. Niitä rasittavat viime vuosina roimasti nousseet tuotantokulut sekä lippujen arvonlisäveron korotus 10:stä 14 prosenttiin.

”Arvonlisäveron korotus tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että järjestäjälle jää lipun hinnasta entistä vähemmän katetta”, Stenbäck avaa.

Verojen ja kustannusten nousun laittaminen suoraan lipun hintaan voi karkottaa ostajia muiden palveluiden pariin. Kuluttaja katsoo hinnoittelua kokonaisuutena ja vertailee hintaa aiempiin ostoihin eikä mieti sitä, mikä osa lipusta on veroa.

Liput ostetaan viime tingassa

Stenbäck kertoo, että heidän kanavissaan olevien tapahtumien liput myydään keskimäärin noin viikkoa ennen tapahtumaa. Poik­keuksen tässä tekevät muun muassa Coldplayt, Ultra Brat, urheilun arvokisat ja teattereiden suurimmat produktiot ja muut vastaava, joiden liput myydään hetkessä ennakkoon.

”Tämä osoittaa kuluttajien ostokäyttäytymisen olevan entistä spontaanimpaa. Ennen tiedettiin, kuka ostaa lipun ja milloin.”

Stenbäckin mukaan tapahtumille ja lippujen myynnille olennaista on, että kuluttajien usko ja luottamus säilyvät tai kasvavat. Lipun ostamisen kynnys halutaan pitää matalana. Keinoja siihen ovat esimerkiksi lippuvakuutukset ja digitaaliset liput, joille esimerkiksi Lippu.fi on rakentanut turvallisen jälleenmyyntikanavan.

”Eli jos jotain tapahtuu, on ostajalla mahdollisuus saada rahat takaisin. Tällaista luottamusta pitää kasvattaa edelleen. Sillä on iso vaikutus siihen, että ihmiset uskaltavat nyt ostaa lippuja tapahtumiin.”

Lippujen shoppailu ilmiönä

Lippu.fi:n osuus Suomen tapahtumalipunmyynnistä on noin 60 prosenttia, ja vuonna 2023 tapahtumalippuja myytiin yrityksen kautta 360 miljoonan euron arvosta.

”Lipunmyynti on palannut tasolle, jota se oli vuonna 2019. Datasta näkyy, että myynti käy, mutta ääripäät ovat havaittavissa. Toisilla tapahtumilla menee hyvin ja toisilla on haasteita.”

Lippupisteen verkkopalvelun 120 miljoonan vuosittaisen sivulatauksen käyttäjädata paljastaa Stenbäckin mukaan mielenkiintoisen ilmiön: lippujen shoppailun.

”Noin 30 prosenttia lippuverkkokauppamme kävijöistä saapuu sivuille tietämättä, mihin tapahtumaan he ovat ostamassa lippua. Asiointi verkkokaupassa tehdään yhä useammin ilman tarkkaa suunnitelmaa. Tämä on suuri muutos aiempaan.”

Tapahtumajärjestäjän näkökulmasta viivästynyt ostokäyttäytyminen on haaste, mutta toisaalta avaa uusia mahdollisuuksia kävijöiden houkuttelemiseen.

Tapahtumateollisuus ry toteutti jäsenyrityksilleen kyselyn taloustilanteesta elokuussa. Vastausten perusteella jäsenyritysten liikevaihto oli pysynyt vakaana tai jopa kasvanut, vaikkakin hajonta yritysten välillä oli suurta. Kautta linjan haasteena on kannattavuus. Siihen syyskuun ja vuodenvaihteessa tuleva arvonlisäverokantojen nosto tuo oman paineensa, varsinkin yleisötapahtumiin.

Stenbäck ei ota kantaa siihen, mikä ratkaisee tapahtuman onnistumisen.

”Sen takia olen lipunmyyjä enkä tapahtumajärjestäjä. He tekevät kautta linjan todella hyvää työtä, mutta aina joku menestyy ja joku toinen ei, vaikka sisältö olisi samankaltainen.”

Päätösten viipyminen trendinä myös yritystapahtumissa

Tapahtumien tekniseen suunnitteluun ja tuotantoon erikoistuneen Capital AV:n operatiivinen johtaja Miika Granholm kertoo, että yritysasiakkaiden tapa tehdä päätöksiä muuttui koronapandemian myötä ja jäi elämään.

”Ei se enää yllätyksenä tule, mutta päätös tapahtuman sisällöstä ja järjestämisestä tulee aina vain lähempänä ja lähempänä tapahtumaa.”

Joissain tapauksissa aiemmin vuosittaisia tapahtumia on muutettu järjestettäväksi vain joka toinen vuosi.

Granholmin mukaan heillä seurataan aktiivisesti yleistä taloustilannetta ja sitä, miten talouden ennakoidaan kasvavan tai kutistuvan.

”Nyt on nähtävissä, että tapahtumien budjetteja kiristetään ja leikataan rönsyjä pois. Mutta niin kauan kuin yritykset markkinoivat, tapahtumiakin on.”

Investointipäätösten viivästymisestä ja tapahtumien siirroista huolimatta Capital AV:n vuodesta näyttää tulevan hyvä ja jopa parempi kuin edellisvuodesta.

”Vaikka joitain tapahtumia on siirretty, on uusia tilauksia saatu hyvin sisään. Siksi luotamme, että tulos vuoden loputtua on hyvä”, Granholm kertoo.

LUE MYÖS: Festari kokeilee uutta tapaa: maksa pieni takuu, saat osto-oikeuden halvempaan pääsylippuun

LUE MYÖS: Isoja ja pieniä muutoksia festareilla: Pori Jazz, Sideways ja Vauhti Kiihtyy kertovat oppinsa kesältä ja paljastavat, miltä niiden tulevaisuus näyttää

---

---