Vesimeloni ei nimensä mukaisesti kuulu sokerimelonien perheeseen. Sokerimelonit ovat suomalaisten suosikkimelonia pienempiä, kiinteämpiä ja sisältävät vähemmän vettä.
Herkullisen punaisessa vesimelonissa on vettä 94 prosenttia ja siemenet ovat levittäytyneet kauttaaltaan hedelmälihaan. Sokerimelonin tunnistaa esimerkiksi siitä, että siinä siemenet ovat hedelmän keskellä. Kasviksiin ja hedelmiin erikoistunut ruokakirjailija Pirjo Toikkanen kertoo, että sokerimelonien tulisi olla selvästi makeita – vetisyys kun kielii raakuudesta.
”Kypsän yksilön tunnistaa siitä, että hedelmän tyvi antaa hieman periksi, vaikka hedelmän pinta on muutoin kova. Lisäksi kypsässä yksilössä on myös voimakas tuoksu. Sokerimelonien aromipalettia voisi luonnehtia kukkaiseksi ja hedelmäiseksi, ja suurimmasta osasta voi tunnistaa banaanin ja päärynän vivahteita. Kasvitieteellisesti ne kuuluvat kurkkuihin, mikä näkyy niiden geelimäisessä rakenteessa.”
Eniten eroja löytyy sokerimelonilajikkeiden kuoresta: hunajamelonissa on sileä kirkkaankeltainen pinta, mutta esimerkiksi cantaloupe- ja Galia-meloneissa kuori on karhea ja verkkomainen. Espanjasta kotoisin oleva sammakon ihon mukaan nimetty Piel de Sapo -meloni on pinnaltaan sileä, mutta kuvioinniltaan samean värinen ja kirjava.
”Sokerimelonit säilytetään viileässä, mutta niitä voi kypsyttää huoneenlämmössä. Ne tuottavat omenan tapaan runsaasti etyleeniä, eli niitä voi hyödyntää myös muiden hedelmien kypsentämisessä. Esimerkiksi banaani tummuu sokerimelonin läheisyydessä nopeasti.”
Melonit rakastavat rasvaa
Sokerimeloneita tarjoillaan usein ilmakuivatun kinkun seurassa. Raikkaan makea hedelmä sopii mainiosti yhteen luonteikkaiden raaka-aineiden kanssa.
”Meloni leikkaa hyvin ruoan rasvaisuutta. Rasvaisen jogurtin lisäksi suolaiset ja rasvaiset juustot, kuten pecorino, halloumi ja sinihomejuustot, ovat parhaimmillaan aprikoosinoranssin cantaloupemelonin seurassa. Tällaisen juustoannoksen voi viimeistellä rucolalla, mustapippurilla ja oliiviöljyllä.”
Toikkanen kehottaa kokeilemaan sokerimeloneita myös juomien valmistuksessa. Perinteinen syyrialainen janojuoma valmistuu pyöräyttämällä blenderissä maitoa, jogurttia, riittävän makeaa ja kypsää sokerimelonia sekä sokeria. Lopputulos muistuttaa hieman intialaista lassi-janojuomaa, joka on omimmillaan tulisten annosten kyytipoikana.
”Itse asiassa sokerimelonit sopivat ylipäätään voimakkaiden makujen seuraan Välimeren ja Lähi-idän keittiöiden tyyliin. Kasviksista retiisi, mansikka, makeat sitrushedelmät, punasipuli ja chili ovat hyviä makupareja sokerimelonisalaattiin. Samaten niitä voi kokeilla kurkun seurana Tabbouleh-salaatissa tai kylmässä salsassa. Yrteistä basilika, minttu ja fenkolinsiemenet sopivat sokerimelonin pariksi. Makeutusaineena sokerimeloniruoissa käyttäisin ensisijaisesti hunajaa”, Toikkanen vinkkaa.
Sokerimelonit (Cucumis melo)
- Sokerimeloneihin kuuluvat muun muassa cantaloupemeloni, verkkomeloni ja hunajameloni. Tukut tarjoavat myös meloniristeytyksiä, kuten verkkopintaista Galia-melonia.
- Makumaailma vaihtelee lajikkeen mukaan: mehukas Piel de Sapo muistuttaa mansikkaa ja kiiviä, hunajameloni taas on nimensä mukaisesti hunajaisen pehmeä.
- Kokeile melonia grillatun kalan ja merenelävien lisukkeena ja rasvaisten juustojen parina.
- Vesimeloneita säilytetään 8–12 asteessa, mutta sokerimelonit säilyvät parhaiten tätä viileämmässä, ellei niiden kypsymistä ole erikseen tarkoitus kiihdyttää.
Julkaistu Aromissa 10.6.2018.
