Maailman keittiömestariliiton elinikäinen kunniajäsenyys on korkein huomionosoitus, jonka keittiömestari voi kollegoiltaan saada.
”Ihmiset ovat aidosti ja oikeasti olleet puolestani onnellisia, kun sain nämä viimeisimmät käädyt”, Ulla Liukkonen iloitsee.
Liukkosen mielestä tunnustus kuuluu koko suomalaiselle gastronomialle, keittiömestareille ja Etelä-Karjalan maakunnalle. Kunhan käädyt saadaan ihan konkreettisesti Pariisista Suomeen, hän aikoo järjestää Lappeenrannan Upseerikerholla kakkukahvit, joilta ketään ei rajata pois.
Pariisissa kunniajäsenen käädyt ovat siksi, että elokuun puolivälissä Pietarissa pidettäväksi suunniteltu Worldchefs Congress & Expo järjestettiinkin koronatilanteen takia etäkongressina. Suomen Keittiömestareiden puheenjohtaja seurasi tapahtumaa tulkin kanssa omalta näyttöruudultaan, jolle yllättäen ilmestyi hänen oma kuvansa.
”Meidän hallitus oli tehnyt hakemuksen salaa minulta. Pari päivää meni ihan pyörryksissä”, Liukkonen kertoo.
Hän täytti helposti Worldchefsien kunniajäsenen kriteerit, joihin kuuluvat muiden maiden keittiömestareiden tuki ja ansiokas toiminta oman maan keittiömestareiden sekä maailmanliiton hyväksi. Joka toinen vuosi pidettävässä maailmankongressissa käsiteltiin tällä kertaa kuusi hakemusta, joista vain Liukkosta koskeva hyväksyttiin. Pian alkoi tulla onnitteluja ympäri maailmaa. Monet mieskollegat muistuttivat, että Liukkonen on koko maailmassa vasta toinen nainen, jolla on WACS:n kunniajäsenyys. Miespuolisia kunniajäseniä on elossa 85.
Toinen nainen, joka on kutsuttu Worldchefsien kunniajäseneksi, on venäläinen Natasha Nomofilova. Hän sai käätynsä 2012. Suomesta maailmanliiton kunniajäseniksi on kutsuttu aiemmin Martti Lehtinen 2006 ja Osmo Norha 1974.
Yhdistystoiminta on verkostoitumista
Liukkonen on ollut Suomen Keittiömestareiden puheenjohtaja vuodesta 2008. Hänelle järjestötoiminta on oman ammattialan edistämistä ja verkostoitumista.
”Jos tarvitsen jotain tietoa tai apua, voin soittaa kaverille. Keittiömestari on nykyisin todella yksin. Hän ei ole enää niin sanotusti koppipomo, vaan koko ajan piisin takana. Suunnitteluun jää vain vähän aikaa, tai se on vietävä kotiin”, Liukkonen kuvailee.
Keittiömestari ei ole enää koppipomo, vaan koko ajan piisin takana.”
Yhteen hiileen puhaltaminen myös keittiömestareiden yhteistyökumppaneiden kanssa on iso osa järjestötoimintaa ja sen rahoitusta. Yhteistyösopimusten tekeminen kuuluu puheenjohtajalle. Suomen Keittiömestareilla on 14 alueellista yhdistystä, joiden toimialueet rajautuvat suunnilleen maakunnittain, niin kuin ruokaperinteetkin.
”Maakunnalliset herkutkin pitää muistaa, ja viedä tuleville sukupolville sitä asiaa. Minulla ainakin on huolenaiheena, miten saataisiin nuoria liittymään mukaan. Ymmärrän nettiajan ja perhekeskeisyyden, mutta yhdistystoiminta tuo paljon hyviä asioita omaan työhön.”
Keittiömestareiden jäsenet saavat veloituksetta Aromi-lehden ja monia muita jäsenetuja sekä itsensä että yhdistyksensä hyödyksi; vaikkapa jäsenhintaisia työvaatteita. Yhdistykset järjestävät tuomarikoulutusta ja käyvät tutustumiskäynneillä eri paikoissa. Valtakunnalliset liittopäivät ovat mahdollisuus tavata kollegoita kaikkialta Suomesta.
”Se on arjen heittämistä syrjään. Liittopäivillä tavataan toisia ja unohdetaan vähäksi aikaa työhuolet”, Liukkonen sanoo.
Alueellisten yhdistysten lisäksi nuorille kokeille tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia Keittiömestareiden yhteydessä toimiva Young Chefs Club, joka järjestää monenlaisia koulutuksia. YCC:n vetäjänä toimii PRO2020 opettajasarjan voittaja Riikka Mantila.
Kilpailut tuovat näkyvyyttä
Keittiömestareiden työ ja yhteiskunnallinen asema on kehittynyt sykleittäin siitä, kun Ulla Liukkonen puoli vuosisataa sitten aloitti työuransa.
”20 vuotta sitten kokit eivät olleet rokkistaroja, vaan hiljaisia puurtajia. Nyt on hyvä, että on keulakuvia näyttämässä tietä ylöspäin”, hän sanoo.
Suomalainen ja pohjoismainen gastronomia perustuu puhtaille raaka-aineille ja hyville tekijöille. Kilpailutoiminta tuo tekemiselle näkyvyyttä. Kokkimaajoukkue eli Culinary Team Finland toimii Keittiömestareiden yhteydessä, mutta omana yhdistyksenään. Se mahdollistaa erillisen taloudenpidon ja esimerkiksi sen, ettei keittiömestareiden järjestötoiminnassa tarvita palkattua työvoimaa. Kokkimaajoukkueen puolella toiminnanjohtajana on Tapio Laine. Kokki- ja catering-joukkueet toimivat kuitenkin edelleen Keittiömestareiden lisenssillä, ja isoimmat laskut kuittaa puheenjohtaja Liukkonen.
Kilpailuvoitot näyttävät hyvältä kokin CV:ssä. Liukkonen muistuttaa, että myös hiljaiset puurtajat on otettava huomioon.
”Siellä on helmiä joukossa, ja he tekevät pyyteetöntä työtä gastronomian eteen. PRO-gaala tuo ammattilaiset esiin, ja kiitosta työssä onnistumisesta. Media pitää huolen näkyvyydestä, josta saa osansa myös palkitun työyhteisö. Nykyään taustajoukot, niin kuin perhe ja työyhteisö, osataan ottaa huomioon kaikessa”, Liukkonen kehuu.
Hän on itsekin PRO2008-keittiömestari.
”Silloinkin olin ainoa nainen joukossa.”
Profeetta omalla maallaan
Liukkonen on aina ollut profeetta omalla maallaan, ja tehnyt koko työuransa Etelä-Karjalassa. Taipalsaarelaisen maalaistalon seitsemästä lapsesta nuorimmainen joutui pienestä asti peruna- ja kasvimaalle, käymään sienestämässä ja marjastamassa ja rypyttämään piirakoita äidin apuna. Sen opin mukaisesti hän aamuisin Lappeenrannan upseerikerholle saavuttuaan edelleenkin tekee ensi töikseen leipätaikinan, josta leipoo rieskat.
Liittopäivillä tavataan toisia ja unohdetaan vähäksi aikaa työhuolet.”
Taipalsaarelta ei ole upseerikerholle kuin 15 kilometriä, mutta lapsuudenkodin ja viimeisen työpaikan välille mahtuu pitkä työura. Ensimmäisellä työnantajallaan Liukkonen oli lapsenlikkana, joka teki myös ruuat ja silitti pyykit.
”Nuori tyttö oppi tekemään työtä ja kunnioittamaan sitä.”
Talouskoulun jälkeen Liukkonen kouluttautui kokiksi, ja täydensi oppiaan työnantajan järjestämillä koulutuksilla 31-vuotisen osuuskauppauransa aikana. Aloitettuaan huhtikuussa 1976 Etelä-Karjalan Osuuskaupassa EK:ssa hän kävi kokkina, pääkeittäjänä ja keittiömestarina työskennellessään osuuskaupan päällikkökoulutukset läpi. Kymmenen kurssipäivää oli Amerikassa asti. Hotelli Lappeessa hän aloitti 1983.
Osuuskaupan palveluksessa Liukkonen näki ketjuravintolan hyvät puolet, mutta halusi oppia vielä uutta. Hän ehti olla Imatran kylpylässä töissä kaksi vuotta, kun oikea käsi petti. Tenniskyynärpää, olkapään kulumat ja välilevyn pullistuma niskassa olivat kaikki työperäisiä.
”Tämähän on käsityötä. Henkisesti ja fyysisesti raskaalla alalla nuorimmat osaavat jo käydä kuntosalilla ja pitää itsestään huolta esimerkiksi tekemällä vastakkaista liikettä ja huolehtimalla ruokavaliostaan. Mutta ei pidä myöskään antaa liian helpolla periksi. Minutkin olisi käden takia jo työnnetty eläkkeelle, mutta sanoin, että kuntoutan tämän.”
Liukkonen oli sairauslomalla 2009–2011, jona aikana kättä leikattiin ja kuntoutettiin. Kun käsi tervehtyi, sitä itkivät sekä potilas että lääkäri.
Liukkonen ehti olla tovin osa-aikaisena Neitsytniemen kartanossa, mutta kaipasi jo pian takaisin Lappeenrantaan. Kun Linnoituksen Krouvissa etsittiin keittiövastaavaa, alkoi Liukkosella jälleen yli neljän vuoden pesti. Saadessaan 62-vuotiaana soiton, että Lappeenrannan Upseerikerholle etsitään keittiömestaria, Liukkonen luuli häneltä kysyttävän rekrytointivinkkejä. Sitten selvisi, että tehtävään pyydetään häntä itseään. Hän vaihtoi viimeiseen työpaikkaansa 45 vuotta sen jälkeen, kun oli aloittanut ensimmäisessä.
Upseerikerhon lähiruokakassi on korona-ajan tuote
Lappeenrannan upseerikerho on hyvästä sijainnistaan huolimatta hieman syrjässä iltaravintolaksi, ja nimen perusteella aina osa luulee paikan olevan tarkoitettu vain upseereille. Siksi se toimii lounas- ja tilausravintolana. Liukkoselle kertyy ylitöitä edelleen, vaikka hän olisi päässyt vanhuuseläkkeelle jo vuosi sitten.
”Katsotaan ensi vuonna, rupeanko jo höllentämään. Kokonaan en varmaan työntekoa lopeta niin kauan kuin henki pihisee.”
Keittiömestari on ylpeä siitä, että sadan henkilön buffet nousee tarvittaessa vielä ”kepoisesti”. Kaavoihin kangistumista hän on vältellyt erilaisilla hankkeilla, joissa tehdään koko ajan uutta. Upseerikerho täyttää tänä vuonna 130 vuotta, ja juhlamenu on tietenkin Liukkosen suunnittelema. Samoin oli viime vuonna Lappeenrannan 370-vuotismenu, kuten jo 350-vuotisjuhlien yhteydessäkin. Myös Imatra luottaa Liukkoseen juhlamenujen suunnittelijana.
Korona-aikana Liukkonen on kehittänyt upseerikerholla Lähiruokakassin, jota menee sekä matkailijoille että paikallisille asiakkaille. Upseerikerhon kassissa on päivän rieskaa, kuivattua Lemin särää, muikku- ja särkipurkit, kerhon omaa kahvia, vaniljakastiketta ja Lappeenrannassa tehtyjä Fazerin makeisia. Mukana tulevat Liukkosen reseptivinkit, kertomus tuotteiden alkuperästä ja upseerikerhon rakuunakirja.
”Kun ensimmäinen satsi meni, vaihdoin vähän kassin sisältöä. Myös karjalanpiirakkakurssi on tulossa, ja karjalaista pitopöytää on kysytty. Ihmiset haluavat tuttua ja turvallista”, Liukkonen sanoo.
Julkaistu Aromissa 22.10.2020.
Ulla Liukkonen
- 64-vuotias Lappeenrannan Upseerikerhon keittiömestari.
- Worldchefs-kunniajäsen 2020–.
- Nordisk Kökkenchef Federation NKF:n hallituksessa.
- Suomen Keittiömestareiden puheenjohtaja 2008–.
- Karjalan Keittiömestareiden puheenjohtaja 1996–.
- Mukana Top Chef Suomi -kisan ensimmäisellä tuotantokaudella 2011.
- Keittokirja Ullan eväät (2009) ja keittokirjat Karjalainen keittiö (2013) ja Ajatusta arkiruokaan (2015) yhdessä toimittaja Kari Martialan ja keittiömestari Helena Lylyharjun kanssa.
- Asuu Lappeenrannassa.
- Perhesuhteet: Kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi.
- Liukkosen käätyjä: Chaîne de Rôtisseurs eli Paistinkääntäjien ammattilais- ja hallintokäädyt, Keittiömestareiden Hopeiset Cordon Bleu -käädyt (1998), kultaiset (2006) ja pohjoismaisen järjestön NKF:n Cordon Rouge -käädyt (2011). Karjalan ja Suomen Keittiömestareiden puheenjohtajan käätyjen lisäksi Liukkosella on Viron ja Suomen Keittiömestareiden kunniapuheenjohtajan käädyt. Venäjän korkeimman kulinaarisen palkinnon, kultaisen kunnia- ja arvomerkin hänelle ojensi Venäjän Keittiömestareiden puheenjohtaja Viktor Beljaev SKM:n 70-vuotisjuhlassa Tampereella. WACS:n presidentti Thomas Gugler on jo aiemmin ojentanut Liukkoselle Maltan ristin.
