Linnahall on nähnyt yhtä ja toista. Eniten kiinnostaa, että miten ihmeessä Kauko Röyhkä sinne löysi aikana, jolloin eivät edes autolautat vielä liikennöineet iloisella Itämerellä. Oikea henkilö kertomaan tätä tarinaa on tuottaja Immo Kytölä, joka yhdeksänkymmentäluvun alkupuolella sai kutsun.
”Minua pyydettiin silloin Kauko Röyhkän kiertuemanageriksi ja saimme kutsun esiintymään sellaiseen viidensadan saliin. Oltiin, että ok, mennään!, Immo aloittaa.
Kyseessä oli kahden yhtyeen Tallinnan vierailu. Reissuun lähtivät Havana Black sekä Kauko Röyhkä ja Narttu, joka oli siihen aikaan Immon mukaan tiukka bändi.
”Päätettiin, että omalla PA:lla vedetään keikka. Lyötiin kamat autoon, ajettiin satamaan ja roudattiin kaikki Georg Otsin ruumaan. Siihen aikaan ei autolauttoja ollut, joten auto jäi satamaan parkkiin”.
Tallinnan satamassa oli muutaman hengen seuruetta vastassa neuvostotyyliin hieman liioiteltu auto, eli nivelbussi. Sinne PA ja backline kyytiin ja Linnahallille.
”Siellä tajuttiin, että ei helvetti, tää on siis viidentuhannen katsojan paikka, ei viidensadan. Ja meillä on klubikamat mukana!”
Onneksi Linnahallissa oli yksi PA, muttei toki paikallisia teknikoita. Näin ollen ilta meni Immon mukaan hieman säätäessä.
”Keikalla oli lopulta tuhansia ihmisiä, joista osa kyllä ihmetteli Havana Blackin langattomia mikkejä. Neuvostomeiningillä mentiin loppuun saakka.”
Ai millä neuvostomeiningillä?
”No koko porukka majoitettiin Piritaan, joka on nykyisin Pirita Spa Hotel. Mereltä tuuli niin, että palelin koko yön kun ikkunoista tuuli sisään niin, että verhot oli vaakatasossa. Päivärahat maksettiin ruplina, joita ei saanut viedä maasta. Ihan makeet muistot”, Immo naurahtaa.
Värikäs historia
Kulttuuriperintölistalle kuuluva Tallinnan Linnahall eli suomeksi Kaupunginhalli valmistui Moskovan kesäolympialaisiin vuonna 1980. Rakentamisen tarkoituksena oli säilyttää näkymä vanhan kaupungin siluettiin mereltä, siksi rakennelma on matala ja muistuttaa muinaisten mayojen pyramidia. Betonikuoren uumenissa on 4 200 henkilöä vetävä amfiteatteri, eli juuri se Kauko Röyhkänkin valloittama venue, sekä 3 000-paikkainen jäähalli. Valmistuttuaan Linnahall oli pitkään yksi Tallinnan ja koko Viron suosituimmista esiintymispaikoista.
Visit Estonian tietojen mukaan Linnahallin viimeisessä tapahtumassa vuoden 2009 joulukuussa todettiin, että ”Linnahall vaipuu talviuneen”. Sittemmin rakennus on pitkälti autioitunut. Tallinnan kaupunki on tehnyt useita suunnitelmia ja aiesopimuksia Linnahallin pelastamiseksi ja jo vuonna 2003 pidettiin kaupungin järjestämä arkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena oli luoda visio Linnahallin tulevaisuuden käytöstä.
Parhaat päivät?
Linnahall on siis parhaat päivänsä nähnyt. Vai onko?
Tallinnan kaupunginneuvosto päätti 2015 peruskorjata Linnahallin, mutta toteutus viivästyi ja lopulta hautautui muiden pelastussunnitelmien joukkoon. Sitten tuli Tenet, vuonna 2020 ensi-iltansa saanut brittiläis-yhdysvaltalainen tieteistoimintatrilleri. Linnahall toimi yhtenä Christopher Nolanin ohjaaman ja käsikirjoittaman jättielokuvan kuvauspaikoista, ja nosti kerralla betonimöykyn takaisin maailmankartalle. Elokuvan intensiivisessä aloituskohtauksessa ollaan “Kiovan oopperatalossa”, jolle Linnahallin karkea ulkokuori ja vaikuttava koko luovat täydellisen lavasteen.
Vuonna 2020 Tallinnan kaupunki, laivayhtiö Tallink ja sijoitusyhtiö Infotar tekivät sopimuksen, jonka mukaan ne rakentavat Linnahalliin uuden matkustajasataman, jonka yhteyteen tulee myös kokouskeskus, hotelli ja kauppakeskus. Koronapandemia on kuitenkin vaikuttanut kaikkien toimien jatkosuunnitteluun eikä Linnahallin tulevaisuudesta ole varmuutta.
Jää nähtäväksi, koetaanko Linnahallissa enää ainuttakaan rokkikeikkaa, festivaalia tai yritystapahtumaa. Nyt remonttia odottava Linnahall on suljettu ja ainoa tapa päästä tuon karunkauniin betonikuoren sydämeen on osallistua Viron Arkkitehtuurikeskuksen järjestämälle kierrokselle suljetussa Linnahallissa. Rumankaunis graffitein koristeltu betonipyhäkkö houkuttelee myös valtavasti turisteja ja tallinnalaisnuoria viettämään aikaa ja ihailemaan Linnahallin katolta auringonlaskua. Kuvataanpa noiden betoniseinien varjoissa myös paljon hää- ja muotikuvia. Ehkä siinä on yksi uusi elämä Linnahallille.
LUE MYÖS: Kulttuurikattila kiehuu – Tallinnan tapahtumatilat tarjoavat huimaa arkkitehtuuria
LUE MYÖS: Verkatehtaan pomo Janne Auvinen: Tila ansaitsee aidon ammattilaisen
