Alan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä kohtuulliselta paineista huolimatta. Keväällä 2023 liikevaihto kasvoi yli puolella alan yrityksistä. MaRan toimitusjohtaja Timo Lapin mielestä tilanne on poikkeuksellinen, koska hyvin harvoin kuluttajan ostovoiman heiketessä ravintola-alan palvelut kasvavat. Yksi selitys voisi olla kuluttajien käyttäytymisen muutos: nuoret aikuiset, jotka ovat käyttäneet muun muassa kahvilapalveluita nuoresta iästä asti, kokevat ravintolapalvelut luonnollisemmaksi osaksi arkeaan kuin aikaisemmat sukupolvet. Ravintoloissa tavataan useammin ja vaikka yksittäisosto olisi pieni, käyntimäärä voi vaikuttaa kasvuun.
MaRan jäsenkyselyn mukaan alan suurin pelko on kustannusten nousu, joka voi pysäyttää nyt positiiviselta näyttävän kehityksen. Viime vuosi oli kokonaisuudessaan parempi kuin vuosi 2019 ja tästä kesästä odotetaan vielä tuloksellisempaa, mutta pitkällä tähtäimellä alaa uhkaavat erilaiset haasteet.
Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhintojen kallistuminen on jatkunut kiivaana. Kun tarkastellaan yleisiä kuluttajahintoja sekä elintarvikkeiden vähittäismyynti- ja ravintolatukkuhintoja, huomataan että ravintolatukkuhinnat ovat nousseet huomattavasti enemmän. Se asettaa paineita myös ravintoloiden kuluttajahinnan nousulle. Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksin mukaan ravintolatukkuhinnat olivat viime helmikuussa peräti 22 prosenttia kalliimmat kuin vuotta aiemmin ja kesäkuussakin 11 prosenttia kalliimmat kuin kesäkuussa 2022.
Painetta kuluttajahintojen nostoon lisää palkkakehitys varsinkin pääkaupunkiseudulla. Myös etätyö ja -opiskelu vaikuttavat kustannuksiin. Etätyö on muuttanut suomalaisten lounaskäyttäytymistä huomattavasti ja se vaikuttaa varsinkin lounasravintoloiden ja ruokaloiden kustannusrakenteeseen ja työllisyyteen. Valtion virastojen käyttöaste on pandemian jälkeen ollut keskimäärin 35 prosenttia ja samaa voidaan olettaa myös yksityissektorilta. Kehitys on alalle huolestuttava, koska jo koronan aikaan jouduttiin sulkemaan osa lounasravintoloista ja etätyön seurauksena lounasravintola-ala on edelleen jäljessä vuoteen 2019 verrattuna.
Toinen kustannuksia nostava ja alaa uhkaava tekijä on ammattitaitoisen työvoiman puute, joka pahimmillaan vaikuttaa jopa ravintoloiden aukioloaikoihin. Sama uhka Suomessa on sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, koska väestöennusteemme on huolestuttava: viime vuonna 65-vuotiaita ja vanhempia oli jo yli 50 prosenttia enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Vuonna 2030 heitä ennustetaan olevan jo kaksinkertainen määrä. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi näkee työperäisen maahanmuuton tärkeänä alan kehittymisen kannalta ja toivoo tämän huomioimista uuden hallituksen toimissa, jossa nyt on mainittu EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman ehtojen kiristäminen.
Ravintola- ja majoitusalaa verrattaessa muihin palvelualoihin voidaan katsoa, että ravintola-ala on toipumassa, kun taas majoitusala kärsii edelleen koronan jälkeen Ukrainan sodan vaikutuksista. Vaikka kotimainen matkailu on pandemian myötä nostanut päätään, kansainvälisten turistiryhmien puuttuminen vaikuttaa majoitusalaan huomattavan negatiivisesti. Varsinkin perinteisesti tärkeiltä alueilta, kuten Venäjältä, Kiinasta ja Japanista tulleiden turistien määrä on romahtanut. Kaksi Suomen sijaintiin perustuvaa ylivoimatekijää, Venäjän läheisyys ja sieltä helppous tulla autolla sekä Finnairin Aasian liikenteen etu ovat molemmat poissa Ukrainan hyökkäyssodan takia. Samaan aikaan hotellikapasiteetti on kasvanut huomattavasti viiden vuoden ajan ja uusia hotelleja nousee varsinkin pääkaupunkiseudulle.
MaRa: Alv-nosto kohtuuton
Hallitus on nostamassa kymmenen prosentin arvonlisäverokantaa 14 prosenttiin. MaRa katsoo, että ravintola-alan positiivisen kehityksen säilyttämisen ja majoitusalan jaloilleen saamisen vuoksi olisi tärkeää, että korotusta ei toteuteta. Se olisi järjestön mielestä kohtuutonta Suomen matkailu- ja hotellialalle, joiden hinnat ovat jo nyt EU:n toiseksi korkeimmat.
MaRan mukaan hallitus ei ymmärrä matkailun osuutta palveluviennistä, vaikka se vuonna 2019 oli kolmanneksi suurin palveluviennin ala televiestintä- ja tietojenkäsittely-alan ja sekalaisten muun liike-elämän palvelujen jälkeen.
Majoituksen lisäksi hallituksen ilmoittama arvonlisän korotus iskee laajasti myös elämysalalle. Korotus kohdistuu muun muassa hiihtohissi-, huvipuisto-, festivaali-, messu- ja kongressilippuihin. Myös joukkoliikenteellä matkustaminen kallistuu, kun veron korotus koskee juna- ja linja-autolippuja sekä kotimaan lentoliikennettä. Koska arvonlisäveroa ei makseta ulkomaan matkailusta ja Itämeren viihderisteilyiden verot eivät nouse, veronkorotus on Timo Lapin mielestä yksi tapa antaa kilpailuetua ulkomaille matkustamiselle kotimaan kustannuksella.
Samalla voisi nostaa esiin verotuksen korotuksen ilmastovaikutukset. Jos maan päällä kulkevaa julkista liikennettä verotetaan niin, että kuluttajalle yksityisautoilu ja ulkomainen lentoliikenne näyttäytyy houkuttelevana, se vaikuttaa myös pitkän tähtäimen ilmastotavoitteisiin, joita hallitus on ohjelmansa mukaan pyrkinyt edistämään.
Hallitusohjelmassa haetaan lisää työllisyyttä ja verotuloja kasvun avulla, mutta MaRan Timo Lapin mukaan tämä ei koske matkailualaa, jonka kasvua vaikeutetaan veronkorotuksella ja työperäisen maahanmuuton ehtojen kiristämisellä. MaRa pyrkiikin toimillaan perumaan alalle suuntautuvan arvonlisäveron korotuksen.
