Juomalasin pohjalla on pölymäisen hienojakoista jauhetta, jonka väristä tulee mieleen auringonkukka. Kaapaisen sitä teelusikallisen suuhuni, vaikka sitä ei olekaan tarkoitus syödä sellaisenaan. Pakko maistaa silti.
Jauhe tarraa välittömästi kiinni etuhampaisiin mutta maistuu yllättävän miedolle. Paras sana kuvaamaan sitä on täyteläinen. Jotain samaa, mitä eläinproteiineissakin on. Ehkä jotain pähkinäisyyttä ja umamia?
Proteiinia keltainen jauhekin on, mutta ei lihaa eikä kasvista vaan jotain siltä väliltä, nimeltään soleiinia, ja sen on valmistanut suomalainen Solar Foods -niminen yritys. Pääsin keväällä ensimmäisten joukossa syömään kolmen ruokalajin soleiinilounaan Vantaan Vehkalassa.
Soleiini on alkujaan luonnosta löytynyt mikrobi, jota kasvatetaan tehtaassa ilman auringonvaloa ilmasta otetun hiilidioksidin avulla, uusiutuvalla energialla. Kasvu perustuu solujen jakaantumiseen kuten luonnossakin. Perusidea oli jo 1960-luvulla Nasan, Yhdysvaltain avaruushallinnon tiedossa.
Soleiinin kasvutahti on hurja. Jos se olisi nurmikkoa, sitä pitäisi leikata kaksi kertaa päivässä. Valmis kasvusto kuivatetaan ja jauhetaan. Alkuvuodesta Vantaalle avautunut uusi tehdas tulee tuottamaan soleiinia 160 000 kiloa vuodessa, ja tämä on vasta alkua.
Soleiinin ei ole tarkoitus olla yksi kasviproteiini muiden jatkoksi, vaan sitä käytetään tutuissa ruokalajeissa korvaamaan eläinperäisiä tuotteita, tuomaan parempaa rakennetta ja nostamaan ravintoarvoja.
Soleiinia oli vegaanisella lounaallamme esimerkiksi leivässä, hummuksessa, tuorejuustossa, jäätelössä ja pastataikinassa. Yritys on palkannut fine dining -ravintoloissa työskennelleen kokin tutkimaan ja testaamaan, millä kaikin tavoin soleiinia voisi keittiössä käyttää. Palacessa ja Olossa työskennellyt Miikka Manninen hehkutti esimerkiksi pastataikinan hyvää käsiteltävyyttä. Kaikki syömämme oli hyvin herkullista eikä mitenkään outoa. Olo ruokailun jälkeen oli kylläinen mutta kevyt.
Keksintö on ruoantuotannossa mullistava. Soleiinin kasvuun ei tarvita lainkaan peltoja eikä pölyttäjiä. Maailmanlaajuisesti tässä voi olla yksi ratkaisu tulevaisuuden ruokapulaan. Menetelmä on myös sovellettavissa muihin mikrobeihin, joten tulevaisuudessa voi olla muitakin soleiinin kaltaisia proteiineja tai muita raaka-aineita.
Tuote on suunnattu ennen kaikkea ruokateollisuudelle, toivottavasti myös ravintoloille. Hinta on vielä näillä tuotantomäärillä korkea, mutta tavoite olisi päästä samaan kilohintaan kuin soija- ja hernetuotteiden kanssa.
Suomesta soleiinia ei vielä voi ostaa, sillä myyntilupahakemus on Euroopassa yhä käsittelyssä. Singaporessa soleiinia saa jo ravintolasta. Seuraavana suunnataan Yhdysvaltoihin.
Tätäkin suomalainen ruokaosaaminen on! Olen iloinen ja ylpeä.
Lue myös: Suomalainen uutuusproteiini Solein tuotetaan ilmasta ja sähköstä (2022)
Lue myös: Kolumni: Ravintolan suola ja etikka voivat olla asiakkaalle liikaa
Lue myös: Kolumni: Kysymykseni hämmensi tarjoilijan – vegaaneja voi palvella monella tavalla
Satu Koivisto on ruokakirjoittaja, toimittaja ja vastavalmistunut kokki. Hän kirjoittaa havainnoista ravintola-alalta.