Meilahden sairaala-alue Helsingissä on ollut koronaepidemian polttopisteitä Suomessa. Henkilöstöravintolan palveluesimies Tiina Nenonen ja tuotannon palveluesimies Maria Lång ovat työskennelleet pian täydet kaksi vuotta niin lähellä koronahoidon ydintä kuin keittiöväki voi päästä.
Nenonen ja Lång muodostavat tiiviin tiimin. Yhdessä sali ja keittiö ovat taklanneet myös korona-ajan haasteet. Heidän asiakkaitaan ovat koronapotilaita hoitavat lääkärit ja hoitajat. Osa ruuasta lähtee suoraan osastoille, joilla päivystetään tauotta.
Ruokatuotannosta vastaava Lång toteaa, että leimaa-antavaa työskentelylle on poikkeusajan ohjeiden noudattaminen. Meilahden henkilöstöruokalassa on pysyvästi huolehdittu ennen kaikkea turvaväleistä.
”Turvaväleistä pidetään kiinni myös työkavereiden kanssa”, Lång sanoo.
Asiakaspaikkojen määrää on henkilöstöravintoloissa rajoitettu koronan takia 75 prosenttiin normaalista. Meilahdessa se tarkoittaa 1000–1300 ruokailijaa päivässä. Turvavälien pitämisessä auttaa myös talon intra.
”Meillä on käytössä laskuri, jonka ansiosta jokainen näkee reaaliajassa, paljonko ravintolassa on asiakkaita. Intrasta tilanteen tarkistettuaan voi myös itse tehdä päätöksen, ja jos näyttää tulevan ruuhkapiikki, tiedotamme, että nyt ei voi tulla”, Lång selostaa.
Nenosen mukaan turvallinen asiointi toteutetaan, kun ruuhkapiikkejä levitetään pidemmälle ajanjaksolle. Toisaalta sairaala on epätyypillinen työpaikka: työvuorot alkavat ja loppuvat eri aikoihin, eikä ruokalassa muutenkaan nähdä tavallisen henkilöstöravintolan klo 11:n rysää.
”75 prosenttia asiakaspaikoista saa olla käytössä, ja se täyttyy. Koska ruokailuaika on meillä pitkä, kokonaismäärällisesti asiakkaita on paljon. Kävijät jakaantuvat hyvin, joskus aamupäivä-, joskus iltapäiväpainotteisesti”, Nenonen toteaa.
Iltavuorolainen voi hakea ruuan mukaan iltavuoroonsa, ja päivystäville työntekijöille ruoka lähetetään osastolle potilasruokakuljetusten mukana.
Tärkeä tauko huolesta
Välittyvätkö hoitajien huoli ja sairaalan poikkeusjärjestelyt kellarin henkilöstöravintolaan?
Nenonen ja Lång toteavat, etteivät ne oikeastaan näy henkilöstöravintolassa, pikemminkin korona-asioita vältellään. Kun koko työpäivä on koronaa, ruokatauko on muuta.
”Työ- ja koronahuoli jäävät osastolle. Päivä katkeaa siihen, että on se oma lounastauko, eikä huolia tarvitse miettiä ravintolassa. Juttelemme tuttujen asiakkaiden kanssa ihan muita juttuja liittyen ruokaan, vapaisiin ja lomiin. Kun he tulevat syömään, he eivät halua puhua koronasta!”
Toki asiakkaat saattavat puhua keskenään myös korona-aiheista, mutta ravintolan henkilökunnan korviin sitä puhetta ei kuulu.
Suurimpana erona normaaliin on juuri se, että kaikki eivät ole työpaikalla, ja asiakasmäärä on vähentynyt.
”Niitä sairaalan työntekijöitä, jotka eivät ole hoitotyössä, koskee edelleen etätyösuositus. Lisäksi opiskelijat, joita on normaalisti paljon, puuttuvat. Se on isoin ero normaaliin.”
Voi olla lisäksi, että moni ottaa omat eväät. Esimerkiksi koronaosastolla työskentelevät eivät voi välttämättä lähteä pois osastolta kesken vuoron.
”Sellaista liikkumista, jota ennen koronaa oli, ei nyt ole. Kyllä meille ennen tultiin enemmän syömään”, Nenonen aprikoi.
Tavallista useammin nyt otetaan myös noutoruoka, ja tähän henkilöstöravintola on myös reagoinut.
”Olemme laittaneet noutoruokaa valmiiksi, jotta sen voi hakea nopeasti. Lisäksi olemme ajoittain kokeilleet linjastolla annostelua.”
Huolehdi ensin itsestäsi
Henkilöstöruokalan esihenkilöinä Nenonen ja Lång kantavat huolta myös omasta väestään.
”Meillä on nykyään myös kabinetit käytössä, jotta saamme omalle porukalle laajemmin taukohuoneita. Hajaantuminen ja eri aikoina syöminen koskee myös meitä, ei vain asiakkaitamme. Sitä paitsi lounaan syöminen on tosi tärkeää, jotta jaksamme työpäivän!”
Esihenkilöt muistuttavat, että sairaalaympäristössä hygieniavaatimukset ovat aina korkeammalla verrattuna tavanomaiseen henkilöstöravintolaan. Korona on korostanut sitä.
Nenonen ja Lång jaksavat uskoa, että tästä vielä noustaan.
”Uskomme, että loputkin asiakkaat palaavat meille. Korona on ollut aaltoliikettä: kun on pahempi tilanne, tiukennetaan ja on vähemmän väkeä. Parempina hetkinä on ollut enemmän asiakkaita. Meillä on kuitenkin koko ajan ollut voimassa samat rajoitukset, maskit, käsidesit – niistä emme tingi”, Lång summaa.
Nenonen toteaa, että tilanteessa jaksetaan yhteistyöllä ja toinen toistaan auttaen.
Valistunutta asiakaskuntaa
Ulkopuolisia ruokailijoita henkilöstöravintolaan ei tällä hetkellä oteta.
Henkilöstöravintolassa on aina ollut tarjolla käsidesiä. Sitä on pandemian myötä saatavilla entistä laajemmin, niin ravintolaan saavuttaessa, linjastossa kuin pöydissäkin. Lisäksi on tarjolla infoiskuja: asioidaan vain terveenä.
Linjastossa Nenonen huolehtii, että ottimet vaihdetaan puolen tunnin välein.
Myös maskit ovat tietysti koko ajan käytössä.
”Asiakas riisuu maskinsa pöydässä. Me annamme kassalla uuden maskin, jonka voi ottaa käyttöön lähtiessään ravintolasta”, Nenonen kertoo.
Esihenkilöt voivat todeta, että asiakaskunta on valistunutta: pandemian ehkäisyyn liittyvät toimet ovat sairaalassa itsestäänselvyyksiä.
