Auringon kirkkaus teki hyvää, ja siksi valitsin pöydän terassilta aina kuin mahdollista, niin kuin meillä suomalaisilla on ulkomaanreissuilla tapana. Lomailin Espanjassa alkuvuonna, ja myös siellä parin viime vuoden aikana otettu digiloikka näkyi ravintolan asiakkaalle, kuten Suomessakin. Aina homma ei vain mennyt putkeen.
Ravintolapöytien kulmiin oli teipattu tarralapuin QR-koodeja, jotka kuvaamalla kännykän ruutuun ilmestyi ravintolan menu. QR-menuille on aikansa ja paikkansa, mutta nyt asiakaskokemus vielä ontui. Menujen lukeminen saattoi tökkiä huonon netin vuoksi, tai menu saattoi olla vain espanjaksi eikä tarjoilijaa apuna tulkkaamaan.
Tosin neuvokkaitakin ravintoloitsijoita löytyi, ja näissä paikoissa QR-menu oli myös suomeksi, Google translatella käännettynä. Ehkäpä hauskin ilta olikin juuri ravintolassa, jossa tilattiin ”paistettuja munia oksilla” ja ”katkarapuja pimpin kanssa”.
Välillä tuntui, että ravintolassa oli otettu digiloikka vain koska naapurinkin ravintolassa oli otettu. Teknologia itsessään on kuitenkin vain hyvä renki mutta isäntänä huono. Jos teknologiaa käytetään, sen täytyy aina palvella yrityksen tavoitteita, vaikka juuri asiakaskokemuksen parantamista, kasvua, tehokkuutta tai hävikin pienentämistä.
Hyviä esimerkkejä onnistuneesta digiloikasta on Suomen ruokakentällä useita. Muutamia mainitakseni: Biovaaka on ammattilaisten ruokahävikkimittari, jonka avulla henkilöstöravintoloissa ja ammattikeittiöissä voidaan mitata ja ehkäistä hävikkiä. Iso taloudellinen vaikutus ja ekoteko. Kasvuyritys Huuva on puolestaan virtuaalinen korttelikeittiö, joka mahdollistaa ruuan kotiin tilaamisen monesta ravintolasta samalla kertaa ja ketterästi. Hyvä asiakaskokemus ja 1,24 miljoonan dollarin rahoitus.
Uusimmassa Aromissa tarjoilemme ideoita teknologian hyödyntämiseen. Pääset lukemaan koko lehden ilmaiseksi tästä. Toivottavasti lehdestä herää uusia ajatuksia sinunkin työpaikallasi. Hyviä lukuhetkiä!
