Avec vieraili Forest Green Roversin täysin vegaanisella kotistadionilla parin tunnin matkan päässä Lontoosta.
Nailsworthin pikkukylässä sijaitseva 5000 katsojan The New Lawn -stadion ei ole hohdokas. Kukkulan päälle rakennettu kulahtanut stadion on silti jotakin ainutlaatuista – se on maailman ekologisimman jalkapalloseuran koti.
Englannissa jalkapallon ammattilaisjoukkueita riittää useammalle sarjatasolle. Nelostasolla pelaavan Forest Green Roversin kurssi kääntyi 2010-luvun taitteessa, kun uusi pääomistaja, Ecotricity-tuulivoimayhtiön perustaja Dale Vince lähti ajamaan ajatusta erilaisesta urheiluseurasta. Missiona on ilmastonmuutoksen torjuminen, ja vastuullisuus on kaiken tekemisen keskiössä.
Nykyisellään Forest Green Rovers on ensimmäinen ja ainoa vegaaninen jalkapalloseura maailmassa. Vuonna 2017 jalkapallon kattojärjestö FIFA valitsi seuran maailman vihreimmäksi.
Teksti jatkuu kuvien jälkeen.
Radikaalia nyt, arkea jatkossa
Urheilija tarvitsee lihaa ja katsoja nakkisämpylän. Tämä ja monet muut uskomukset ovat saaneet kyytiä Forest Green Roversin arjessa. Stadion on sataprosenttisen vegaaninen, mutta se ei lopettanut yleisön rakastamien burgereiden ja piirakoiden tarjoilua – koostumus vain muuttui eläimiä ja ilmastoa kunnioittavan filosofian mukaiseksi.
Pelipaidoissa on haettu kestävämmän tuotantotavan ratkaisuja. Stadion lämmitetään vihreällä energialla. Ruohon kasvatuksessa ei käytetä teollisia lannoitteita eikä torjunta-aineita. Nurmi leikataan GPS-ohjatulla aurinkoenergialla käyvällä ruohonleikkurilla. Sadevesi kerätään talteen kastelua varten, ja autoille on tehty latauspaikkoja.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Arvopohjainen yleisö avaa sponsorimarkkinoita
Kontrasti Englannin suurimpiin seuroihin on valtava. Siinä missä vaikkapa lontoolaisseura West Ham pelaa 80 000 katsojaa vetävällä London Stadiumilla (entinen vuoden 2012 olympiastadion), sponsorinaan vedonlyöntiyhtiö Betway ja energiajuoma Monster, luottaa Forest Green Rovers tuulivoimaan ja kaurajuomistaan tunnettuun Oatlyyn. Tässä piilevät brändinrakennuksen mahdollisuudet. Brändi ei ole se mitä yritys väittää olevansa vaan se, miten se käyttäytyy arjessa.
Pieni Forest Green Rovers on päässyt maailman tietoisuuteen toimimalla eri lailla kuin muut. Se on saanut maailmanlaajuista huomiota toiminnallaan ja tunnettuja kasvoja faneikseen. Ympäristötietoinen Arsenal-tähti Héctor Bellerin hankki Forest Green Roversin osakkeita. Jalkapallohipsterit ympäri maailmaa vierailevat joukkueen peleissä. Tämä avaa uudenlaisia sponsorimarkkinoita isojenkin yritysten kanssa.
Matkavinkki: kokopäiväretki Lontoo–Nailsworth–Lontoo
Lähdimme matkaan pääsiäismaanantaina Lontoon Paddingtonista puoliltapäivin. Junamatka Stroutiin kesti 1,5 tuntia. Meille oli neuvottu, että bussilla pääsee juna-asemalta pelipaikalle. Tosiaan pääsee – kerran kahdessa tunnissa, ja paikallisten mukaan pyhinä jää monesti vuoroja ajamatta.
Hyppäsimme siis taksiin, joka ajoi meidät perienglantilaisen maaseudun pikkuteitä Nailsworthiin 14 kilometrin päähän. Taksi otti kyydistä 20 puntaa ja vinkkasi kaveristaan, joka voisi hakea meidät takaisin. Olimme perillä hyvissä ajoin ennen kolmelta alkavan matsin alkua. Asuntovaunuun rakennetun fanishopin tarjonta ei ollut kaksinen, mutta kahvijätteestä tehtyjen pelipaitojen kauppa kävi vilkkaasti. Ehdimme myös ottamaan oluet kannattajien pubissa – paikallispanimon tuotteita kierrätysmukista luonnollisesti.
Ottelu Oldhamia vastaan päättyi Forest Green Roversin 2–0-voittoon, jonka myötä seura varmisti nousunsa Englannin kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle eli Ykkösliigaan.
Ottelussa oli 3137 katsojaa. Tauolla jonotimme totta kai vegeburgerit, ja ne näyttivät maistuvan muullekin yleisölle lapsista vanhuksiin. Tunnelma ottelussa oli parempi kuin edellispäivänä Lontoon jättistadionilla lähes täyden yleisön edessä pelatussa Valioliigan West Ham–Burnley-pelissä, jossa vierasjoukkueen kannattajat kuittailivat lauluissaan stadionilla olevan hiljaista kuin kirjastossa.
Forest Green Roversilla on jo pitkälle viety suunnitelma uuden Eco Park -stadionin rakentamisesta. Elämyksiä hakevan matkaajan kannattaa siis pitää kiirettä, sillä tämä vanha The New Lawn -stadion on kokemisen arvoinen paikka. Taksi tuli sopimuksen mukaan noutamaan meidät jyrkän kukkulan alapuolelta. Lontooseen palasimme junalla iltakahdeksaksi.
LUE MYÖS: Rest in peace, nakkimuki! HJK astuu Michelin-kokki Kim Mikkolan aikakauteen
LUE MYÖS: ”Vegaanina tulee usein se fiilis, että on vaivaksi” – Vesta puhuu ravintoloista ja asiakaspalvelusta
