Suomi isännöi toukokuussa jääkiekon miesten MM-kisoja yhdessä Latvian kanssa. Kiekko putoaa ensimmäisen kerran jäähän Nokia-areenalla 12. toukokuuta, ja Tampere on kiekkohuuman keskiössä aina 29.5. saakka, jolloin karkelot huipentuvat finaaliotteluihin. Kisat ovat iso ponnistus myös taustaorganisaatiolle, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä on suunnitella joukkueiden ruokailu kisojen aikana.
Se, mitä pelaajien lautasille päätyy, ei ole aivan yksiselitteinen prosessi. Omaa kokkia ei yksikään joukkue kisoihin mukanaan tuo, vaan kaikki joukkueet syövät kisojen ajan ennalta suunnitellun ruokalistan mukaista ruokaa. Ruokalista on kaikille maajoukkueille sama, kertoo MM-kisojen kilpailupäällikkö Tuula Puputti.
”Vastuualueeseeni kuuluu Medic-osasto, johon liittyy olennaisena osana pelaajien ruokalistan suunnittelu jo pelkästään ravintoarvojen näkökulmasta. Toimin myös naisten ja tyttöjen maajoukkueen general managerina, joten olen ollut mukana vastaavissa tapahtumissa aiemminkin. Jotkut joukkueet toivat Pekingin olympialaisiin oman kokin, mutta näissä kisoissa ruokailu koordinoidaan keskitetysti.”
Se, millaiseksi pelaajien kisojen aikainen ruokalista muodostuu, vaatii yhteistyötä niin kisaorganisaation kuin Tampereella joukkuemajoituksesta vastaavan Scandic Rosendahlin välillä. Tämä vuosi on astetta helpompi operaatio, koska kisat järjestetään jo toista vuotta putkeen Tampereella. Avainpelureilla on vielä tuoreessa muistissa edellisvuoden kisatapahtuma, josta on voitu ottaa oppia.
Aiemmasta kokemuksesta huolimatta tapahtuma on iso ponnistus etenkin hotelli Rosendahlin henkilökunnalle, sillä hotellissa majoittuu kisojen aikana kuusi joukkuetta taustavoimineen. Käytännössä se tarkoittaa, että ruokaa on oltava viikkojen ajan tarjolla varhaisesta aamusta iltamyöhään. Perussettiin kuuluu, että joukkueille tarjotaan hotellilla aamiainen, lounas, illallinen ja välipaloja.
”Joukkueet majoittuvat meillä useamman viikon, ja ruokailuja on useita kertoja päivässä. Vaikka tiettyjä tuotteita onkin aina tarjolla, halutaan menuihin myös päivittäistä vaihtelua. Tästäkin syystä etukäteissuunnittelu vie tavanomaista enemmän aikaa”, Scandic Rosendahlin ravintolapäällikkö Rauno Mäkinen valottaa.
300 kiloa pasta bolognesea
Käytännössä ruokalista suunnitellaan yhteistyössä hotellin, Scandicin ruokakonseptien kehityksestä vastaavan Torsti Uotilan ja Suomen Jääkiekkoliiton kanssa. Liitolla on hyvä ymmärrys siitä, millaista ruokaa pelaajille on tarjottava.
Ennen kuin ruokalista voidaan naulata kiinni annostasolla, on sille saatava siunaus usealta
eri taholta. Jääkiekkoliiton viestinnästä kerrotaan, että kisaorganisaatio vastaa käytännössä Suomen sekä kaikkien vierasjoukkueiden ravinnosta kisojen aikana. Tästä syystä MM-kisapäällikkö Tuula Puputti käy kisaorganisaation puolesta keskustelut joukkueiden ruokatarjonnasta kisahotellin ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n lääkintäorganisaation kanssa. Kun päälinjat ruokalistalle ovat valmiit, lähtee se näytille pelaaville joukkueille, mukaan lukien Suomelle. Suomen joukkueessa ruokalistan katsovat läpi joukkueenjohtaja Mika Kortelainen ja joukkueen lääkäri Matti Lehtovirta.
Koska kyseessä on huippu-urheilu, proteiinin saanti on tärkeää, samoin se, ettei ravinto ole kermaista vaan kevyttä, ravitsevaa ja maukasta. Yleensä ruokalistaan ei tule Puputin kokemuksen mukaan joukkueiden taholta järin suuria muutoksia. Allergiat ja ruokavaliot luonnollisesti huomioidaan ja toiveitakin pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.
”Vaikka kansallisuuksia onkin useita, noudattaa urheilijan ruokavalio loppujen lopuksi melko samaa kaavaa. Pasta toimii aina, ja eritoten pasta bolognese on tyypillinen pelipäivän ruoka. Viime vuoden kisoissa sen menekki oli Rosendahlissa noin 300 kiloa. Kanaruuat ovat varma valinta ja ylipäätään tutut ja turvalliset ruuat, joita urheilija uskaltaa pelireissulla syödä. Ruokahan on urheilijalle pääosin polttoainetta”, Puputti kertoo.
Toiveena avokado
Mäkinen vahvistaa, että viime vuoden kisoissa pastaa kului todella reippaasti ja kananrinta vaihtuvilla kastikkeilla oli toinen suosikkiannos.
”Iltapelien jälkeen kanafajitas oli suosittu herkutteluruoka. Aamiaisella kananmunatuotteet tekevät hyvin kauppansa, ja viime vuonna munakasvuoan täytteitä vaihdeltiin päivittäin joukkueiden toiveesta. Salaattipöydässä perustuotteet, kuten vihreä salaatti, kurkku ja tomaatti, ovat kestosuosikkeja.”
Puputti kertoo, että viime vuonna kesken kisojen tuli toive lisätä avokadoa salaattipöytään. Kaurapuuro oli Ruotsin joukkueen erityistoive välipalaksi, joten siihenkin on osattu nyt varautua.
Paikallisia erikoisuuksiakin uskalletaan tarjota.
”Aamupalapöydän yllättävä hitti oli viime vuonna mustamakkara. Pohdimme etukäteen, millaisen vastaanoton se saa, mutta se otettiin hienosti vastaan. Etenkin suomalaispelaajat arvostivat sitä kovasti. Tulemme tarjoamaan sitä myös tänä vuonna”, Mäkinen kertoo.
Ripaus suomalaisuutta on mukana myös riisipiirakoiden muodossa. Sen lisäksi suurin osa lihatuotteista on kotimaista, kasviksistakin mahdollisuuksien mukaan. Aamiaisella on tarjolla kiitettävä määrä luomutuotteita, kuten ruisleipää, mustikkakeittoa, kaurapuuroa, mysliä ja kahvia.
Pikaviestittelyä
Esivalmisteluun ja tuotteiden määriin on saatu edellisvuoden kisoista osviittaa, joten tänä vuonna hotelli Rosendahlin keittiössä osataan arvioida paremmin päivittäiset menekit.
”Ruokahävikkiä on nyt helpompi hallita. Opimme myös, että joukkueet haluavat huomioida syntymäpäiviä ja muita juhlan aiheita. Kakkukahveja järjestettiin viime kisoissa lähes joka päivä”, Mäkinen paljastaa.
Hotellissa käynnistyikin todellinen mansikkakakkubuumi sen jälkeen, kun Suomen joukkue juhlisti yhden pelaajan syntymäpäiviä kakkukahvilla. Yllättävien muutosten varalle hotellin johdolla on hyväksi havaittu viestiketju, kertoo Rosendahlin hotellijohtaja Mikko Mononen.
”Pidän tiivistä yhteyttä päivittäin joukkueiden yhteyshenkilöiden kanssa. Opimme viime vuodesta, että pikaviestipalvelut ovat tähän hyvä väline. Jos joukkue haluaa vaikkapa muuttaa lounasaikaa tunnilla eteenpäin, tieto saadaan yhdellä viestillä joukkueelle, hotellin vastanottoon, ravintolaan ja keittiöön. Tämä toimii myös toisin päin, jos meillä on tarve tiedustella jotain joukkueelta.”
Monosen mukaan joukkueiden päivittäiset aikataulut ja ohjelmat saattavat muuttua nopeasti etukäteen suunnitellusta. Joukkueet saattavat esimerkiksi perua etukäteen varatun ruokailun lyhyellä varoitusajalla etenkin vapaapäivinä, jolloin haluttaan ymmärrettävästi käydä syömässä jossain muualla kuin hotellilla.
MM-kisojen kilpailupäällikkö Tuula Puputti odottaa odottaa majoitus- ja keittiöorganisaation osalta rauhallisin mielin toukokuisia kisoja.
”Tapahtuma on iso puristus kaikille, mutta on ollut hienoa huomata, miten hyvillä fiiliksillä kaikki ovat mukana. Tuntuu, että intoa riittää tehdä jälleen priimaa kisojen alusta loppuun saakka.”
LUE MYÖS: MM-jääkiekolla ja muilla tapahtumilla tehdään Tampereesta kansainvälisesti tunnettua elämyskaupunkia
Joukkueen ruokarytmi pelipäivänä
12.00 alkava peli: Pelaajat syövät runsaan aamupalan, koska osa urheilijoista saattaa herätä aikaisin ja tehdä varhaisen aamujumpan, jotta he ovat valmiita peliin. Osa syö ennen hallille lähtöä vielä kevyen pastan. Pelin jälkeen joukkue syö yleensä kaksi ateriaa.
16.00 alkava peli: Joukkue syö aamupalan ja lounaan, jonka jälkeen moni pelaaja ottaa päiväunet. Ennen hallille lähtöä syödään ehkä välipala ja pelin jälkeen illallinen.
Pelaajien suosikit MM-kisoissa 2022
- Pasta Bolognese
- Kananrinta eri kastikkeilla
- Kanafajitas
- Mansikkakakku
Lähde: Scandic Hotel Rosendahl
