Aloitin tammikuussa 2023 Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtajana. Olen tehnyt tähänastista työuraa kehittämispäällikkönä, koulutusjohtajana ja viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä pelastusalalla. Lisäksi pääsin työskentelemään ministeri Maria Ohisalon erityisavustajana reilun kahden vuoden ajan kesästä 2019 syksyyn 2021, mistä uskon olevan merkittävää hyötyä edunvalvontajärjestön toimitusjohtajan tehtävässä. Noina vuosina pääsin seuraamaan maamme hallituksen työskentelyä koronapäätöksenteon keskipisteessä. Tuolloin sain ensimmäistä kertaa tehdä yhteistyötä myös Tapahtumateollisuuden kanssa. Järjestön toiminnassa ja vaikuttamisviestinnässä näkyi jo silloin – ja näkyy edelleen – positiivinen mutta periksiantamaton ote, jota haluan olla osaltani vaalimassa.
Tapahtumateollisuus on järjestönä nuori, mutta saanut jo päättäjien huomion sekä koonnut huomattavan määrän alan yrityksiä ja tapahtumakaupunkeja jäsenikseen. Koronapandemia toi nopeasti koko tapahtuma-alan yhteen ja muodosti tarpeen vahvalle edunvalvonnalle. Tapahtumateollisuudella on kuitenkin tärkeä ja kirkas perustehtävä myös nyt poikkeusajan päätyttyä. Siitä muutama ajatus seuraavassa.
Alkavana keväänä käydään eduskuntavaalit, joissa valitaan maamme seuraava hallitus. Tapahtumateollisuus on asettanut tärkeimmäksi hallitusohjelmatavoitteekseen tapahtuma-alan kasvusopimuksen laatimisen alan yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä työllisyyden vahvistamiseksi. Pidän tavoitetta realistisena ja hyvin mietittynä – se tuskin kohtaa erityistä poliittista vastustusta. Koska kasvusopimuksia on tähän saakka laadittu vasta yksi, AV-alalle, on se monille poliitikoille työkaluna vielä vieras. Sopimuksen syntyminen siis edellyttää meiltä hyvää vaikuttamisviestintää. Toisaalta juuri kasvusopimuksen uutuus antaa mahdollisuuden muotoilla siitä toimialamme tarpeita aidosti ja tehokkaasti palvelevan kokonaisuuden.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
AV-alan kasvusopimusta siteeratakseni sopimukseen sisältyy ajatus siitä, että toimiala määrittelee yhdessä julkisen vallan kanssa alan tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet. Kasvusopimuksessa sovitaan lisäksi niistä käytännön toimista, joilla julkinen sektori voi konkreettisesti tukea alan yrityksiä kasvussa ja alan kehityksessä. Aktiivista vuoropuhelua hallinnon kanssa tarvitaan vahvistamaan toimialan vielä toistaiseksi liian vähäistä tuntemusta ministeriöissä. Kasvusopimus siis tukee myös alan muita tavoitteita.
Tapahtuma-ala on nuori toimiala, joka tarvitsee kehittymisensä tueksi rakenteita, yhteisesti hyväksi todettuja ja ylöskirjattuja käytäntöjä sekä tarkoituksenmukaista sääntelyä. Ei siksi, että byrokratia olisi tärkeää itsessään, vaan koska hyvin toimiessaan sillä luodaan ennustettavuutta, joka on suhdanneherkällä tapahtuma-alalla erityisen tärkeää. Jokaisen ei kannata keksiä pyörää aina uudestaan, vaan hyviä käytänteitä kannattaa aktiivisesti jakaa koko alalle ja hallintoon.
Samasta syystä tapahtuma-alan koulutusta on tarkasteltava avoimesti suhteessa alan osaamistarpeisiin. Samoin kuin Nokia sai aikanaan korkeakouluista tarvitsemansa insinöörit rakentamaan laman jälkeisestä Suomesta silloista ICT-suurvaltaa, tarvitsee tapahtuma-ala oppilaitoksilta monenlaisia osaajia aina tuotannosta tapahtumaliiketoiminnan johtamis- ja kehittämistehtäviin. Alan koulutus ei kehity itsestään, eivätkä tapahtuma-alan työelämätarpeet tule itsestään koulutuksessa näkyviksi, vaikka oppilaitokset toki omasta opetuksestaan vastaavatkin. Tämäkin muutos siis pitää tehdä todeksi määrätietoisesti ja omalla aloitteellisuudella.
Lainsäädännön uudistamistarpeista voisi kirjoittaa ihan oman kokonaisuutensa ja niin on varmasti viisaintakin, kunhan pääsen työssäni alkuun. Lyhyesti voi todeta, että kokoontumislaki, joka ei tunnista ammattimaista tapahtumien järjestämistä vaan kohtelee sitä kuin mitä tahansa muutakin kokoontumista, ei vastaa alan tarpeisiin riittävällä tavalla. Lainsäädäntömuutokset on tärkeää saada käyntiin, ja näin isossa savotassa työ yleensä alkaa esiselvityksellä ennen varsinaista pykälänikkarointia. Alan sisällä on juuri nyt otollinen hetki miettiä omia tavoitteita, jotta vastaukset ovat valmiina, kun niitä kysytään. Siis, mitä konkreettisia tarpeita uudelle lainsäädännölle tunnistetaan?
Viimeisenä haluan nostaa esiin Tapahtumateollisuuden tekemän ja tervetulleen pohjatyön tapahtumien taloudellisten ja työllisten vaikutusten mittaamiseksi. Luotettava ja vertailukelpoinen vaikuttavuusdata tukee paitsi kaupunkien ymmärrystä tapahtumien merkityksestä, antaa myös seuraavan hallituksen poliitikoille työkalun arvioida alan tavoittelemien verovähennysten dynaamisia vaikutuksia. Tapahtumien vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen siis tukee tapahtumamyönteistä politiikkaa, mikä puolestaan luo kasvun edellytyksiä tapahtuma-alalle. Tapahtumamyönteinen politiikka vaatii lisäksi myös aktiivista perään katsomista – siis keskusjärjestön vaikuttavaa edunvalvontatyötä tälläkin sektorilla.
Kiitän kaikkia tapaamiani tapahtuma-alan edustajia lämpimästä vastaanotosta. Mahtavaa päästä tekemään työtä tämän tärkeän ja rakkaan toimialan eteen!
LUE MYÖS: Sami Kerman on Tapahtumateollisuuden uusi toimitusjohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama toimialaselvitys on valmistunut ja julkistetaan alkuvuodesta 2023
Kirjoittaja: Olivia Välimäki
Tapahtuma-alan nykytila ja tulevaisuus ovat puhuttaneet koronan jälkeisessä ajassa laajasti alaamme ja myös ympäröivää yhteiskuntaa. Epävakaa maailmantilanne ja energiakriisi luovat toimialalle epävarmuutta sekä haasteita, joihin koronan runtelemat yritykset eivät olleet riittävästi ehtineet valmistautua.
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi viime kesänä Tapahtumateollisuus ry:ltä selvityksen, jolla pyrittiin hahmottamaan alan tulevaisuutta. Syksyn aikana toteutetun selvitystyön tavoitteena on ollut tunnistaa tapahtuma-ala elinkeinona ja liiketoimintana, syventyä sen tilastollisen mittaamisen menetelmiin sekä tunnistaa alan merkitys kaupunkien elinvoimaisuudelle. Näiden tietojen avulla pyrittiin tunnistamaan tapahtuma-alan potentiaaliseen kasvuun liittyviä solmukohtia sekä esittämään niihin kehitysideoita sekä ratkaisuja.
Koronapandemia toi kivuliaan selvästi esille sen, kuinka tunnistamaton alamme yhteiskunnassamme on. Tuo tunnistamattomuus ja alan tarkan määrittelyn puuttuminen luovat myös muita vaikeuksia ja haasteita, jotka estävät tapahtuma-alan täyden potentiaalin täyttymisen. Nyt tehty selvitys pyrkii tekemään nämä ongelmat näkyviksi. Vain riittävän syvällisen nykyhetken ymmärryksen avulla on mahdollista luoda skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista. Selvityksessä luodaankin ensin tapahtuma-alalle tarkkaa määritelmää ja kuvataan, kuinka ala on syntynyt, minkä jälkeen arvioidaan sitä, minne ala on menossa.
Selvityksen keskeisimpänä johtopäätöksenä todetaan, että tapahtuma-ala tuottaa niin suorasti kuin välillisesti yhteiskuntaan paljon toivottuja tuotoksia, kuten taloudellista hyötyä, työllisyyttä sekä osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä syntyvää hyvinvointia. Samalla selviää, että näiden positiivisten vaikutusten tunnistaminen on jäänyt toimialan osalta puutteelliseksi, johtuen useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksista.
Selvitystä varten tapahtuma-alasta kerättiin myös tietoa, jota ei koskaan aiemmin oltu sanoitettu tai kirjoitettu ylös. Tietoa kerättiin eri menetelmin ja laajasti eri lähteistä, kuten toimialan yritysten, kaupunkien ja valtionhallinnon edustajilta sekä muiden eri alojen asiantuntijoilta. Lisäksi työssä hyödynnettiin aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä tuotettua tietoa sekä tekijöiden omaa tietopohjaa ja perehtyneisyyttä.
Selvitys valmistui joulukuussa 2022, ja se on määrä julkaista tammikuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa. Tapahtumateollisuus haluaa selvityksen avulla herättää myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja edistää alan kehitystä.
