Valtiovarainministeriön (VM) budjettiehdotus julkaistiin 28.8.2023. Seuraavaksi prosessissa seuraa ministeriöiden väliset neuvottelut ja budjettineuvottelut, jotka kulminoituvat niin sanottuun budjettiriiheen syyskuun lopussa. Lopullisesti budjetista eli valtion ensi vuoden talousarviosta päättää eduskunta, mutta lähtökohtaisesti hallituspuolueiden kesken sovitut asiat pitävät.
Jo kevään eduskuntavaalien jälkeen oli ilmeistä, että valtiontaloutta sopeutetaan, mikä tapahtuu pääsääntöisesti menoleikkauksin. Alennettujen arvonlisäverokantojen korotus peräti neljällä prosenttiyksiköllä oli alalle todella ikävä yllätys. Valtion tulojen lisäämiseen olisi fiksumpiakin tapoja, ja toivottavasti hallitus on niiden suhteen vielä avoimin mielin.
ALV-korotuksen ohella kysyntää heikentävät yleinen inflaatio sekä muun muassa korkojen noususta johtuva kotitalouksien ja yritysten ostovoiman heikentyminen. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää, että alan kysyntää piristettäisiin poliittisin päätöksin. Keinoja siihen on monia, kuten kulttuuri-, vapaa-ajan- ja liikuntaseteleiden verottoman määrän nostaminen, kotitalouksien ja yritysten vähennysoikeuksien laajentaminen tapahtumapalveluihin sekä elämyspalveluiden sähköveron alentaminen.
Vielä näitä ei löydy VM:n ”keltaisesta kirjasta” eli talousarvioesityksestä, mutta nähtäväksi jää, tuleeko toimialalle joitain kädenojennuksia budjettineuvotteluiden myötä.
Sixten Korkman totesi vastikään Ylen haastattelussa, että sote-menojen suunnitellut leikkaukset eivät välttämättä toteudu. Tämä tarkoittaisi entistä kovempaa painetta löytää säästökohteita muualta tai korottaa veroja. Tapahtuma-alan näkökulmasta opetus- ja kulttuuriministeriössä on paljon puolustettavaa. Kulttuurin ja urheilun sisällöt, joiden vuoksi ihmiset tapahtumaan tulevat, köyhtyvät ilman rahoitusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön OKM:n liikuntapaikkarahoituksella on kokoaan suurempi vipuvaikutus, joka auttaa tapahtumapaikkojen rakentamisessa. Toimialan kannalta olennaista on myös se, miten kaupunkien ja kuntien rahkeista huolehditaan. Kun kuntien elinvoimaisuus ja usko tulevaisuuteen säilyy, tapahtuma-ala tarjoaa niille usein luontevan väylän kasvuun.
Yksi valtiovarainministeriön esityksen kiinnostavista kohdista on myös työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n rahoitus. Kun vuodelle 2024 rahoitusta on ehdotettu vielä 4,2 miljardia euroa, esitetään vuoden 2027 kehyksiin varoja enää 2,4 miljardia euroa. Voimakasta rahoituksen vähenemistä selittää TE-palveluiden siirto kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Tämä on nähdäkseni tapahtuma-alalle enemmän mahdollisuus kuin uhka, koska kunnissa ollaan lähempänä arkea, ja ne pystyvät tukemaan tapahtuma-alan pk-yrityksiä työvoimatarpeissaan täsmällisemmin.
Lisäksi TEM:n rahoituksen vähenemisen taustalla on elpymisrahoituksen päättyminen. Se tarkoittaa samalla hallinnon keventämistä kolmanneksella ja uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahojen vähenemistä lähes puoleen kolmessa vuodessa.
Ei siinä mitään, jostainhan ne valtiontalouden säästöt on löydettävä, eikä tässä käy päättäjiä kateeksi. Aitona vaarana on kuitenkin se, että tapahtuma-alaan liittyvä osaaminen ministeriössä heikkenee. Siten jos yhä harvempi vastaa ministeriön lainvalmistelusta ja muista tehtävistä, ei ministeriöllä ole resursseja selkiyttää tapahtuma-alalle sen tarvitsemaa omaa tarkoituksenmukaista sääntelyä. Silloin voi käydä niin, että tapahtuma-alaa säännellään rakennus- ja muiden toimialojen sääntöjen mukaan vielä pitkään.
Avecmedia ja Evento ovat Tapahtumateollisuus ry:n jäsenmedioita.
