Työelämä on murroksessa. Muun muassa digitalisaatio, ilmastonmuutos ja koronapandemia muuttavat peruuttamattomasti työn sisältöä ja painopisteitä, kertoo työpäivämuotoilija Aku Varamäki. Hän on perustanut yhtiökumppaninsa Paula Helteen kanssa Workday Designersin, työelämän muotoilutoimiston, joka auttaa yrityksiä ja yksilöitä kehittämään toimintaansa paremmin tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.
”Olemme monessa asiassa uuden kynnyksellä. On hyvä hetki pysähtyä ja miettiä, ovatko omat työelämätaidot future proof – onko niille kysyntää tulevaisuudessa?”
Varamäki puhuu yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston Life Design Labissa kehitetyistä niin sanotuista muotoilijan taidoista, jotka antavat tutkitusti työkaluja ongelmanratkaisuun. Tässä ne ovat: tulevaisuuden kuusi keskeisintä työelämätaitoa.
1) Empatia
”Kaikkein kovin juttu.”
Empatia on väline sille, että voidaan hankkia dataa ja oivalluksia itsestä ja ympäröivästä maailmasta. Kun asettaa itsensä toisen asemaan, pysyy kärryillä asiakkaan, alaisen ja työkaverin tarpeista. Yksilöön itseensä kohdistuva empatia tuo armollisuutta kompleksisessa työelämässä luovimiseen.
Ilmastokriisin ajassa empatian käsitettä on Varamäen mukaan laajennettava. Kyse on planetaarisesta empatiasta, jossa tarkastellaan oman toiminnan vaikutuksia koko planeetan kantokyvyn kannalta.
2) Näkökulman vaihtaminen
”Älä jää yksin.”
Kun asioita pyörittelee riittävän pitkään yksin, ajattelu kapeutuu. Omien ajatusten puuroutuessa on hyödyllistä vaihtaa näkökulmaa, sillä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsee harvoin yksin. Pyydä työkaverin, asiakkaan tai ystävän näkökulmaa asiaan – se avartaa.
3) Luovuus
”Ei palata vanhaan tapaan tehdä asioita.”
Poikkeusaikana nähtiin, että ihmiset taipuivat lyhyessä ajassa hyvinkin luoviin ratkaisuihin. Kun työkaveria ei voinut tavata kasvokkain, palaveri pidettiin etänä taloyhtiön saunahuoneesta. Pienet muutokset arjessa tekevät hyvää ajattelun luovuudelle, ja luovuus auttaa järjestämään asioita uudella tavalla.
Pandemian jälkeisessä taitekohdassa ei tarvitse palata vanhaan tapaan tehdä asioita, vaikka taloyhtiön saunahuone ei olisikaan enää palaverikäytössä. Onko asiakastapaamiset pakko järjestää toimistolla, vai sopisiko metsäkävely yhtä hyvin tai paremmin?
4) Tuumasta toimeen -asenne
”Tee ensin prototyyppi.”
Kun saat hyvän idean, lähde heti kokeilemaan sen toteuttamista. Tuumasta toimeen -asenteessa ei ole kuitenkaan kyse päämäärättömästä sohimisesta vaan järjestelmällisestä kokeilemisesta. Heti ei tarvitse mennä maaliin, vaan ensin tehdään prototyyppi, ensimmäinen versio ideasta tai toimintamallista, jota sitten kehitetään. Matkan varrella oppii, eikä valmiiksi tulla koskaan.
5) Radikaali yhteistyö
”Altista ideat arvostelulle.”
Radikaali yhteistyö on yhdessä tekemistä ja oppimista.
Jutun juoni on altistaa keskeneräisetkin ideat rakentavassa hengessä arvostelulle ja kehittämiselle. Ideoita voi esimerkiksi testata loppukäyttäjällä ja pyytää palautetta. Näin saadaan varhaisessa vaiheessa tietoa idean toimivuudesta sekä mahdollisista haasteista ja kehitystarpeista.
6) Sisu
”Yhteisöllinen sisu on sisu 2.0”
Kulttuurinmuutos tapahtuu, mutta hitaasti. Esimerkiksi etätyön tekemiseen on ollut kaikki tarvittava välineistö jo 20 vuotta – silti siihen on siirrytty laajamittaisesti vasta pakon edessä. Asiat eivät aina mene työelämässä niin kuin itselle olisi parasta, joten epämukavuuden sietämiseen tarvitaan sisua.
Sisulla tai resilienssillä ei tarkoiteta vanhakantaisesti sitä, että mennään läpi harmaan kiven. Enemmänkin se tarkoittaa, että ei heti luovuteta, vaan keksitään keinoja kiertää harmaa kivi. Sisu ei myöskään tarkoita yksin pärjäämistä. Ihminen on yhdessä toisten kanssa paljon kestävämpi kuin koskaan yksin. Nykyajan yhteisöllisellä sisulla tarkoitetaan kykyä puhua ja hakea apua, jolloin vaikeuksiin voidaan hakea yhdessä ratkaisua.
LUE MYÖS: Lässytys sikseen – tässä jutussa kerrotaan, miten empatialla tehdään tulosta
”Pienet muutokset arjessa tekevät hyvää ajattelun luovuudelle.”
