Keväällä 2021 Petra Väänänen katseli koti-ikävissään suomalaista suoratoistopalvelua opiskelija-asunnossa Bangkokissa, kun hän näki mainoksen Masterchef: Suomi -ohjelman kilpailijahausta.
”Pysähdyin. Tuli tosi vahva tunne, että tuonne haluan. Soitin heti siskolle ja sanoin, että lähden voittamaan.”
Intuitio oli oikeassa. Väänänen kruunattiin seuraavaksi Masterchef-voittajaksi.
Ohjelman kuvauksissa vahvistui, että ruoka on Väänäsen intohimo. Heti kuvausten loputtua hän haki ja pääsi Perho-liiketalousopistoon opiskelemaan kokiksi.
Väänänen oli perustanut heti lukion jälkeen kaksoissiskonsa Nooran kanssa ruokatilin Foodbytwins Instagramiin, jossa kaksikko jakoi reseptejä kotikokeille.
Hiljalleen myös yritykset kiinnostuivat ja alkoivat lähettää siskoksille yhteistyökyselyitä.
Kokkiopintojen myötä töitä oli enemmän. Sisko opiskeli liiketaloutta, ja yrityshautomokurssin opettaja kannusti kaksikkoa perustamaan osakeyhtiön.
”Olin haaveillut yrittäjyydestä yhdessä siskoni kanssa. Sen tuoma vapaus kiehtoi.”
Väänänen on nykyään ruokamedian moniosaaja, ja yrittäjyyden ansiosta työ on hyvin
monipuolista. Sosiaalisen median yhteistöiden rinnalle on tullut perinteisempiä media-alan
töitä. Kaksikko on ollut toteuttamassa Terassimedialle useampia ruokalehtiä esimerkiksi Tiktokin hittiresepteistä.
Väänänen vetää kokkikouluja, sekä fyysisiä että virtuaalisia. Lisäksi hän tekee yrityksille tuotekehitystä ja ravintoloille menusuunnittelua.
”Työni on ihanan vaihtelevaa. Kyllästyisin, jos tekisin päivästä toiseen samaa.”
Parasta on työskentely oman siskon kanssa.
”Luotamme toisiimme täysin, ja se tekee tekemisestä turvallista.”
Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaiken työn ei aina tarvitse mennä tasan. Molemmilla on omanlaisensa vahvuudet, ja niitä hyödynnetään monipuolisesti. Joka viikko katsotaan, kumpi vastaa mistäkin.

Kokkikoulut ovat Väänäselle tällä hetkellä ehkä kaikkein mieluisimpia töitä. Maailmassa on valtavasti hälinää, joten kokkikoulu on mahdollisuus pysähtyä yhteisen kokemuksen äärelle.
”On palkitsevaa nähdä, kun osallistujilla syttyy lamppu: ai tämän asian voi tehdä näinkin! Osallistujat lähtevät kotiin poikkeuksetta hymyssä suin.”
Ravintolakonsultointia Tallinnassa
Karoliina Jaakkolasta piti tulla ammattilaisjääkiekkoilija. Sitten paha loukkaantuminen pani kaiken uusiksi, ja pelaaminen oli pakko jättää. Suvussa oli kokkeja, ja niin Jaakkolakin haki ja pääsi kokkikouluun. Palaset loksahtivat paikoilleen.

”Olin aina tykännyt tehdä asioita käsin, olin tosi luova. Keittiössä pääsin toteuttamaan tätä.”
Jaakkola valmistui kahdessa vuodessa ja teki koko ajan monipuolisesti töitä, niin keittiön kuin salinkin puolella.
Ravintola Murun ja Uuden-Seelannin-vuoden jälkeen Jaakkola pääsi töihin Kim Mikkolan Michelin-ravintola Inariin. Kun ravintola suljettiin, koko porukka lähti pystyttämään pop up -ravintolaa Tallinnaan. Se keikka muutti kaiken.
”Virossa arvostetaan valtavasti suomalaista kokkiosaamista. Siellä on kovasti kysyntää sille, että joku ulkopuolinen tulee jeesaamaan konseptin kanssa.”
Niinpä Jaakkola perusti yrityksen.
Nyt Jaakkola asuu ja työskentelee täysin Virossa. Eniten hän konsultoi ravintoloita. Tällä hetkellä suurin osa hänen ajastaan menee Soo-ravintolassa, jossa Jaakkola työskentelee keittiömestarina. Tavoitteena on Michelin-tähti.
”Testaamme, mitä se tarkoittaa salin ja keittiön osalta. Tavoite on, että konsepti on niin loppuun asti hiottu, että joku voi jossain vaiheessa ottaa siitä kopin ja voin itse siirtyä sivuun.”

Soon keittiö on Jaakkolan oma leikkikenttä.
”Olen taiteellinen fine dining -ihminen, en halua tehdä isolla volyymilla ruokaa. Haluan olla ihmisille läsnä, ja se onnistuu nyt.”
Soon saliin mahtuu 16 vierasta. Tarjottavia annoksia on yhdeksän, jolloin voi toteuttaa villejäkin ideoita.
”Voin vaihtaa menua niin usein kuin haluan. Jos haluan tehdä jotain erikoisempaa, tulen töihin tuntia aiemmin.”
Jos Soosta jää aikaa, Jaakkolalla on lupa tehdä muutakin: tuotekehitystä, yksityisillallisia ja reseptiikkaa muiden ravintoloiden käyttöön.
Jaakkola on ollut alalla vasta kymmenen vuotta, mikä joskus mietityttää konsultointiasiakkaita. Mikä tuo nuori nainen on meitä neuvomaan?
”Näissä hommissa on turha puhua, pitää ensin tehdä itse. Sitten saa natsat. Ja vaikka olen verrattain nuori, olen käyttänyt kymmenen vuottani hyvin. Opiskelen tekniikoita ja ruoan kemiaa vapaa-ajallani.”
Viinikärpänen puraisi sadonkorjuureissulla
Syksyllä 1994 Antti Rinta-Huumo seisoi Haaga-instituutin käytävällä ja vetäisi lapun hatusta. Carsin, siinä sanottiin.
Kokiksi pari vuotta aiemmin Perhosta valmistunut Rinta-Huumo ei paljoakaan arvostanut viinejä.
”Valkkari meni Spriten kanssa, punaviineihin en koskenut lainkaan”, Rinta-Huumo nauraa.
Rinta-Huumo haaveili omasta ravintolasta, joten hän oli hakenut ja päässyt opiskelemaan restonomiksi. Sitten opiskelukaveri sai tietää, että Juha Berglund ottaa viinitilalleen Bordeaux’hon opiskelijoita auttamaan sadonkorjuussa.
”Pari viikkoa Ranskassa kuulosti kivalta syysreissulta.”
Paikkoja oli kahdeksalle, halukkaita 26. Tasapuolisuuden nimissä paikat arvottiin, ja onnetar oli Rinta-Huumolle myötämielinen.

Perillä selvisi, että viinit eivät olleetkaan ennakko-oletusten mukaista hienostelua. Niihin suhtauduttiin mutkattomasti maataloustuotteena, ja niiden viljeleminen ja valmistus oli kovaa työtä. Rinta-Huumo kiinnostui, innostui ja palasi tilalle seuraavana kesänä. Yhtäkkiä hän olikin viinintekijän oikea käsi.
Muutaman vuoden päästä Rinta-Huumo palasi Suomeen, nyt Viinilehden palkkalistoille.
Nykyisin Rinta-Huumon työhön kuuluu kirjoittamista, opettamista, viinien ostamista ja myymistä sekä viinikilpailuiden tuomarointia. Vuoden aikana hän maistaa, arvioi ja pisteyttää tuhansia viinejä.
”Kokin koulutus ei tietenkään mene koskaan hukkaan, oppeja voi hyödyntää joka päivä kotona ruokaa tehdessä. Mutta viinien kanssa työskennellessä koulutuksesta on todella paljon hyötyä.”
Ja vuosi vuodelta enemmän. Kun vielä joskus viineistä oltiin ennen kaikkea kiinnostuneita juomina, nykyään kuluttajia kiinnostaa ruoan ja viinin yhdistäminen.
”Nämä ovat vetämieni tastingien vakiokysymyksiä. Mitä ruokaa tälle viinille kannattaisi tehdä? Tai mitä viiniä valmistamalleni ruoalle kannattaisi valita? Viinistä on tullut luonteva ruokajuoma.”
Lehden puolella Rinta-Huumo suosittelee resepteihin täsmäviinejä, jotka hän valitsee maistamalla ruoan kanssa paria eri viiniä. Potentiaalisten viinien esivalinnan hän kykenee tekemään raaka-ainelistan lukemalla.
Viineistä kiinnostuneelle kokille Rinta-Huumo suosittelee ennakkoluulotonta maistelemista. Jos viineihin alkaa perehtyä itse, voi esimerkiksi ottaa teemaksi yhden rypäleen ja maistella, miten erilaisia viinejä siitä tehdään eri puolilla maailmaa. Helpompi tapa on mennä valmiiseen tastingpöytään, jossa saa aimo annoksen tietoa.
Nuoret mukaan
Miten nuoret saisi innostumaan ravintola-alasta? Tätä Karoliina Jaakkola on miettinyt tehtyään Virossa yhteistyötä paikallisen ravintolakoulun kanssa.
Suomessakin kokkeja kouluttavien oppilaitosten tilanne on haastava, kun opiskelijoita ei saada houkuteltua sisälle samaan malliin kuin aiemmin. Osa vielä karsiutuu pois opintojen edetessä.
”Virossa tilanne on vielä pahempi. Ja ne harvat opiskelijat eivät uskalla lähteä ulkomaille oppia hakemaan, vaikka työkokemus oman maan rajojen ulkopuolelta olisi tosi arvokasta ja kehittäisi ravintolakulttuuria. Tässäkin asiassa yritän heitä tukea ja innostaa.”
Lääkkeeksi alan kriisiin Jaakkola kannustaa kokkikollegoitaan antamaan aikaansa ravintolakouluille. Opiskelijoiden olisi hyvä kuulla henkilökohtaisesti kokkien erilaisista urapoluista ja niistä lukemattomista mahdollisuuksista, joita alalla on.
”Uskon, että alan tulevaisuus on meidän ravintoloissa työtä tekevien käsissä. Menkää kollegat kouluille juttelemaan opiskelijoiden kanssa muutenkin kuin erityisissä rekrytointitapahtumissa.”
Viinitie auki
- Monet ravintolat ja viinibaarit järjestävät kaikille avoimia tastingejä.
- Viinilehden Viinikoulussa opiskellaan viinien saloja laaja-alaisesti maistamisen periaatteista eri lajikkeisiin noin kerran kuukaudessa.
- Jos viinikärpänen puraisee ihan tosissaan, voit suorittaa kansainvälisen Wine & Spirit Education Trustin kursseja alkeistasosta aina hyvin arvostettuun Master of Wine -tutkintoon asti. Suomessa koulutusta järjestää Perho PRO, WSETin virallinen edustaja Suomessa.
Diverse careers in Food and Cuisine
A chef’s training can lead to unique and rewarding career paths. Here are three inspiring examples.
- Petra Väänänen: From Masterchef to Media
After winning MasterChef Suomi, Petra Väänänen studied to become a cook and continued developing the Foodbytwins Instagram account. Now she creates recipes, collaborates on social media, and hosts cooking classes that connect people through food.
- Karoliina Jaakkola: Fine Dining in Estonia
Karoliina Jaakkola works as head chef at restaurant Soo in Estonia. She blends artistry and presicion, aiming for a Michelin star while consulting and creating concepts for other restaurants.
- Antti Rinta-Huumo: Chef Turned Wine Expert
An internship at a Bordeaux vineyard sparked Antti Rinta-Huumo’s passion for wine. He now combines his culinary expertise with wine education, teaching food and wine pairings and inspiring others to explore wine as part of the dining experience.
This abstract is AI-generated and reviewed by the editor.