Horeca-ala on jo nyt Suomen suurin kansainvälistä työvoimaa työllistävä ala, ja se näkyy myös alan oppilaitoksissa. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainvälinen koulutusohjelma on kouluttanut alan osaajia englanniksi 30 vuoden ajan.

Myös Laurea-ammattikorkeakoulussa Espoossa on panostettu kansainväliseen koulutukseen, ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen tuetaan monin tavoin. Laurea tekee tiivistä yhteistyötä työharjoittelupaikkojen kanssa tukeakseen kansainvälisten opiskelijoidensa työllistymistä. Syksyllä opintonsa aloittaneen 15 nepalilais­opiskelijan ryhmä tekee harjoittelujaksonsa ravintolaketju Factoryssa. Ketjun ravintoloissa on positiivisia kokemuksia kansainvälisistä työntekijöistä, joista moni on edennyt ravintoloissa esihenkilöasemaan asti.

Haaga-Helian Hospitality and Tourism Experience Management -koulutusohjelmassa on eri-ikäisiä opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Opiskelijoita tulee erityisesti Euroopasta, kuten Saksasta, Italiasta ja Virosta sekä Etelä-Aasiasta, kuten Vietnamista, Intias­ta, Pakistanista ja Sri-Lankasta. Myös moni suomalainen on hakeutunut englanninkieliselle linjalle.

Englanninkielinen koulutusohjelma avaa suomalaisille ovia kansainväliselle uralle ja tarjoaa kansainvälisille osaajille väylän luoda uraa Suomessa helpottaen samalla alaa vaivaavaa työvoimapulaa. Monet Haaga-Helian kansainvälisen koulutusohjelman opiskelijoista suuntaavat ulkomaille työharjoitteluun, mutta yli puolet jää valmistumisensa jälkeen töihin Suomeen. Osa jatkaa opintojaan maisteriohjelmassa.

Haaga-Helian elämystalouden lehtori Violeta Salonen on muuttanut 17 vuotta sitten Suomeen Montenegrosta. Kapellimestarin ura vaihtui horeca-alaan Haaga-Helian opintojen kautta, ja nyt hän on opettanut tulevia osaajia yhdeksän vuoden ajan.

Kysyimme Violeta Saloselta sekä kahdelta Hospitality and Tourism Experience Management -koulutusohjelman opiskelijalta, suomalaiselta Pipsa Pullolalta ja serbialaiselta Aleksandra Bertalta, mitä he ajattelevat alan kansainvälistymisestä ja millaisia eväitä kansainvälinen koulutusohjelma antaa työelämään.

Miksi kansainvälistä koulutusta tarvitaan?

Violeta Salonen: Ravintola- ja matkailuala ovat jo itsessään hyvin kansainvälisiä. Kansainvälisestä koulutusohjelmasta opiskelija saa globaalia perspektiiviä alalle sekä monipuolisia taitoja erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamiseen. Kielitaito, harjoittelut ulkomailla sekä laajat verkostoitumismahdollisuudet auttavat luomaan uraa myös ulkomailla. Toisaalta kansainväliset opiskelijamme oppivat suomalaista työkulttuuria ja käytäntöjä, mikä auttaa heitä luomaan uraa Suomessa.

Miten suomalaiset opiskelijat hyötyvät englanninkielisestä opetuksesta?

Violeta Salonen: Kielitaidon lisäksi englanniksi opiskelu kehittää taitoja, joista on hyötyä sekä työelämässä että henkilökohtaisella tasolla. Kansainvälinen tutkinto on eduksi työmarkkinoilla ja tarjoaa työllistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksia ympäri maailman.

Miksi hait kansainväliseen koulutusohjelmaan?

Pipsa Pullola: Olen asunut lapsuuteni ulkomailla ja käynyt kouluni englanniksi, joten kansainvälinen ympäristö ja englanniksi opiskeleminen tuntuu luontevalta. Uskon että kansainvälisessä opiskeluympäristössä syntyy verkostoja, joista on hyötyä kansainvälisellä hospitality-alalla.

Aleksandra Berta: Olen aina halunnut opiskella ulkomailla ja tutustua uusiin kulttuureihin, ja lukiolaisena kiinnostuin matkailualasta. Silloinen poikaystäväni oli suomalainen, ja hän kertoi minulle suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, mikä teki minuun vaikutuksen. Kun löysin Haaga-Helian Hospitality and
Tourism Experience Management -koulutusohjelman, innostuin heti.

Millaisia tavoitteita tai urasuunnitelmia sinulla on?

Pipsa Pullola: Tavoitteenani on päästä yhdistelemään työssäni elämysmuotoilua, tapahtumatuotantoa ja matkailualaa. Tähtään inspiroivaan työhön, jossa voin matkustaa ja työskennellä muiden hospitality-alasta ja elämysmuotoilusta kiinnostuneiden kanssa. Tällä hetkellä olen mukana start­upeissa, jotka ovat saaneet alkunsa opintojeni aikana Haaga-Heliassa, ja on ollut mahtavaa seurata niiden kehittymistä.

Aleksandra Berta: Työskennellessäni Nordic Business Forumissa kiinnostuin tapahtumatuotannosta. Se on rankka mutta kiinnostava ala. Haluaisin myös päästä luomaan elämyksiä, jotka jättävät ihmisille ihania muistoja.

Miten englannin kielen merkitys palvelu­aloilla on muuttunut vuosien varrella?

Violeta Salonen: Globalisaatio, kansainvälistyminen ja turismin kasvu ovat lisänneet monipuolisen kielitaidon tarvetta. Englantia käytetään palvelualoilla yhä enemmän, ja myös englanninkielisen koulutuksen tarjonta on kasvanut.

Miksi kansainvälistä työvoimaa tarvitaan?

Violeta Salonen: Tarvitsemme lisää työvoimaa etenkin palvelualoille, kun Suomen väestö vanhenee. Lisäksi ravintola- ja matkailualalla on talouskasvun kannalta tärkeä rooli, ja työntekijöitä tarvitaan vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kansainvälinen työvoima tuo mukanaan huippuluokan osaamista ja innovaatioita.

Aleksandra Berta: Kansainväliset työntekijät tuovat mukanaan uusia raikkaita näkökulmia. Tiedon ja
ideoiden jakaminen ja kansainvälinen yhteistyö tekee kaikesta helpompaa.

Pipsa Pullola: Kansainvälinen työvoima luo tiimeihin moninaisuutta, mikä edesauttaa sitä, että työpaikalla pyritään aktiivisesti edistämään tasa-arvoa sekä ymmärtämään ja kohtaamaan muita.

Mitkä ovat yleisimpiä ennakkoluuloja, joita kansainväliset työntekijät kohtaavat hakiessaan töitä Suomessa?

Violeta Salonen: Useimmiten ennakkoluulot kohdistuvat kielitaitoon, kulttuurieroihin, ulkomailla hankittuun työkokemukseen, työlupiin ja viisumikäytäntöihin sekä kulttuurisiin stereotypioihin. Kokemukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja ennakkoluuloja monenlaisia. Monet työnantajat tekevät paljon töitä edistääkseen diversiteettiä ja inklusiivisuutta työpaikoilla.

Miten näitä ennakkoluuloja voisi murtaa?

Violeta Salonen: On tärkeää haastaa aktiivisesti ennakkoluuloja palkkaamalla erilaisia ihmisiä ja kiinnittämällä huomiota jokaisen henkilökohtaisiin vahvuuksiin. Vaikka työntekijä osaisi suomea vain heikosti, hänellä voi olla muunlaista arvokasta kielitaitoa. Muualta muuttaneet työntekijät tuovat mukanaan uutta perspektiiviä, kansainvälistä kokemusta sekä ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan.

Mitä suomalaiset ravintoloitsijat voisivat tehdä helpottaakseen työskentelyä englanniksi?

Violeta Salonen: Englanninkielisten työntekijöiden työllistämiskynnystä pitäisi laskea. Uransa alussa oleva työntekijä voi pärjätä hyvinkin vähällä suomen kielen taidolla, ja taitoja voi kartuttaa työelämässä. Näin yhä useampi voisi jäädä töihin Suomeen. Työpaikoilla voitaisiin tukea sekä englannin että suomen opiskelua ja toteuttaa kaksikielistä viestintästrategiaa, jolloin ohjeet ja käytännöt olisivat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Työvuorot voisi järjestää niin, että aina on paikalla sekä suomen että englannin osaajia, jotka voivat tukea toisiaan. Myös säännölliset palautekeskustelut ovat tärkeitä, jotta työntekijöiden huolenaiheet tulevat kuulluksi.

Miten oppilaitos voi tukea kansainvälisten opiskelijoiden siirtymistä työelämään?

Violeta Salonen: Opintojen aikana kutsumme horeca-alan ammattilaisia kertomaan opiskelijoille omasta työstään, jolloin heille muodostuu laaja kuva alasta. Opintoihin kuuluu kaksi harjoittelujaksoa ja työelämäprojekteja, joiden aikana opiskelijat pääsevät oppimaan käytännön taitoja työelämässä.

Millaisia kokemuksia sinulla on koulutuksen tarjoamista kansainvälisistä mahdollisuuksista?

Pipsa Pullola: Täällä on laajat vaihto-opiskelumahdollisuudet, ja työelämäprojekteja on mahdollista suorittaa ulkomailla. Itse opiskelin puoli vuotta Barcelonassa.

Aleksandra Berta: En ole vielä ehtinyt hyödyntää kaikkia mahdollisuuksia, mitä täällä on tarjolla, sillä haluan ensin tutustua Suomeen, opiskella kieltä ja keskittyä opintoihini. Täällä kannustetaan vaihto-opintoihin, ja olemme saaneet paljon tietoa erilaisista vaihto-ohjelmista. Ehkä ensi vuonna haen vaihtoon Dubaihin.

Kuinka toivot kansainvälisen koulutusohjelman vaikuttavan urakehitykseesi?

Pipsa Pullola: Vahvat yhteydet sekä opiskelijoihin että opettajiin ovat äärimmäisen arvokkaita. Uskon, että näiden yhteyksien kautta tapahtuu paljon myös valmistumiseni jälkeen. Elämysmuotoilun taitojen hallinnasta tulee olemaan hyötyä elämässäni, olipa suuntani mikä tahansa.

Aleksandra Berta: Kulttuurien kohtaaminen on olennainen osa matkailualaa, ja täällä olen oppinut todella paljon erilaisista kulttuureista ja ihmisistä. Siitä tulee olemaan paljon apua monikulttuurisessa tiimissä työskentelyssä.

Miten ala tulee muuttumaan, ja miten koulutus sopeutuu näihin muutoksiin?

Violeta Salonen: Teknologian kehitys sekä teko­älyn ja virtuaalitodellisuuden tarjoamat mahdollisuudet tulevat muuttamaan ravintola- ja matkailualaa, ja se huomioidaan myös opetuksessa. Personoitujen ja asiakaslähtöisten elämysten kysyntä on kasvussa, ja niiden luominen on osa opintoja. Myös ravintoloista haetaan ainutlaatuisia kokemuksia, ja kulinaristiset innovaatiot, fuusiokeittiö sekä molekyyligastronomia ovat nousussa. Samalla kun luksusluokan elämysten kysyntä kasvaa, myös vastuullisuusnäkökulmiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Opinnoissa syvennytään elämysmuotoilun lisäksi markkinointiin ja liiketoiminnan johtamiseen.

Jotkut suomalaiset asiakkaat edelleen vierastavat englanninkielistä palvelua. Mitä ajattelet tästä?

Pipsa Pullola: On hienoa, että palvelualoilla työskentelee tänä päivänä laaja kirjo eri kansallisuuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että täällä työskennellessä on syytä opetella perustason tervehdykset ja palvelusanasto suomeksi. Se kuuluu hyviin tapoihin siinä missä perustervehdysten opettelu ulkomaille matkustaessa. Tämä pätee erityisesti palvelualoilla. Vaikka nuorempi sukupolvi puhuu Suomessa sujuvasti englantia, ei pidä olettaa, että vanhempi väestö osaisi sitä yhtä hyvin.

Aleksandra Berta: Minusta se on ihan ymmärrettävää, etenkin vanhempien ihmisten kohdalla. Kaikki heistä eivät ole opiskelleet englantia. Palvelun pitäisi olla kaikille saavutettavissa.

Aiotko jäädä Suomeen töihin vai luoda uraa ulkomailla?

Pipsa Pullola: Ensisijaisesti tavoittelen uraa ulkomailla, sillä tunnen oloni kotoisaksi kansainvälisessä ympäristössä. Ollessani vaihdossa Barcelonassa opin paljon eteläeurooppalaisesta kulttuurista ja tunnen, että matkani Espanjassa ei ole vielä ohi. Olen kuitenkin avoin mahdollisuuksille ja seuraan intuitiotani.

Aleksandra Berta: En ole vielä varma. Menen sinne, minne urani minua vie. Tykkään kyllä Suomesta ja voisin mielelläni jäädä tänne luomaan uraa.

---

---