Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Suomen kielessä tunnetaan useita vahvuuksia lyttääviä sananparsia. Eikä ihme, sillä kansakuntamme on rakentunut historian tuulissa nöyräksi ja kuuliaiseksi väeksi, jonka kotikasvatuksessa on aikanaan painotettu heikkouksia ja hampaat irvessä sisulla suorittamista. Monia meistä on myös kehotettu aina ensin pohtimaan, mitä joku muu on tekemisistämme ja sanomisistamme mieltä.

Tuulen suunta on muuttunut vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Vanhat pölyttyneet kaskut on haudattu, ja eritoten nuoret ovat alkaneet tutkiskella omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan ja tuoda niitä hanakammin esiin muuallakin kuin työhaastattelussa. Heikkouksiin keskittyvää johtamista tai suorittamisen ilmapiiriä ei enää hyväksytä.

”Suomi on vihdoin auennut. Nuoret ovat vahvasti kansainvälisiä ja ottavat mallia siitä, mitä muualla maailmassa tehdään ja miten toimitaan. Vanhemmat kasvattavat lapsiaan auttaen heitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymään niissä. Näen tulevaisuudessa paljon valoa”, valmentaja ja kirjailija Jari Saarenpää sanoo rohkaisevasti.

Vahvuuksien valjastamisesta viime vuonna kirjan kirjoittanut Saarenpää huomasi jo nuorena diplomi-insinöörinä esihenkilötehtävissä, että vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esille tuominen on tiimityöskentelyssä merkityksellistä. Huipputiimi koostuu erilaisista ihmisistä, joilla on keskenään erilaiset vahvuudet, sekä ilmapiiristä, jossa erilaisuus uskalletaan tuoda esille.

”Psykologisesti turvallisen ilmapiirin muodostumisen kannalta on tärkeää, että tiimissä ja koko työyhteisössä keskitytään mieluummin vahvuuksiin kuin heikkouksiin.”

Hyvä keino kehittää psykologisesti turvallista ilmapiiriä on ottaa työpaikalla tavaksi kysyä työkaverilta joka päivä, mistä saavutuksesta hän oli eilen erityisen ylpeä. Kysymykseen ei ole suinkaan helppo vastata kylmiltään, ja se saattaa tuntua jopa kiusalliselta. Siksi omia vahvuuksia on hyvä oppia tunnistamaan ajan kanssa.

Saarenpää kertoo, miten tunnistat omat vahvuutesi, valjastat ne käyttöön ja astut tyytyväisempään työelämään.

”Voisiko työtehtäviä muovata enemmän oman vahvuuspotentiaalin mukaiseksi?”

1. Mukavat tehtävät paljastavat vahvuutesi

Motivaatio voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen. Ulkoinen motivaatio tarkoittaa ulkoapäin tulevaa motivaatiotekijää, esimerkiksi palkkaa. Saarenpään mukaan merkittävä osuus työssäkäyvistä motivoituu palkasta. Tämä voi kuitenkin olla pidemmän päälle puuduttavaa ja hankaloittaa erityisesti työnhakua, jossa oma sisäinen palo eli sisäinen motivaatio pitäisi tuoda julki.

”Omat vahvuudet ja sisäinen motivaatio kulkevat käsi kädessä, sillä työtehtävä, joka sytyttää meidät, sujuu usein helposti ja vaivattomasti. Olemme siinä hyviä, eli se on meidän vahvuutemme.”

Helppo tapa omien vahvuuksien tunnistamiseen on listata jokaisen työpäivän päätteeksi työtehtävät ylös ja merkitä, mitkä niistä tuottivat iloa ja innostivat, mitkä olivat työläitä, eivätkä oikein sujuneet. Listaus paljastaa vahvuuksien lisäksi myös toisen tärkeän seikan.

”Kaikilla on työtehtäviä, jotka eivät ole niin mieluisia, mutta tärkeää olisi, että jokainen työntekijä saisi keskittyä töissä suurimmalta osin siihen, mikä tuottaa iloa ja missä kokee olevansa hyvä. Jos siis huomaa, että valtaosa työtehtävistä tuottaa enemmän ahdistusta kuin iloa, on tärkeää nostaa asia esille ja kysyä, voisiko työtehtäviä muovata enemmän oman vahvuuspotentiaalin mukaiseksi.”

Työpäivän jälkeisiä fiiliksiä on myös tärkeää pysähtyä tutkiskelemaan. Jos energiaa ei enää työpäivän jälkeen riitä kuin sohvalla torkkumiseen, on tilanne syytä ottaa vakavasti. On mietittävä, kuormittaako työ, koska työtehtävät eivät ole mieluisia vai koska tekemistä on liikaa. Jos kyse on liiasta työmäärästä, on omaa tekemistä fokusoitava eli keskityttävä päivän aikana vain siihen, mikä on oikeasti tärkeää juuri sillä hetkellä. Ei kaikkeen mahdolliseen yhtä aikaa.

”Huipputiimi koostuu ihmisistä, joilla on erilaiset vahvuudet, ja ilmapiiristä, jossa erilaisuus uskalletaan tuoda esille.”

2. Minimienergialla maksimitulokseen

Kun ohjautuu työtehtäviin, joissa saa loistaa ja joista innostuu, työn tekeminen on tehokkaampaa ja siinä menestyminen varmempaa. Saarenpää puhuu työn imusta.

”Kun ihminen kokee työn imua, hän lähtee innoissaan töihin, kokee työn mielekkääksi ja nauttii siitä. Hän on tarmokas, omistautunut ja uppoutunut työhönsä. Työn imu on hyvä asia, ja sitä soisi kokevan useampikin kuin vain kaksi kolmesta suomalaisesta kerran viikossa.”

Työn imun vastakkainen ilmiö on työhön leipääntyminen, joka on valitettavasti lisääntynyt suomalaisten työssäkäyvien keskuudessa. Moni siis ajattelee, että työssä käydään vain, koska laskut pitää maksaa. Saarenpään mukaan sellainen tilanne päivästä ja vuodesta toiseen lisää työuupumuksen ja jopa masennuksen riskiä.

Jokainen voi lisätä työn imua omalta osaltaan tuunaamalla työtehtäviään mahdollisuuksien mukaan siedettävämmiksi, mutta suuri muutos lähtee johdosta. Kun johdossa haudataan heikkoudet ja perehdytään työntekijöiden vahvuuksiin, työn imu paranee.

”Kun ihminen saa tehdä asioita, joissa on hyvä, hän tekee paljon parempaa tulosta pienemmällä energialla. Myös yhteenkuuluvuudentunne lisääntyy ja vaihtuvuus pienenee.”

3. Kaikki lähtee valmentajasta

Heikkouksiin keskittyvällä työpaikalla on negatiivinen ilmapiiri. Ihmiset uupuvat, sillä he joutuvat jatkuvasti käyttämään paljon energiaa tekemällä sellaista työtä, missä eivät ole hyviä tai mikä ei kiinnosta heitä.

”Jos esihenkilöt eivät ole kiinnostuneita kuulemaan vahvuuksista, eivätkä näe työntekijöidensä kehittymismahdollisuuksia on se valtava uhka koko työyhteisölle.”

Saarenpään mukaan työyhteisössä on hyvä ottaa käyttöön niin sanottu valmentavan johtamisen malli, jossa esihenkilö kohtaa alaisensa, kuuntelee, kysyy ja auttaa heitä löytämään itse omat vahvuutensa ja kehittymään työssään. Avuksi voi ottaa erilaisia työkaluja.

”Käytän itse menetelmää, jossa selvitetään, mihin asioihin henkilön mielenkiinto luontaisesti suuntautuu ja millaisia kriteereitä hän suosii tehdessään päätöksiä. Menetelmä pyrkii löytämään kunkin ihmisen luontaiset vahvuudet. Kun ne on tunnistettu, työntekijän itseluottamus kohoaa.”

---

---