Vuodesta 2015 mainetta niittänyt helsinkiläinen Fat Ramen lopetti kaksi toimipistettä tammikuussa 2024 ja lopulta kolmannenkin pääsiäisenä. Velkasaneeraushakemus ei pelastanut nuudeli- ja ramenkeittoravintolaa.
Fat Ramenin perustaja Otto Sarpaniemi sanoo, että hän yrittää jatkaa toimintaa pitopalvelupohjalta. Lopettamisajankohtaan osui myös yksi hyvä uutinen: oman esikoisen syntymä.
Huonot uutiset alkoivat kasautua viime kesänä, kun myynnin notkahdus jäi monen kuukauden mittaiseksi.
”Yleensä se on korjaantunut syksyllä nopeasti. Tällaista ei ole ollut aiempina vuosina”, Sarpaniemi kertoo.
Taustayhtiö Happiness In A Bowl oy yritti jatkaa ydinkeskustassa Mikonkadulla, jossa on sekä tarjontaa että kilpailua, mutta sielläkin ovet sulkeutuivat lopullisesti pääsiäisenä.
”Mikonkatu oli positiivinen, mutta päälle painoivat vanhat velat ja elettiin koko ajan veitsi kurkulla.”
Hietalahden kauppahallissa Fat Ramenin myynti heilahteli sesongeittain. Kesät ovat sujuneet hyvin, talvet vähän niin ja näin. Sarpaniemen mukaan tähän on vaikuttanut kuluttajien ostotottumusten muutos.
Kolmas ravintoloista sijaitsi trendikkäässä Kallion kaupunginosassa.
”Kallio on ihan oma lukunsa: oma mikrolokaatio, jossa neljännes myynnistä kertyy olemattoman katteen Woltista. Voi olla, että Mikonkatu kannibalisoi näitä kahta muuta yksikköä.”
Epäonninen uusi sijainti kaatoi ravintola Ainon
Toisenlainen lopettamistarina on Helsingin turistikadulta Esplanadilta pois muuttaneella Ainolla. Suomalaisen ruoan ravintola avattiin uudessa lokaatiossaan Töölössä Oopperataloa vastapäätä maaliskuussa 2020.
Korona sulki ravintolan väliaikaisesti heti viikon päästä. Tälle sijainnille tärkeät Olympiastadion ja Ooppera olivat kiinni vielä ravintolan avauduttua, ja lopulta kaiken kukkuraksi ravintolan edessä kulkeva Mannerheimintie meni täysremonttiin, ja kulku ravintolaan vaikeutui.
Tämän myllerryksen jälkeen Aino lopetti vuoden 2023 lopulla. Ravintolan omistava Marcante-yhtiö jatkaa toisaalla, ja henkilökunta sai jatkaa yhtiön muissa toimipisteissä Korkeasaaren ravintoloissa ja Bistro K:ssa.
”Niissä vahvuutena ovat loistavat päälliköt. Lisäksi nuorempi polvi on tulossa mukaan. Homma pelittää”, kertoo perheyrityksen toimitusjohtaja Markku Peltola-Antell.
Ravintola Ainon maaliskuuhun 2025 jatkuva vuokrasopimus kalusteineen menivät myyntiin. Nimi ei.
”Uutta Ainoa ei tule, mutta ehkä jotain Ainon tyylistä. Paikkoja on jo katseltu”, Peltola-Antell sanoo.
Helmikuussa 2024 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa pantiin vireille 30 ravintoloita tai vastaavia ravitsemusliikkeitä koskevaa konkurssia, maaliskuussa 18 kappaletta. Viime vuoden lopulla konkurssien määrä on kasvanut neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten konkursseja tehtiin syyskuussa, jolloin 35 ravintolaa meni nurin.
Viime vuonna Helsingissä ovensa ovat sulkeneet muun muassa klassikkoravintolat Bellevue ja Troikka, modernia aasialaista tarjonnut Lily Lee sekä vain alle vuoden auki olleet Skutta ja Omadi. Useita ravintoloita pyörittänyt We Are Group hakeutui konkurssiin lokakuussa.
Vaikeassa kannattavuustilanteessa viimeisenkin kivijalkaravintolansa sulkenut hampurilaisravintola Bun2Bun puolestaan siirsi toimintansa kokonaan pilviravintola Huuvan alaisuuten.
Noho kasvaa ja kukoistaa
Samaan aikaan pörssiyhtiö Noho Partners kertoo kaikkien aikojen tuloksesta ja useista uusista ravintola-avauksista.
Nohon toimitusjohtaja Aku Vikströmin mukaan on selvää, että suuruuden ekonomia toimii.
”Mutta asiakaskokemusta ei pysty monistamaan, se syntyy aina vuorovaikutuksesta. Tämä on vuorovaikutusbisnestä”, Vikström huomauttaa, kun vertaillaan suurten ja pienten menestyksen eroja.
Hän arvelee, että rahoituksen vaikeutunut saanti ja korkojen nousu on kaventanut alan yritysten liikkumavaraa.
Tämän allekirjoittaa myös Fat Ramenin Sarpaneva keskusteltuaan muiden yrittäjien kanssa. Ilmiö on ollut havaittavissa jo jonkin aikaa.
Sijainti, sijainti, sijainti. Näin on perinteisesti karrikoitu menestyksen askelmerkit. Sijainti edellä eteni myös Royal Ravintolat, josta sittemmin muotoutui Noho. Royalin toiminta keskittyi Helsingin keskustan alueelle, mutta nyt ravintolakeskittymiä löytyy muualtakin.
”Kun ennen lähdettiin juhlimaan keskustaan, nyt mennään kasuaalisti kortteliin. Hyvä esimerkki on BasBas, joka on kerännyt Etelä-Helsingissä ympärilleen ravintolaryppään. Se on myös hieno esimerkki yrittäjyydestä”, Vikström sanoo.
Menestys vaatii intohimoa ja exceliä
Vikström painottaa, että menestyksen kannalta asiakaskokemus on avainasemassa, mutta myös työvuorosuunnittelu on tehtävä huolella.
”Kaikki osaavat tehdä rahaa perjantaina ja lauantaina. Ongelma on se, että raha poltetaan sunnuntaista torstaihin. Miten suunnitellaan aukiolot ja työvuorot? Täytyy olla pirusti intohimoa mutta myös exceliä”, hän sanoo.
Sosiaalisesta mediasta ja sen kaikkivoipaisesta vaikutuksesta Vikström esittää muutaman analyyttisen ja kriittisen huomion.
”Yritykset eivät omista brändiään vaan asiakkaat. Tärkeää on, että ravintola on sellainen, että siitä halutaan jakaa kokemuksia. Viestiminen on toki tärkeää, mutta päälleliimattuun vaikuttajamarkkinointiin emme ole lähteneet.”
Hän ottaa esimerkiksi Café Savoyn, joka on henkilöitynyt Helena Puolakkaan ja jonka asiakkat ovat rakentaneet koko ilmiön yhdessä ”chef patronin” kanssa.
Noho laajeni viime vuonna Helsingin Messukeskukseen ja otti hoitaakseen sen kahviloita ja ravintoloita, joista monet uudistettiin. Se osti tytäryhtiölleen yökerhot Apollo Live Clubin, Maxinen ja Kaivohuoneen Night People Groupilta sekä saunaravintola Kuuman Tampereelta. Lisäksi se osallistui kriisiytyneen We Are Groupin pilkkomiseen hankkimalla enemmistön Sushibar + Wine -ketjusta.
Tässä tuoksinassa pörssiyhtiö joutui antamaan kahteen otteeseen positiivisen tulosvaroituksen.
”Tuloslaskelman ylärivin pitää olla kunnossa. Me pystymme usein kohentamaan sen viimeisen tulosrivin, mutta emme tee sitä laadun kustannuksella”, Vikström kommentoi ostokohteita.
Ostot tehdään tarkkaan harkiten.
”Meille on tarjottu paljon konkkaan meneviä, mutta niihin me emme ole ryhtyneet. Emme ole pankki. Toisaalta varomme myös syömästä happea alalta. Pelikirjaamme ei kuulu aggressiivisuus – etenkään hinnoittelussa.”
Nohon partnerimalli ja vahvat ravintolapäälliköt menestyksen vauhdittajina
Omintakeisena menestystekijänä Vikström nostaa esiin Nohon partnerimallin.
”Meillä on sata partneria. Libanonilainen ravintola Farouge on malliesimerkki. Ravintolalla on omaan työhönsä intohimoisesti suhtautuva yrittäjäkaksikko Viviane Daaboul-Kallio ja Aki Kallio. Me tuomme Farougeen rahoitus- ja liiketoimintaosaamista.”
Useimmiten omistus- ja voitonjakomalli on 70/30, jossa Noholla on enemmistö. Osingon on oltava Vikströmin mukaan riittävän suuri, että se motivoi yrittäjää, joka toki nostaa myös palkkaa.
Partnereiden lisäksi Noholla on ravintolapäälliköitä, joilla on annettu sangen vapaat kädet. Näistä hän haluaa nostaa esiin Eliten Eija Perälän ja hänen panoksensa. Elite teki viime vuonna historiansa parhaan tuloksen. Perälän vastuulle tuli myös toissa vuonna konserniin hankittu legendaarinen Sea Horse.
Nohon leivistä on noussut myös itsenäisesti menestyviä ravintoloitsijoita, kuten Rosteria Turussa ja Robustoa Helsingissä pyörittävä Kari Aihinen, joka vaikutti pitkään Savoyssa.
”Meidän tehtävämme Nohossa on myös opettaa liiketaloudellista osaamista. Olen aina iloinen, kun näen, että joku meiltä lähtenyt ravintolapäällikkö tai kokki on perustanut oman ravintolan”, Vikström sanoo.
Lähtemässä on myös Aku Vikström. Hän siirtyy syksyllä Nohon toimitusjohtajan paikalta elintarvikeyritys Orkla Foods Europe oy:n toimitusjohtajaksi. Ennen lähtöään Vikström haluaa jakaa yhden huolen. Se vaikuttaa laajemminkin ravintola-alan yritysten menestykseen, nimittäin kauppakeskusten toiminta.
LUE MYÖS: NoHon toimitusjohtaja Aku Vikström jättää tehtävänsä
”Niiden omistajuus on siirtynyt kauas Suomesta eikä omistajia kiinnosta kaupungin elinvoima. Kun vähittäiskauppa on vaikeuksissa, kauppakeskuksiin haalitaan uusia innokkaita ravintolayrittäjiä, joilla ei ole aina liiketalousosaamista. Ravintoloita on kysyntään nähden liikaa. On vastuutonta täyttää kauppakeskukset hyväuskoisilla yrittäjillä.”
Paljon moititut vuokratasotkaan eivät ole Vikströmin mukaan yritysten suurin ongelma vaan nimenomaan se, että asiakaspaikkoja on yksinkertaisesti liikaa. Samasta asiakasvirrasta kilpailee yhä useampi.
Maran Tomi Lantto: Ravintoloita perustetaan kevyin perustein
Ravintola-alan etujärjestö Maran hallituksen varapuheenjohtaja Tomi Lantto listaa neljä syytä, miksi alan yritykset jakautuvat menestyjiin ja ei niin hyvin pärjääviin.
Lanton mukaan ensinnäkin kynnys ravintola-alan yrittäjyyteen on matala ja ravintoloita perustetaan kevyin perustein. Toisena ongelmana on liiketoimintaosaamisen puute.
”Jokaisella yrityksellä pitäisi olla ammattimainen hallitus.”
Kolmanneksi alaa vaivaa suhdanneherkkyys, hän listaa.
”Huonoina aikoina suhdanne iskee ravintola-alaan kovemmin kuin muualle. Tämä unohtuu silloin, kun ravintolaa perustetaan.”
Neljäntenä Lantto mainitsee poliittisen riskin.
”Ravintola-ala on intohimojen ala. Tähän alaan puututaan herkästi – oli poliitikoilla syytä tai ei.”
Sijainti ei Lantonkaan mielestä ole autuaaksi tekevä asia.
”Ihan kummallisellakin paikalla voi pärjätä – vaikka keskellä ei-mitään, jos on uniikki idea, jota on vaikea kopioida, ja hyvä palvelu.”
Hän nostaa esimerkiksi kuusamolaisen studioravintola Tundran. Keittiömestari Jarmo Pitkäsen paikka tunnetaan omasta keramiikastaan, maistelumenuistaan ja kokkauskursseistaan. Sijainti Vuotungintien varressa on helsinkiläisnäkökulmasta keskellä ei mitään.
Lanton mukaan liikepaikka ei ole menestyksen kannalta niin oleellinen kuin vuokrasopimus ja sen sisältö.
”Ei jakseta lukea pientä pränttiä – esimerkiksi sitä, mitä sanotaan remonteista, jotka saattavat nollata kiinteistössä toimivan ravintolan liikevaihdon”, hän avaa.
”Kiinteistösijoittaja tietää, että aina tulee uusi yrittäjä. Liiketilasta saa aina paremman tuoton kuin asunnoista. Siksi niitä rakennetaan lisää. Ravintoloita onkin kauppakeskuksissa kolme kertaa enemmän kuin ennen”, Lantto sanoo.
Ammattimainen hallitus suitsii yrittäjää
Lanton vastaus yritysten ongelmien ratkaisuun on käytössä myös hänen omassa perheyrityksessään Antell-konsernissa: ammattimainen hallitus.
”Yrittäjä näkee mahdollisuuksia ja hän tarvitsee suitsijan. Hyvässä hallituksessa on yksi omistaja ja kaksi ammattilaista tai kuten meillä Antellilla kaksi plus neljä.”
Lanton mukaan pienyrittäjälle ei riitä, että hän osaa laskea juoksevat kulut, kuten raaka-aineet ja palkat. Täytyy osata arvioida, paljonko kiinteät kulut saavat olla huonona vuonna. Mitä vuokrasopimukset sisältävät? Ja sitten täytyy olla myös malttia odottaa.
Ravintola-alan jättiläiseksi kasvanut Noho on pärjännyt useimpia kilpailijoita paremmin ja myös ostanut kilpailijoita omakseen. Onko yhtiö jo liian suuri?
”Pitkäaikaista yrittäjää voi helpottaa tieto, että exit on mahdollinen. Hienoa, että on ostajia”, Lantto sanoo.
Sen sijaan Lanttoa harmittaa, että Suomessa on keskisuuria yrityksiä kovin vähän. Hän pohtii, onko alan oppilaitoksissa riittävästi opetusta yrityksen kasvamiseen.
Helsingissä pulaa ravintoloille sopivista liiketiloista
Lopettaneiden ravintoloiden lista Helsingissä näyttää karulta, mutta kaupungin yritysluotsi Jukka-Pekka Tolvanen ei vielä puhuisi polarisaatioilmiöstä.
”Takana ovat poikkeusajat: korona ja inflaatio sekä matkustajavirtojen muutos, kun itäraja on sulkeutunut ja transit vähentynyt”, sanoo Tolvanen, jonka erityisalaa ovat kulttuuri- ja ravintola-ala sekä vapaa-ajan toimijat.
Hän huomauttaa, että vaihtuvuutta on paljon. Vaikka yksi loppuu, toinen aloittaa. Esimerkiksi hän nostaa ravintoloitsija Tommi Tuomisen, joka lopettaa Michelin-ravintola Demon heinäkuussa mutta avasi Topan.
Tolvanen ei myöskään allekirjoita huolta liiallisesta tarjonnasta.
”Kaupunkitalouden näkökulmasta Helsinkiä on vaivannut pula liiketiloista, joihin voi sijoittua ravintolatoimintaa. Ei ole ollut riittävästi elintarvikehuoneistoja, joissa on ilmastointi ja rasvaerottelu. Niitä ei ole edes mahdollista rakentaa suojelun tai hinnan takia kaikkiin rakennuksiin.”
Tolvanen kertoo, että uusien alueiden kaavoituksessa otetaan huomioon elintarvikehuoneistojen tarve, jotta pienyrityksillä on mahdollisuus löytää sijainti. Kaupunki on hänen mukaansa helpottanut jo yrittäjien asemaa keventämällä luvitusta terasseille ja uudistanut parklet-lupien ehtoja.
”Kirsikkana kakun päällä tulee Helsingin ruokavuosi ja Michelin-tähtien julkistus, jossa kaupunki on mukana.”
LUE MYÖS: Noho tähtää massiiviseen kasvuun – jopa 50 uutta Hook-ravintolaa
LUE MYÖS: Ravintoloita sulkeutuu ja avautuu – nyt on aika miettiä hintoja
