Baaritiskin takana seisovalle nuorelle naiselle ammattitaidon vähättely voi olla arkipäivää. Kun mukaan lisätään häirintä, voi töissä olla joskus tukalaa.
Anna Lakner, 23, on työskennellyt baarialalla noin kuusi vuotta, joista viimeiset kaksi vuotta cocktailbaarimestarina Helsingin keskustassa. Vaikka Lakner ei ole työskennellyt baarimestarina pitkään, hän on saavuttanut paljon. Tänä vuonna matkaan tarttui Nouseva tähti -palkinto Pohjoismaiden baari- ja ravintola-alan gaalassa. Parissa vuodessa hänelle on kertynyt muitakin alan arvostettuja palkintoja.
Saavutuksista huolimatta Laknerin osaamista ei aina oteta tosissaan. Se turhauttaa.
”Asiakkailla saattaa olla mielikuva, että mä olen vaan se joka tuo juomat pöytään, enkä se joka tietää juomasta kaiken”, Lakner kertoo.
Joskus pelkkä miesbaarimestarin suositus toiselle miehelle riittää, kun taas nainen joutuu tentattavaksi juoman alkuperästä ja valmistuksesta.
”Ajatellaan, että miehet ovat ammattilaisia ja naiset menevät miesten ammattilaisuuden siivellä. Ihan kun naiset eivät osaisi itse tehdä tai vaikka kehitellä drinkkejä.”
Häirintä ja ahdistelu eivät ole harvinainen ilmiö baarialalla.
”Varmaan jokainen nainen tällä alalla on joutunut kokemaan jonkinlaista häirintää töissä”, Lakner kertoo.
Usein häirintä on verbaalista kommentointia.
”Muutaman kerran olen kuullut ’vau sun poikaystävä taitaa olla tyytyväinen’, koska ravistan drinkkiä kovaa.”
Lakner on myös nähnyt mieskollegoiden toimesta ahdistelua.
”Ahdistelua saattaa tapahtua työvuoron jälkeen lasillisella, kun miesbaarimestarit ovat liian humalassa ja haluavat vähän pussailla”, hän kuvailee. Huono käytös kuitataan usein vitsinä humalan takia.
Muillakin alan naisilla on samankaltaisia kokemuksia. Lakner on osa nuorista helsinkiläisnaisista koostuvaa Women and Whiskeys -kollektiivia, jonka tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja sukupuolittuneiden stereotypioiden rikkominen baarialalla.
Idea lähti liikkeelle, kun useampi naisbaarimestari istuutui yhdessä alas keskustelemaan. He huomasivat jakavansa kokemuksia vähättelystä, mutta myös intohimon viskiin, jota pidetään perinteisesti miesten juomana.
Viskien tuntemus on yksi esimerkki vähättelystä. Lakner kokee, että moni asiakas ei tunnu uskovan, että myös nuori nainen voi tietää niistä jotain. Joskus asiakkaat pyytävät mieluummin mieskollegaa kertomaan viskeistä.
”Me naisbaarimestarit tiedetään ihan yhtälailla viskeistä kuin miesbaarimestarit”, Lakner muistuttaa.
Naisten ammattimaisuuden epäily toistuu muissakin tilanteissa.
”’Osaako nätti tyttö kaataa kaljaa sedälle’ on aina yhtä kiva kommentti”, Lakner vitsailee.
Miehen sanaan on myös uskottu, toisin kuin Laknerin, tilanteissa, joissa asiakkaita on pyydetty poistumaan baarista.
Lakner on joskus joutunut todistelemaan osaamistaan myös omille kollegoille. Hän kokee että erityisesti ollessaan nuorempi baarimestari hänen on pitänyt tehdä enemmän töitä kuin miehet, jotta olisi arvokas työntekijä. Laknerin mukaan miehet pääsevät toisinaan vähemmällä työllä korkeampaan asemaan kuin naiset.
Sukupuolittuneet stereotypiat ulottuvat asiakkaiden juomatilauksiin. Lakner kertoo, että jotkut miehet ovat tilanneet häneltä ”mahdollisimman miehistä juomaa”. Erityisesti Lakneria huvittaa tilaukset, joissa pyydetään “miehistä lasia”.
”Ei laseilla ole sukupuolta”, hän naurahtaa.
Miesten tilaamille pinkeille drinkeille on myös joissain porukoissa naureskeltu, kun taas naisen viskin juonti saa arvostusta osakseen. Laknerin mielestä tämä perustuu siihen, että naiseuteen liitetyt ominaisuudet nähdään vähempiarvoisena.
”Nainen joka juo ’miehistä juomaa’ nähdään arvostettavana, mutta mies joka juo vaaleanpunaista juomaa on jotenkin heikko.
Mielikuvat perustuvat myös osittain todellisiin juomavalintoihin, Lakner huomauttaa. Tärkeää olisi kuitenkin, että kaikki saisivat juoda mitä haluavat.
Erityisesti Lakner toivoisi, että kenenkään ammattitaidosta ei tehtäisi oletuksia sukupuolen perusteella.
”Me kaikki baarimestarit ollaan ammattilaisia. Sukupuoli ei määritä mun osaamista tai sitä, miten paljon tiedän alkoholista.”
Vähättelystä ja häirinnästä huolimatta Lakner kertoo rakastavansa työtään. Hän kannustaa nuoria naisia hakeutumaan alalle ja pyrkimään unelmiaan kohti. Hän muistuttaa, että aina voi tavoitella suurempaa ja myös saavuttaa sen.
Lue myös: Nainenko muka ymmärtäisi viskistä? Helsinkiläinen baarimestari kertoo karun totuuden arjestaan