Juttu on osa Aromin Tiskillä-sarjaa, jossa julkisuuden henkilöt kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään ravintoloista ja asiakaspalvelusta. Vuorossa on näyttelijä ja kirjailija Peter Franzén. Hän asuu perheensä kanssa Ranskassa.
Käytkö usein ravintoloissa?
Valmistamme kotona paljon ruokaa, mutta mikäs sen parempaa kuin ravintolassa vietetty hetki hyvässä seurassa keskustellen. Ravintola-annosten mauista ja ilmeestä voi ammentaa myös omiin yrityksiin kotikeittiössä.
Kotikylässämme Ranskassa on ravintoloita, jotka tarjoavat upean sävykästä lähiruokaa. Löytyy fuusiokeittiötäkin, vaikka ranskalaiset hieman vierastavat sitä varsinkin maaseudulla.
Työkeikoilla maailmalla yleensä järjestyy oma asunto, jossa voi itse laittaa ruokaa. Hotellissa jos asutaan, niin työpäivän päätteeksi mennään usein ravintolaan. Prahassa hiljattain löysimme uskomattoman hyviä ja huokeita ravintoloita.
Suomessa käydessäni vietän perheeni kanssa paljon aikaa saaristossa, ja sieltä on ravintoloihin matkaa.
Mitkä ovat suosikkiruokiasi ja -juomiasi ravintolassa?
Aina kun tulen Suomeen, niin parin ensimmäisen viikon aikana tilaan ravintolassa lautaselle poroa. Olen kotoisin pohjoisesta, ja niissä parhaissa annoksissa on lapsuuden ja nuoruuden kaiku.
Suomessa kala on hienosti edustettuna monissa muodoissa. Syön kasvis- ja kalapainotteisesti, ja yritän suosia lähiruokaa. Kanaa syön paljon, punaista lihaa ehkä kerran viikossa. Proteiinia saa kasvisruoasta älyttömän hyvin, ja kevyemmällä ruokavaliolla tunnen voivani paremmin. Kanaa syön paljon, samoin sushia.
Ranskalaisesta keittiöstä suosikkeihini kuuluu ankanrinnasta valmistettava magret de canard. Se on perusranskalainen annos, jonka saa joka paikassa mutta jossa on silti valtavia eroja kokista, kypsyysasteista ja kastikevalinnoista riippuen.
Minne palaat aina asiakkaaksi?
Elämäni ei ole impulsiivista, mutta intuitiivista se on. Siihen kuuluu tietty yllätyksellisyys, ja kokeilen mielelläni uusia ravintoloita ja makuelämyksiä. Olen oppinut jo lapsena ennakkoluulottomaksi.
Tykkään ravintoloista, joissa on sekä tuttua ruokaa että vaihtuva menu. Loistava lisä on, kun tarjoilija osaa kertoa, mitä lautaselta löytyy.
Kotikylässämme Ranskassa tiettyihin ravintoloihin on hauska palata, kun ihmiset tuntevat minut ja makutottumukseni. Kun ranskalaisten ruokien sijaan tilaatkin yhtäkkiä pizzan, he kyselevät, mistä nyt tuulee ja mitä sinulle on päivän aikana käynyt.
Oletko joskus pettynyt ravintolassa?
Tutussakin ravintolassa voi tulla pettymyksiä esimerkiksi menun vaihtuessa. Jokin voi olla väärässä kohdassa tai annos ei ole vain onnistunut. Suosikkipaikoissani asiat ovat usein korjaantuneet palautteen myötä. Pitää rohkeasti mutta kohteliaasti uskaltaa kysyä, että onko tästä unohtunut mauste. Varovainen toki pitää olla, ettei loukkaa kokkia.
Mihin viet kaverisi syömään?
Ensimmäisestä kirjastani tehtiin vuonna 2013 elokuva Tumman veden päällä, jonka pääosaa näytteli kahdeksanvuotias Olavi Angervo. Näyttelijäkärpänen puraisi Olavia, ja hän opiskelee nyt Teatterikorkeakoulussa näyttelijäksi. Satuimme hiljattain molemmat samaan aikaan Helsinkiin, ja menimme Eerikinkadun meksikolaiseen Pueblo-ravintolaan syömään yhdessä elokuvan tuottajan kanssa. Nautimme, oli kiva hetki muistella menneitä.
Porvoossa on myös hyviä ravintoloita. Niissä käyn usein, koska meillä on siellä päin kesäasunto.
Joensuussa Kielo oli aivan ykkösrafla niihin aikoihin, kun kuvasimme Karjalan kunnailla -tv-sarjaa. Kiiruna-elokuvaa pari vuotta sitten Tampereella kuvatessa söin Lapland Hotelsin ravintolan menun läpi Nokia-areenalla, se oli tosi hyvä ja palvelu jouhevaa.
Muistetaanko absinttisketsi?
Studio Impossible -sketsisarjassa vuonna 2006 esitit hahmoa, joka baaritiskillä viattomasti kokeilee absinttia ja päätyy väkevän liemen ohjaamana mitä hirveimpiin tilanteisiin. Tulevatko ihmiset baareissa kyselemään absintin olemuksesta?
Olen tehnyt pari sketsisarjaa, ja niistä alkaa olla jo ikuisuus. Siellä on ikimuistoisia ja hauskoja hetkiä, mutta juuri tämä nimenomainen sketsi on osunut suomalaisiin. Youtubessa se on kerännyt kammottavan paljon katselukertoja. Baareissa tulee käytyä vain harvoin, mutta nimenomaan absintista ihmiset tulevat silloin juttelemaan. Sketsinä se on kammottava esimerkki siitä, miten alkoholin kanssa ei kannata toimia.
