Aprikoosi saattaa olla tulevaisuuden viljelytuote myös Suomessa. Ahvenanmaan koetilalla Finströmin Västanträskissä saatiin tänä kesänä ensimmäinen aprikoosisato. Aprikooseja ei ole tähän saakka viljelty Suomessa ainakaan kovin suuressa kaavassa.
Viljelijöille oli yllätys, että aprikooseista kasvoi niinkin isoja. Ulkomailta tuotavat aprikoosit ovat yleensä halkaisijaltaan 30–40 millimetriä, mutta Ahvenanmaalla suurimmat olivat kooltaan noin 55 millimetriä.
”Ne ovat hyvän kokoisia ja erittäin hyvänmakuisia, niissä on täyteläinen maku”, Ahvenanmaan talousseuran hedelmien ja marjojen viljelyneuvoja Pernilla Gabrielsson kuvailee,
Alkusysäys tuli tsekeiltä
Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua ja Eurooppaan aprikoosin toi Aleksanteri Suuri vuonna 300 eaa. Aprikoosien viljelemisestä Suomessa on puhuttu jo pitkään, sillä niiden kasvatusta on kokeiltu Pohjoismaista ainakin Norjassa. Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä jo 1500-luvulla.
Ensimmäinen sato näitä kauniin keltaisia ja makeita hedelmiä saatiin tänä kesänä Suomen hedelmäkeitaalla Ahvenanmaalla. Saarimaakunnassa kasvatetaan muun muassa 76 prosenttia Suomessa myytävistä kotimaisista omenista ja 80 prosenttia päärynöistä.
Alkusysäys aprikoosien viljelylle saatiin vuonna 2019, kun tsekkiläiset viljelijät ja tutkijat vierailivat Ahvenanmaalla. Tsekissä kasvatetaan aprikooseja ja siellä ajateltiin, että myös Suomen ilmasto voisi sopia aprikoosien kasvattamiseen.
”ÅTH suhtautui ideaan myönteisesti ja vuonna 2020 istutimme Tsekistä saamiamme puita koetilalle Finströmin Västanträskiin”, viljelyneuvoja Pernilla Gabrielsson kertoo.
ÅTH eli Ålands Trädgårshall on ahvenanmaalainen yritys, joka toimittaa vihanneksia ja hedelmiä kauppoihin ympäri Suomen.
Ahvenanmaalla istutettiin Ahvenanmaan talousseuran koetilalle kaikkiaan 40 puuta, jotka ovat kahdeksaa eri lajiketta. Viime kesänä satoa ei saatu vielä lainkaan, mutta tänä vuonna puut olivat valmiita tuottamaan hedelmiä. Ensimmäinen aprikoosisato valmistui.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Pakkanen koettelee aprikoosipuita
Aivan kaikki aprikoosipuut eivät selvinneet Suomen talvesta ja selviytyneiden lajikkeiden sopeutumista Suomen pakkasiin ja maaperään tutkitaan edelleen.
”Aprikoosipuut ovat kokeneet talvivaurioita, ja jotkin lajikkeet olivat sille varsin alttiita. Aprikoosit kukkivat varhain ja myöhäisten pakkasten aiheuttamat vauriot kukille ovat varsin yleisiä hedelmäpuissa.”
Suomen ilmasto, erityisesti pakkasyöt, ei ole optimaalinen aprikoosin viljelylle. Aprikoosit kukkivat aikaisin, mikä merkitsee pakkasvaaraa.
”Pakkanen tuhoaa silmut ja pienet hedelmät. Kylmä saa puun kuoren halkeilemaan, jolloin se vuotaa mahlaa.”
Pakkasen vaikutusta voidaan Gabrielssonin mukaan vähentää käyttämällä erilaisia jäätymissuojatoimenpiteitä, kuten puhaltimia, kastelua ja lämmittimiä kukinnan aikana keväällä.
”Talven pakkasille ei ole kuitenkaan paljon muuta tehtävissä kuin valita juuri oikea lajike.”
Aprikoosi on sukua mantelille, luumuille, kirsikoille, persikoille ja karvasmantelille. Kasvattaminen on hyvin samanlaista kuin muiden kivihedelmien.
Aprikoosipuut kantavat hedelmää Gabrielssonin arvion mukaan saman ajan kuin nykyaikaiset omenapuutkin, eli noin 15 vuotta.
Koeviljely vie vielä vuosia
Kuluu vielä vuosia, ennen kuin ensimmäiset kotimaiset aprikoosit saadaan kauppoihin.
”Aprikooseja ja persikoita viljellään tällä hetkellä ammattimaisesti jo esimerkiksi Latviassa. Sopivan lajikevalinnan avulla voidaan löytää lajikkeita, jotka kestävät Suomen talven kylmyyden. Osaltaan ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös tähän”, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry:n toiminnanjohtaja Miika Ilomäki sanoo.
Ahvenanmaan Västanträskissä tutkitaan aprikoosien lisäksi myös muita hedelmiä, kuten omenia, päärynöitä ja luumuja.
”Tilalla on tällä hetkellä 70 eri hedelmälajiketta. Poiminnan jälkeen talousseura lähettää parhaan satonsa Jomalan Ålands Trädgårdshalliin, joka tutkii hedelmän houkuttelevuutta suomalaisille ostajille”, Gabrielsson kertoo.
”Tämä on vasta alkua ja suomalaisilla aprikooseilla on varmasti toivoa. Se ei ole meistä ollenkaan mahdotonta.”
LUE MYÖS: Tässä kolme ahvenanmaalaisinta ruokaa – pannukakku jyräsi ylivoimaiseen äänestysvoittoon
LUE MYÖS: Suomen Keittiömestarit huolissaan suomalaisen ruuantuotannon kehityksestä
