Suomessa alkoholiton olut on monelle oluenkuluttajalle jo vakiintunut vaihtoehto. Kyse on pitkän aikavälin kehityksestä, joka on jatkunut jo useita vuosia. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen juo alkoholitonta olutta vähintään kuukausittain.
Alkoholittomien oluiden suosio liittyy sekä terveellisiä elämäntapoja korostavaan megatrendiin että entistä tehokkaampaan ajankäyttöön. Myös vapaa-ajan sirpaloituminen, uran ja perhe-elämän yhdistäminen ja arkielämän laadullinen maksimointi ovat merkittäviä tekijöitä alkoholittomien oluiden suosion taustalla.
Tämä on huomattu etenkin isommissa panimoyhtiöissä, jotka kukin vuorollaan ovat kehittäneet suosituimmista oluistaan alkoholittomia versioita ja luoneet omia alkoholittomia tuotemerkkejä kuten Crisp tai More Brewing.
Isoista panimoista esimerkiksi Hartwall pani vuonna 2020 yhteensä 64 miljoonaa litraa olutta, josta alkoholittomien osuus oli kaksi miljoonaa litraa. Pelkällä alkoholittoman oluen tuotannollaan Hartwall olisi tällä hetkellä Suomen viidenneksi suurin panimo.
Samaan aikaan myös pienpanimot ovat alkaneet kehitellä omia alkoholittomia oluitaan siitäkin huolimatta, että se lisää työvaiheita jo ennestään työvoimavaltaiseen oluenvalmistukseen.
Täyteläisen ja raikkaan alkoholittoman oluen valmistus on taitolaji, jossa laatuvaatimukset korostuvat. Esimerkiksi hienovaraiset alkoholittomat lagerit eivät anna anteeksi pienintäkään valmistusvirhettä tai tuotantotilan puutteellista hygieniaa.
Alkoholiton olut on nimensä mukaisesti olutta, jossa ei ole alkoholia.
Miten alkoholiton olut tehdään? Valmistamisen viisi tapaa
Alkoholittomien oluiden valmistukseen on erilaisia tapoja, joista alkoholin poistaminen valmiista tuotteesta säilyttää parhaiten oluen alkuperäiset aromit, mutta samalla se on eniten työtä vaativa menetelmä. Alkoholi voidaan poistaa joko tislaamalla tai käänteisosmoosimenetelmällä vähän kerrallaan.
Tärkeimmät tislaustavat ovat vakuumitislaus ja spinning cone column -menetelmä, jota suomen kielessä kutsutaan myös hyrrähaihduttamiseksi. Nämä perustuvat alipaineistamiseen eli tislaus voidaan suorittaa tavallista matalammassa lämpötilassa.
Käänteisosmoosimenetelmässä puolestaan astiaan luodaan korkea paine, jolloin alkoholia saadaan poistettua puoliläpäisevän kalvon avulla.
Alkoholin poistaminen ei ole uusi keksintö, mutta perinteisesti haasteena on ollut juoman kuumentaminen, jolloin siitä poistuu alkoholin lisäksi myös muita makua antavia elementtejä. Nykyaikaisen tekniikan avulla alkoholi voidaan kuitenkin poistaa hellävaroen ja melko matalassa lämpötilassa. Lisäksi alkoholin poistamisen jälkeen juomaan saadaan palautettua siitä poistuneet makupartikkelit.
Muut vaihtoehdot liittyvät prosessitekniikkaan sekä hiivan käsittelyyn ja ominaisuuksiin.
Käyminen voidaan keskeyttää lämpötilaa säätelemällä tai suodattamalla hiiva pois. Tällöin kuitenkin lopputuote jää monen mielestä häiritsevän makeaksi.
Käymisprosessiin voidaan vaikuttaa myös erilaisilla hiivakannoilla tai käyttämällä hyvin mietoa vierrettä, jolloin alkoholia syntyy vain vähän. Viime vuosina on kehitetty myös varta vasten hyvin vähän alkoholia tuottavia hiivakantoja.
Viimeisenä tulee oluen laimentaminen, eli valmiiseen tuotteeseen lisätään vettä kunnes lopullisen oluen alkoholiprosentti painuu hyvin lähelle nollaa. Tämän menetelmän haittapuolena on tietenkin oluen vesittyminen, eikä sitä siksi enää juurikaan käytetä.
Alkoholiton olut ei ole vielä hanassa
Alkoholiton trendi on saavuttanut myös käsityöpanimot. Kotimaisista pienpanimoista edelläkävijä on Laitilan Wirvoitusjuomatehdas alkoholittomilla Kukko-oluillaan.
”Niiden valmistusprosessi on alkoholin poistoon asti täysin sama kuin tavallisilla Kukko-oluilla. Neljästä viiteen viikkoon kestävän käymisprosessin jälkeen alkoholi poistetaan modernilla käänteisosmoosilaitteistolla. Prosessissa poistuu ainoastaan alkoholi, muut makuaineet jäävät olueen”, kertoo toimitusjohtaja Rami Aarikka.
Aarikan mukaan alkoholittomien Kukkojen myynti on tällä hetkellä huimassa kasvussa.
”Uskallan väittää, että niiden avulla moni suomalainen on tutustunut alkoholittomaan olueen ja jäänyt sen vakiokäyttäjäksi. Nyt alkuvuonna olemme myyneet joka kuukausi enemmän alkoholittomia Kukkoja kuin mitä myimme viime kesän parhaina kuukausina, vaikka silloinkin olimme myyntiin todella tyytyväisiä.”
Teksti jatkuu kuvien jälkeen.
KUVA Peter Tammenheimo
Vielä ei kuitenkaan olla sellaisissa lukemissa, että alkoholittomia oluita saataisiin hanoihin.
”Testejä on tehty ja säilyvyyskin vaikuttaa kohtuulliselta, mutta epävarmuustekijöitä riittää, eikä pienin niistä ole volyymin riittävyys. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jahka saadaan kaikki ravintolat auki ilman rajoituksia”, Aarikka pohtii.
”Täyteläisen ja raikkaan alkoholittoman oluen valmistus on taitolaji, jossa laatuvaatimukset korostuvat.”
Parhaat alkoholittomat käsityöoluet tulevat Britanniasta
Suomessa vasta kourallinen pienpanimoita on kokeillut alkoholittoman oluen valmistusta. Laitilan jälkeen kakkosena tulee ahvenanmaalainen Stallhagen, jonka Styrman IPA on tyylissään poikkeuksellisen laadukas alkoholiton IPA.
Globaalissa mittakaavassa käsityönä valmistetuissa oluissa genren vahvin osaaminen tulee jälleen Britanniasta, missä toimii jo muutama täysin alkoholittomiin oluisiin keskittynyt pienpanimo johtotähtenään Big Drop Brewing Co.
Big Dropilla on maahantuontia myös Suomeen. Erityisen huomion ansaitsevat panimon Paradiso Citra IPA ja Galactic Milk Stout, jotka vähääkään nöyristelemättä vetävät vertoja mille tahansa alkoholipitoiselle tyylinsä edustajalle.
Aivan viime aikoina Big Drop on tehnyt lisäksi yhteistyötä muutaman pohjoismaisen panimon kanssa. Suomesta kumppaniksi valikoitui Fat Lizard, jonka kanssa pantiin rukiinen, katajalla maustettu Juniper Rye’d Said Fred IPA.
Valitettavasti kyseinen tuote ei edusta kummankaan panimon parhainta olutosaamista, mutta mielenkiintoinen yhteistyöolut se on joka tapauksessa.
Alkoholittomista oluista puhuttaessa pitää mainita myös myös tanskalainen Mikkeller, jonka valikoimiin kuuluu laaja kirjo huippulaadukkaita oluita etenkin moderneissa oluttyyleissä. Mikkellerin alkoholiton IPA, NEIPA, gose ja berliner weisse tuovat uskottavuutta ja kaivattua lisäarvoa minkä tahansa ravintolan olutvalikoimaan.
Julkaistu Shakerissa 2/21.
