Pancho Villa -ravintolassa työskentelevä Lidiia Zaporozhets joutui jokin aika sitten erikoiseen tilanteeseen, kun hänen työstään tehtiin reklamaatio kielitaidon perusteella. Lapsi ei saanut ukrainalaiselta tarjoilijalta palvelua suomeksi vaan englanniksi, joten vanhemmat päättivät laittaa palautetta yhtiöön.
Tilannetta seurasi vierestä useammasta suomalaisesta Pancho Villasta vastaava Mirko Lännenpää. Hän antaa tukensa työntekijälle ja harmittelee, ettei itse mennyt kysymään, onko kaikki sujunut hyvin.
”Meille työntekijän kielitaustalla ei ole merkitystä. Kun hakemus tulee, kansalaisuus ei rajoita. Toki edellytämme, että suomeksi pitää ajan myötä pystyä palvelemaan, mutta ymmärrys riittää siinä että se ei onnistu välittömästi”, Lännenpää sanoo Helsingin Uutisille.
Muun muassa Friends & Brgrs -ravintolaketjun toiminnasta vastaavan NoHo Partnersin Fast food -liiketoiminnan johtaja Tuomas Piirtola kertoo, että yhtiössä on hyvin vähän muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia työntekijöitä. Alkujaan pohjanmaalaisella hampurilaisravintolakonseptilla on toimipisteitä ympäri Suomea, muun muassa Helsingissä ja Tampereella.
”Lähtökohtaisesti meiltä saa palvelua suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Tämän vuoksi emme ole saaneet palautetta asiakaspalvelun kielitaidosta”, Piirtola kertoo.
Hänen mukaansa lähtökohta on se, että palvelukielenä suomi pitää olla hallussa vähintään jollain lailla. Hän sanoo, että muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia voisi olla töissä yhtiössä enemmänkin.
”Asiakaspalvelun lisäksi meille on tärkeää, että ravintolassa on yhteinen työkieli ja meidän ohjeistuksemme on suomen kielellä. Ohjeistuksen ymmärtämisen takia vähintäänkin jonkinasteista suomen taitoa odotetaan kaikilta työntekijöiltä”, Piirtola sanoo.
MaRan Lappi: Lisää työperäistä maahanmuuttoa
Muun muassa ravintola-alan edunvalvontaa tekevän MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi pitää ulkomaisen työvoiman käyttöä Suomessa välttämättömänä. Hänen mukaansa ravintola-ala kuten kaikki muutkin toimialat ovat suurissa vaikeuksissa, mikäli työperäisestä maahanmuutosta ei saada apuja työvoimapulaan.
”On hyvä muistaa, että tämä on yleiseurooppalainen ilmiö, joka koskee kaikkia muitakin Euroopan maita. Se on kuitenkin tosiasia, jonka kanssa meidän pitää elää”, Lappi sanoo.
Kyse on hänen mukaansa paitsi tosiasiasta, myös tilanteesta joka pahenee koko ajan.
”Kotimainen työvoimavaje pahenee koko ajan, mikäli meillä ei ole apuna työperäistä maahanmuuttoa. Syntyvyyden saamiseksi nousuun ei ole helppoja keinoja, eikä siitä tule apuja parhaimmassakaan tapauksessa pariin vuosikymmeneen. Sekin auttaa, että suomalaiset puhuvat keskimäärin hyvin englantia, joten suurella osalla asiakkaista tällaisessa asiassa ei varmasti hankaluuksia tule”, Lappi huomauttaa.
Hänen mukaansa yhteiskunnan pitää olla apuna alan tilanteen parantamisessa.
”Työn perässä maahan muuttavien ja oppilaitoksissa opiskelevien vieraskielisten suomen kielen opetusta tulee lisätä, mikä sitouttaa heitä Suomeen. Lisäksi kannustavuuden lisäksi pitää olla myös riittävästi tiukkuutta: mikäli työtä ei ota vastaan, niin tukiverkon varassakaan ei voi elää”, Lappi huomauttaa.
Hänen mukaansa työnsä päättänyt hallitus ei kiinnittänyt asiaan alkuunkaan huomiota. Seuraavalta, todennäköisesti Petteri Orpon (kok.) luotsaamalta hallitukselta hän odottaa asiassa enemmän.
”Kun koronarajoitukset poistuivat, niin viime vuoden kevät ja syksy olivat todella hankalia aikoja. Työvoimaa poistui todella paljon toimialaltamme koronarajoituksien ja heikkojen tukien takia, eikä poliittinen päätöksenteko ole ollut sen suhteen ajan tasalla. Juuri nyt työvoimatilanne on hieman helpompi. Uudelta hallitukselta odotan paljon edeltäjäänsä selkeämpiä toimenpiteitä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa”, Lappi sanoo.
LUE MYÖS: Pääkirjoitus: Voiko suomalainen ravintola palvella vain englanniksi?
LUE MYÖS: Hello, Suomi! Working as a chef in Finland: Ukrainian Irina Chernefa has found it easy to adjust
26.4.23 klo 11.09: Tuomas Piirtolan titteli korjattu.
