Ruoholahden kanavan varressa Helsingissä sijaitsevan ravintola Faron terassi on kuin häivähdys välimerellistä tunnelmaa. Veden päällä olevalle terassille kuuluu tasainen laineiden liplatus. Kanavassa oleva vene lipuu terassiin ohi.
Terassin pöytään istahtaneelle ravintolan toimitusjohtajalle Jussi Forsmanille, 48, vesi on aina ollut tärkeä elementti, joten on enemmän kuin hauska sattumus, että Forsman päätyi kymmenen vuotta sitten veljensä Villen, 53, kanssa ostamaan sen.
”Emme tunteneet ravintola-alaa lainkaan. Onneksi meillä oli hyvää osaamista lähipiirissämme. Saimme heiltä hyviä neuvoja”, Forsman muistelee Helsingin Uutisille.
Ammatikseen vielä 2000-luvun alussa purjehtineiden veljesten tie ravintolamaailmaan kulki erikoisen sattuman kautta. Kaksikko tähtäsi harjoitteluissaan 49er-kilpapurjehdusjollallaan Sydneyn kesäolympialaisiin 2000. Paikan veivät lopulta Jyrki Järvi ja Thomas Johanson, jotka samaisissa olympialaisissa voittivat kultaa.
Olympiahaaveiden kariuduttua veljekset päättivät lähteä purkamaan harmitustaan Lauttasaaressa sijaitsevaan ravintola Blue Peteriin. Ravintola oli kiinni. Ovella vastaan tullut konkurssipesänhoitaja kertoi, että uusia omistajia etsitään.
”Lähdimme siitä veljeni kanssa saunaan. Siitä idea sitten lähti. Aloimme neuvotella ravintolasta ja päädyimme lopulta ostamaan sen”, Forsman hymähtää.
12 vuotta myöhemmin he ostivat Faron.
”Tämä paikka oli usein vuokrattavana ja mietimme, että minkälainen paikka tässä voisi olla. Meri-ihmisenä minua viehätti tämä rakennus.”
Merellisissä maisemissa sijaitseva ravintola Faro ei aina ole ollut mikään menestystarina. Varsinkin alkuvuodet olivat vaikeat. Forsman sanoo, että veljekset ostivat ravintolan paikasta, jossa yrittäjät olivat usein vaihtuneet.
”Tässä on ollut monta ravintolaa, jotka eivät olleet pärjänneet.”
Nykyisin Forsmanin kuvaileman bistroravintolan ovat löytäneet hyvin varsinkin monet alueen yritykset, mutta myös yksityisasiakkaat.
”Iso asia meille on ollut Jätkäsaaren kasvu. Alue on muuttunut paljon. Toinen on Länsimetro. Myös se on tuonut meille asiakkaita.”
Ravintola Faro tarjoilee listallaan pääasiassa kalaa, äyriäisiä, hampurilaisia ja salaatteja.
”Taitaa olla trendisana, mutta tästä (bistroravintolasta) kertoo se, että meillä ei ole fine diningiä. Hintataso on kohtuullinen.”
Fine diningia eli vapaasti suomennettuna monen ruokalajin menuja listalla ei ole, koska Faro sijaitsee syrjemmällä keskustan ravintoloista. Bistrohenkinen ruoka osuu asiakkaiden tarpeisiin paremmin.
Faron edessä kanavassa on muutama venepaikka.
Forsman puhuu paljon ravintola-alan tilanteesta ylipäätään. Viimeiset neljä vuotta on ollut haastavaa aikaa. Ala on viime vuosina muuttunut paljon. Korona pahensi Forsmanin mukaan alaa vaivannutta työvoimapulaa entisestään. Tilanne ei todennäköisesti tule tästä muuttumaan.
”Kun korona tuli, moni etsi töitä toiselta alalta ja jäi sinne. Ammatinvaihtajia on paljon. Ala ei ole palannut enää aikaan ennen koronaa.”
Koronan jälkeen lisää ongelmia oli luvassa. Tuli taantuma ja inflaatio sekä etätyöt, jotka ovat selvästi tulleet jäädäkseen. Etätöiden myötä lounasmyynti on vähentynyt selvästi. Ennen suosittu brunssi lopetettiin korona-aikana kokonaan.
”Nyt olemme miettineet, että tuodaanko se takaisin. Olisiko jo sen aika.”
Kirjava henkilökunta
Muutokset ravintola-alalla ovat Forsman mukaan vaikuttaneet siihen, että ulkomaalaisen työvoiman tarve on kasvanut. Näin on ollut myös Farossa jo vuosia.
”Meillä on aina ollut työkielenä englanti, varsinkin keittiössä. Salihenkilökunnasta lähes kaikki kyllä ymmärtävät suomea. Kaikki ovat olleet todella huipputyyppejä.”
Forsman kiittelee erityisesti henkilökunnan iloista asennetta.
Faron henkilökunnasta kaksi on kotoisin Nepalista, kaksi Vietnamista ja yksi Israelista.
Forsman sanoo, että ulkomaisen henkilökunnan lisääntyminen perinteisellä matalapalkka-alalla on luonteva muutos.
”Hirveän moni ravintola-alalla ei puhu tänä päivänä enää lainkaan suomea. Joissakin Helsingin keskustan ravintoloissa palvelua saa vain englanniksi.”
Julkkiskokki Kape Aihinen kohautti kesäkuun alussa podcastissa toteamalla pitävänsä turvallisuuden näkökulmasta tärkeänä, että hänen työntekijänsä osaavat suomea. Osa kuulijoista pahoitti mielensä. Aihinen pahoitteli myöhemmin sanomisistaan aiheuttamaansa mielipahaa.
Lue myös: Näkökulma: Huippukokin möläytys paljasti, millä tavalla syrjintä näkyy Suomen ravintoloissa
Forsman ei ota suoraan tapaukseen kantaa, mutta sanoo, että suomalaiseen kulttuuriin perehdyttäminen on tärkeää myös ravintola-alalla. Forsman ottaa esimerkiksi vaikkapa maksaruokien kanssa perinteisesti tarjottavan puolukkahillon. Jos tuntee suomalaista ruokakulttuuria tietää, että nimenomaan puolukka on maksaruokien lisuke eikä vaikkapa mansikka. Suomalaisen ruokakulttuuriin perehdyttäminen on tärkeää.
Jussi Forsman on veljensä kanssa neljännen polven yrittäjiä. He omistavat ravintoloidensa ohessa muun muassa osuuden veneitä lainaavasta Skipperistä, kännyköitä korjaavan firman sekä vuokraavat toimitiloja. Lisäksi kotona on kolme pientä poikaa.
Miten ajan saa kaikkeen riittämään?
”Jos yrittää tehdä kaiken itse, siitä ei tule mitään. Lisäksi näin pienessä yrityksessä kuin Farokin on, omaan työhön kuuluu kaikenlaista. Välillä on kalusteiden korjaamista ja terassin laittoa”, toteaa toimitusjohtaja.
