Ravintola-alan suhdannenäkymät ovat kääntyneet varovaisen positiivisiksi, mutta työntekijöiden karkaaminen toisaalle ja pula osaavasta työvoimasta aiheuttavat harmaita hiuksia.
Yksi ratkaisu työvoimahaasteisiin on kansainvälinen rekrytointi, johon moni ravintola- ja hotellialan yritys onkin jo tarttunut. Viime keväänä Suomeen saapui henkilöstövuokraukseen keskittyvän Baronan kautta liki 80 filippiiniläiskokkia, jotka työllistyivät ravintoloiden ja hotellien keittiöihin ympäri Suomen. Kaivattuja käsipareja oli lentokentällä vastassa mentorin roolissa filippiiniläinen Gimel Lindayag, joka on työskennellyt Suomessa kokkina vuodesta 2018.
”Työskentelin alkuun eri ravintoloissa Rovaniemeltä Naantaliin, kunnes sain vakituisen työpaikan Salosta. Tiedän siis, mitä sopeutuminen uuteen kulttuuriin, paikkakuntiin, työyhteisöihin ja erilaisiin maisemiin Suomen sisällä vaatii. Tehtäväni mentorina onkin käytännön kokemusten välittäminen ja uusien tulokkaiden auttaminen.”
Gimel ei kokenut kuormittavaksi sitä, että hän työskenteli alkuun lyhyitä työjaksoja eri paikkakunnilla.
”Suomi on iso maa, joten mielestäni työpaikan ja maiseman vaihdos toi mielenkiintoista lisäväriä orientaatiovaiheeseen. Hyvällä asenteella pärjää missä vain.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Liity Facebook-ryhmiin
Gimel kertoo, että suurin osa viime keväänä Suomeen saapuneista filippiiniläiskokeista on kokeneita konkareita, joista monella on yli kymmenen vuoden työkokemus Filippiineillä ja muualla maailmassa.
Gimelin yhteydenpito keväällä maahan saapuneiden kollegoiden kanssa on ollut päivittäistä kuulumisten vaihtoa ja kysymyksiin vastailua. Hän on neuvonut heitä liittymään filippiiniläisyhteisöjen ja paikkakuntien omiin Facebook-ryhmiin. Jotkut ovat kärsineet koti-ikävästä ja tylsistymisestä, mutta pääosin alkuvaiheen kysymykset ovat liittyneet työhön ja eri keittiöiden keittotyyliin. Ammattitaitoon suhtaudutaan siis hyvin kunnianhimoisesti. Gimelin korviin ei ole toistaiseksi kantautunut juurikaan negatiivisia kommentteja työhön, työolosuhteisiin tai paikallisiin tapoihin liittyen. Kysymysten teemakin on ehtinyt jo monella vaihtua alkuvaiheen ihmetyksestä lisätöiden etsimiseen.
”Mielestäni se kertoo siitä, että perusasiat ovat kunnossa ja arki sujuu. Olen toki varoittanut marraskuun harmaista ja räntäsateista, ja odotan mielenkiinnolla, millaisia ensireaktioita pimeä aika herättää. Voi olla, että puhelin pirisee talvella tiuhaan.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Keittiön työkieli on vaihtunut englanniksi
Plussaa sataa myös työantajan suunnalta. Hotelli Marski by Scandicin keittiössä Helsingissä työskentelee parhaillaan neljä ulkomaalaistaustaista kokkia, jotka ovat kaikki aloittaneet työt muutaman vuoden sisällä. Keittiömestari Sami Lylyn mukaan nelikko on tuulettanut raikkaasti koko työyhteisöä.
”On ollut virkistävää kuulla, millaisia asioita he meidän yhteiskunnassamme ja työkulttuurissamme arvostavat. Sitä on niin helppo nähdä arjen keskellä pelkkiä ongelmia.”
Uudet tekijät ovat soljahtaneet mukavasti Marskin keittiötiimiin, sillä taustalla on rekrytointikumppani, jolla on kokemusta eettisesti hoidetusta kansainvälisestä rekrytoinnista. Työnantajan vastuulla ovat, aivan kuten muussakin rekrytoinnissa, perehdyttäminen, työnopastus ja muut työhön liittyvät käytännön asiat.
”Aina voi tulla eteen yllätyksiä, joten on hyvä, että taustalla on kumppani, jolta saamme tarvittaessa neuvoja ja kättä pidempää. Hyvä esimerkki on heidän laatimansa keittiösanasto, josta työntekijä saa tarvittaessa apua. Näin hänen ei tarvitse kiireen keskellä pohtia, mitä tarkoittaa vispilä.”
Työkieli on Marskin keittiössä vaihtunut luontaisesti englanniksi. Se on Lylyn mukaan vain hyvä asia, sillä se preppaa ja hioo samalla koko työporukan kielitaitoa. Reseptiikka on käännetty organisaation sisällä englanniksi. Tiimin välinen whatsapp-viestittely ja muu sisäinen viestintäkin hoidetaan englanniksi. Filippiiniläisten kokkien etu on luonnollisesti se, että he puhuvat sujuvaa englantia.
Perehdytyksen alussa keittiössä keskitytään ravintolan keittiöfilosofian omaksumiseen, mutta Lyly kertoo jo odottavansa, milloin filippiiniläisen ja skandinaavisen keittiön fuusio alkaa näkyä ruokalistalla. Pitkään sitä ei todennäköisesti tarvitse odottaa, sillä sen verran taitavia osaajia on keittiöön onnistuttu saamaan.
”On toki selvää, että skandinaavinen keittiö on omanlaisensa verrattuna siihen, mihin he ovat kotimaassa tottuneet. Tietyt raaka-aineet ja eritoten maustaminen ovat vaatineet totuttelua. Työskentely hotellin keittiössä edellyttää meillä myös erikoisosaamista, sillä aamiainen ja à la carte ovat kaksi eri maailmaa.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Työkulttuureissa on eroja
Rekrytoinnit ovat menneet maaliin niin osaamisen kuin asenteenkin puolesta, mutta Lyly painottaa, että työnantajan on määriteltävä ja kuvattava tarkkaan omat tarpeet ja osaamisvaateet heti rekrytointiprosessin alkumetreillä. Näin vältytään pettymyksiltä puolin ja toisin.
”Työnantajan on kannettava vastuu. Suomeen tulevat ihmiset jättävät taakseen koko silloisen elämänsä ja usein myös perheen. Se vaatii heiltä rohkeutta ja henkistä kanttia, joten prosessiin ei voi suhtautua puolivillaisesti.”
Lyly kertoo seuranneensa jopa hieman hämmentyneenä, miten nopeasti hänen tiimissään työskentelevät kokit ovat sopeutuneet täkäläiseen menoon. Asenne on selvästi kohdallaan.
Suomalainen epämuodollinen työkulttuuri ja matalat hierarkiat voivat auttaa sopeutumisessa. Työntekijät arvostavat myös sitä, että asiat hoituvat jämptisti, työntekijöillä on mahdollisuus luovia työroolista toiseen, eikä esihenkilön edessä ole syytä jäkittää.
”Se on saanut minutkin pohtimaan, puhummeko me ravintola-alalla työskentelevät omasta alastamme turhan usein negaation kautta. Korostammeko liikaa työn raskautta ja kiirettä ja unohdammeko sen, että ala tarjoaa monelle mahdollisuuden sovittaa työ erilaisiin elämäntilanteisiin ja -rytmeihin.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
TE-palveluissa oli elokuun lopussa avoinna 2800 ravintola-alan työpaikkaa, ja MaRan kesän korvilla tekemän toimialakyselyn mukaan liki 60 prosenttia vastaajista koki ammattityövoiman puutteen suurimpana myynnin kasvun esteenä.
Lyly muistuttaa, että ravintola-ala on kansainvälisyydessäkin edelläkävijä, josta moni muu toimiala voisi ottaa oppia. Asia on noussut tapetille vasta aivan hiljattain, kun Suomessa on alettu tosissaan puhua suomalaisyritysten työvoiman saatavuushaasteista, ja positiivisemmin työperäisestä maahanmuutosta.
”Ravintola-alalla on totuttu siihen, että työporukassa on monia eri kansallisuuksia. Sitä voisi mielestäni nostaa rinta rottingilla esiin.”
Gimel on saanut sen tuta käytännön tasolla eri puolilla Suomea. Hänet on omien sanojensa mukaan otettu luontevasti vastaan kaikkiin keittiöihin, vaikka suomalaiset eivät järin räiskyvästi tunteitaan yleensä esille tuokaan.
”Olen nähnyt työnantajan ja työkavereiden silmistä, että minua on odotettu, ja se on tuntunut hyvältä. Olen päässyt työporukoihin sisään antamalla ihmisille aikaa tutustua minuun.”
Gimel onkin viestinyt mentorin roolissa kollegoilleen, että suomalaiset ovat hiljaisia, mutta hiljaisuus ei ole negatiivinen signaali. Se hälvenee ajan myötä. Lylyn mielestä on vain hyvä, että Marskin keittiössä kuuluu nyt paljon moniäänistä puhetta.
Kilpailukyvykkyyttä maailmalta
Kansainvälinen rekrytointi on elinehto suomalaiselle palvelukulttuurille. Tätä mieltä on Baronan asiakkuusjohtaja Mika Romunen, joka on tehnyt pitkään töitä horeca-alan yritysten rekrytointien parissa.
”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, ja näen sen erityisen merkittävänä ravintola-alalla, jossa asiakkaille on taattava tietty palvelutaso. Jos tekijöitä ei ole riittävästi tai nykyiset työntekijät kuormittuvat liikaa, näkyy se väistämättä palvelun laadussa. Se on liiketoiminnallinen riski.”
Romunen muistuttaa, että muuttuvassa maailmassa suomalaisyritykset kilpailevat ulkomaisista osaajista lähes kaikkien muiden länsimaiden kanssa. Uusien työntekijöiden houkuttelu maailmalta ei siis ole itsestäänselvyys. Suomen kiinnostavuuteen vaikuttaa merkittävästi rekrytointiprosessin sekä lupa-asioiden nopeus ja sujuvuus.
”Meidän pitäisi siirtyä saatavuusharkinnasta saatavuuskannustukseen eli löytää keinoja lisätä Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta. Jäämme jälkeen muista maista, jos prosesseja ei saada lyhyemmiksi.”
Barona on tehnyt kansainvälistä rekrytointia jo pitkään. Ensimmäiset filippiiniläiskokit rekrytoitiin jo vuonna 2009. Viime keväänä Suomeen tuli kerralla suuri määrä kokkeja, mutta Romunen muistuttaa, että jokainen rekrytointi tehdään aina yksilöllisesti.
”Vastuullisuus on koko toimintamallin ytimessä. Niin meidän kuin asiakkaidenkin lähtökohtana on se, että rekrytoitavat henkilöt muuttavat pysyvästi Suomeen. He eivät tule tänne keikalle.”
Barona auttaa työntekijöitä alkuvaiheen kotiuttamisessa, mutta iso rooli on myös työpaikkojen yhteisöllisyyden rakentamisella. Keväällä Suomeen tulleet yli 70 kokkia työllistyivät Romusen mukaan liki 20 eri paikkakunnalle ympäri Suomen.
”He ovat käyneet paikallisten opastuksella kalassa, sienessä ja marjastamassa. Suomen puhdas luonto onkin ollut monelle suuri ihmetyksen aihe.”
Inhimillisillä tekijöillä, kuten ilman ja veden puhtaudella sekä yhteiskunnan vakaudella onkin Baronan kokemuksen mukaan entistä suurempi merkitys monelle uutta työskentelymaata harkitsevalle.
