Viinimatkailu tuottaa jo kymmeniä miljoonia dollareita vuodessa kuumuuden ja vesipulan kanssa kamppailevalle Arizonalle. Viiniä on viljelty kuivilla alueilla satojen vuosien ajan, mutta Arizonaa ja viiniä ei usein mainita samassa yhteydessä. Osavaltiosta tulee helpommin mieleen jättimäiset saguarokaktukset kuin vehreät köynnösrivit, onhan Arizona suureksi osaksi aavikkoa tai puoliaavikkoa.
1970-luvulla tutkijat alkoivat selvittää viininviljelyn mahdollisuuksia Arizonassa. Monivuotisen tutkimuksen perusteella etelässä sijaitsevassa Sonoitassa kasvatetuista rypäleistä saatiin laadukkainta viiniä. Tieto johti viinitilojen perustamiseen Sonoita-Elginin alueella.
Tavoitteena oli jo tuolloin veden säästäminen viljelemällä köynnöksiä, joiden vedenkulutus on kohtuullinen. Tiloista 90 prosenttia käyttää automaattista tippakastelua. Näin toimii myös James Callahanin viinitila Rune.
”Käytämme pohjavettä vain huhtikuusta kesäkuuhun. Heinäkuussa on monsuunikausi, joka tuo tarvittavan sademäärän koko sadonkorjuun ja talven ajaksi. Talvella sataa lunta ja vettä. Ne auttavat nostamaan pohjaveden määrää”, Callahan kertoo.
Rune on ainoa viinitila Arizonassa ja Callahanin mukaan myös koko Yhdysvalloissa, joka ei ole sähköverkossa. Se tuottaa kaiken tarvitsemansa energian itse aurinkopaneeleilla. Niiden tuottamalla sähköllä pumpataan myös vettä. Loput sähköstä varastoidaan akkuihin.
”Unelmoin omavaraisesta sähkön tuottamisesta jo opiskeluaikoina. Huomasin 30–40 vuotta sitten, miten rakentaminen verotti luontoa Phoenixissa. Pyrin tekemään viinitilallani vastuullisia ratkaisuja, jotka säästävät myös rahaa”, Callahan sanoo.
Hän viljelee pääasiassa Rhônen laakson rypälelajikkeita, kuten Syrahia, Viognieria ja Grenachea. Kokeiluja tehdään myös Petite Syrah-, Graciano-, Cabernet Sauvignon-, Roussanne- ja Picpoul Blanc-lajikkeilla.
Ilmastonmuutos verottaa satoa
Viinintuotantoa uhkaa ilmaston muuttuminen. Ranskassa, Espanjassa ja Kaliforniassa kuumuus verottaa satoja ja laatua. Myös lisääntyneet ja voimistuneet maastopalot ovat tuhonneet viinitiloja edellä mainituilla alueilla aiheuttaen mittavia taloudellisia menetyksiä.
Arizonan Sonoitassa ilmastonmuutos on sen sijaan suosinut viininviljelijöitä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa.
”Tiedämme, että eri puolilla maailmaa ilmasto on lämmennyt, mutta tämä seutu on viilentynyt. Se voi johtua siitä, että sateisina vuosina täällä on kostea ilma. Niinpä alueen viinit eivät maistu ylikypsiltä eivätkä liian alkoholipitoisilta, vaan ne ovat kevyitä ja pehmeitä”, Callahan sanoo.
”Mutta sää on tullut arvaamattomaksi ja vaihtelu voimistunut. Viime vuosina täällä on ollut voimakkaita raekuuroja, eikä sään ennustaminen ole enää mahdollista.”
Viljelijät siirtyvät kestävämpiin lajikkeisiin
Arizonan toiseksi vanhimman viinitilan omistaja Kent Callaghan on viljellyt viiniä Sonoitassa jo 35 vuoden ajan. Sään arvaamattomuus on tullut Callaghan Vineyards -tilalle kalliiksi.
”Etenkin 2020 ja 2023 olivat lämpimämpiä vuosia kuin koskaan aikaisemmin. Sen lisäksi koko Tempranillo-satomme tuhoutui koko hehtaarin viljelyalueella raekuurojen ja hallan takia 2010 ja 2020. Investoimme nyt raeverkkoihin. Tällaisiin uusiin olosuhteisiin varautuminen aiheuttaa yllättävän paljon taloudellisia paineita”, Callaghan sanoo.
Argentiinassa on ollut ongelmia rakeiden takia jo vuosia. Nyt raeverkkoja käytetään Euroopassakin, kuten Pohjois-Italiassa.
Callaghan viljelee tällä hetkellä eniten Grenache- ja Cabernet Sauvignon -rypäleitä. Sekoituksissa käytetään myös Riojaa ja Tempranilloa.
Kestävämpiin lajikkeisiin siirtyminen kuuluu Callaghanin tilan sopeutumiskeinoihin. Keskiössä on ollut alusta lähtien viinin viljeleminen luonnon ehdoilla.
”Olemme etsineet sopivia lajikkeita eteläisestä Ranskasta ja Espanjasta vastaamaan ilmastonmuutokseen.”
Monet vanhat lajikkeet, kuten Graciano, menettivät suosiotaan, kun ilmasto oli viileämpi. Nyt ne ovat tulossa takaisin.
”Se on trendi kaikkialla. Bordeaux hyväksyi vastikään useampia uusia lajikkeita, jotka eivät ole ranskalaisia, kuten portugalilaisen Touriga Nacionalin. Kaikki yrittävät selvitä. Me pidämme Gracianon tuotannossamme, koska se on kestävä lajike”, selittää Callaghan.
Menetykset ovat edelleen tuoreessa muistissa, sillä rakeiden tuhoamien Tempranillo-köynnösten tilalle istutetut uudet taimet lakosivat syksyllä 2021 hallan takia.
Tuotannon hajauttaminen toimii vakuutuksena
Callaghan on vastannut ilmastonmuutokseen myös hajauttamalla tuotantoa, pienentämällä viljelyaluetta Sonoitassa ja ostamalla rypäleitä lähempänä merenpintaa olevilta tiloilta.
”Minulla on sopimuksia Willcoxissa olevien viinitilojen kanssa. Sillä alueella ei ole vielä näin paljon ongelmia rakeiden eikä muiden ilmasto-ongelmien, kuten rankkasateiden, kanssa. Sopimukset toimivat vakuutuksena.”
Willcoxissa on harjoitettu kaupallista maanviljelyä 1950-luvulta asti ja viininviljelyä 1970-luvulta lähtien. Callaghan kritisoi vettä kuluttavaa maissin, puuvillan ja alfalfan viljelyä aavikolla sekä karja- ja maitotiloja. Niihin verrattuna viiniköynnökset tarvitsevat huomattavasti vähemmän vettä.
Pohjavesi on usein ainoa vedenlähde maaseudulla, mutta pohjavesivarat ovat ehtyneet holtittoman ja kontrolloimattoman vedenkulutuksen takia ja kotitalouksien kaivot ovat kuivuneet.
Callaghanin palkittuja viinejä on tarjoiltu Valkoisessa Talossa, jossa presidentit Bill Clinton ja George W. Bush nauttivat niitä virallisilla päivällisillä. Kaikki lähti siitä, kun presidentti Clinton houkutteli Napa-laaksossa sijaitsevan ravintola Domaine Chandonin silloisen sommelierin Washingtoniin. Sommelier oli lukenut Amerikan tunnetuimman viiniarvostelijan, Robert Parkerin, ylistävät arviot Callaghanin viineistä ja alkoi tilata niitä Valkoiseen Taloon.
”Hän soitteli aina parin vuoden välein ja pyysi lähettämään viinejä Virginiassa olevaan osoitteeseen. Se oli laitonta silloin ja on vieläkin”, Callaghan nauraa.
Niin Runen kuin Callaghanin viinit ovat niittäneet runsaasti mainetta viinikilpailuissa. Alkaako Arizona hätyyttelemään jo Napalaaksoa laatuviinien tuottajana?
”Meillä on siihen vielä pitkä matka, vaikka viinien laatu Arizonassa on noussut huimasti. Myös viinitiloja on koko ajan enemmän. Osavaltiossa oli vain kuusi viinitilaa, kun aloitimme. Nyt niitä on lähemmäs 120.”
Arizonan nousu uudeksi Napalaaksoksi ei kuitenkaan houkuttele pikkukylän rauhasta nauttivaa Callaghania.
”Tienaisimme paljon enemmän rahaa, mutta homma ei olisi enää niin hauskaa.”
Arizonan viinialueet
Viininviljely keskittyy Arizonassa Verde-laaksoon Phoenixin pohjoispuolella sekä Sonoitasta itään olevaan Willcoxiin, mistä löytyvät suurimmat viinitilat. Osavaltion ensimmäisen alkuperäisluokituksen (AVA) saaneessa Sonoitassa tilat ovat pieniä ja persoonallisia perheyrityksiä.
Sonoitan pittoreskin laakson vihreät tasangot ovat vuorten ympäröimiä. Alue on 1370–1585 metriä merenpinnan yläpuolella. Mineraalipitoinen maa on hiekansekaista savea, joka on omiaan viiniköynnöksille. Niiden lisäksi Sonoitassa on vain hyvin vähän maataloustuotantoa tai mitään muutakaan. Asukkaita on alle 800.
Poroa Porissa
Syntyperä selittää sukunimien Callahanin ja Callaghanin nimien samankaltaisuuden, sillä ne ovat peräisin Irlannista. Kent Callaghan sai kipinän viininviljelyyn isältään, joka teki marjaviinejä vadelmasta ja karhunvatukasta Kanadassa.
Callaghan tietää, että myös Suomessa tehdään viiniä marjoista. Hänellä on muutenkin yhteys maahamme, jossa hän asui kesän opiskeluaikoinaan.
”Opiskelin Pomonan yliopistossa Kaliforniassa, missä oli Suomen amerikkalaisen jalkapallon maajoukkuetta valmentanut luotsi. Sain hänen kauttaan mahdollisuuden matkustaa Suomeen pelaamaan ja valmentamaan”, Callaghan kertoo.
Kokemuksesta on jo melkoisesti aikaa, mutta entisellä jenkkifutiksen pelaajalla on hyviä muistoja Suomesta.
”Asuin perheessä, jossa oli kaksi ikäistäni poikaa. Heidän vanhempansa omistivat hampurilaisravintolan Porissa. Jos muistan oikein, siellä tarjottiin myös poropurilaisia. Saimme syödä ravintolassa ilmaiseksi ’veljieni’ Juho ja Jaakko Helmisen kanssa. Se oli villiä aikaa”, muistelee Callaghan.
Suomalaista viinisatoa
Suomen pitkä ja valoisa kesä mahdollistaa viininviljelyn myös Suomessa – ainakin kasvihuoneiden suojassa. Viime marraskuussa nauvolaisella Chateau Nagu -tilalla kerättiin Pohjoismaiden ensimmäinen Cabernet Sauvignon -sato. Cabernet Sauvignonin lisäksi Chateau Nagun lajikkeisiin kuuluvat Pinot Noir, Merlot, Riesling, Chardonnay ja Semillon.
Lue myös: Tässä kaikki viinitrendit, jotka vuonna 2024 pitää tietää
Lue myös: Mitä viinejä ruokakaupasta kannattaa ostaa? Tässä asiantuntijan 6 valintaa
Lue myös: Somppakoulu, osa 3: Näin kohtaat viinihifistelijän
