Kansainvälisiä viinikilpailuja järjestetään pitkin maailmaa kymmeniä vuosittain. Näistä Euroopan merkittävimpinä voidaan pitää Concours Mondial de Bruxelles sekä Mundus Vini -kilpailuja. Näihin kokoontuu satoja viinituomareita antamaan arvionsa viineistä. Molemmissa kilpailuissa mittelee yli kymmenentuhatta viiniä vuosittain. Niiden alkuperät jakaantuvat tällä hetkellä noin viidenkymmenen eri viinimaan kesken.

Tällä hetkellä Suomessa järjestetään vuosittain Vuoden viinit- sekä Viini-lehden Vuoden Viini -kilpailut. Vuoden viinit -kilpailuun osallistuvat viinit ovat pääosin Alkon valikoimista löytyviä viinejä, joita maahantuojat ja agentit voivat lähettää kilpailuun arvioitavaksi.

Mitä viinituomari kisoissa tekee?

Kansainvälisissä kilpailuissa on mitalikategorioita, jotka jakaantuvat useimmiten Silver, Gold ja Grand Gold -tasoihin. Joissain kilpailuissa on toisinaan jaossa myös pronssisija. Arvioinnit suoritetaan siten, että tuomarit tietävät viineistä yleensä ainoastaan vuosikerran, joissain tapauksissa jäännössokerin määrän sekä mahdollisesti tammikypsytyksen.

Kilpailussa tuomarit arvioivat päivittäin keskimäärin 40–50 viiniä 5–6 henkilön pöytäkunnissa. Jokainen tuomari arvioi viinit ensin itsenäisesti. Sen jälkeen he käyvät yhteisesti läpi viinin pisteet ja keskustelevat niistä tarpeen mukaan, mikäli arviot hajaantuvat merkittävästi. Lopulta kunkin tuomarin antamien pisteiden keskiarvo ratkaisee viinin pistemäärän ja tasoluokituksen.

Vuoden viinit -kilpailussa noin 12 tuomaria arvioi viinit itsenäisesti, eikä niiden arviosta keskustella kilpailusuorituksen aikana. Tyypillisesti yksi tuomari arvioi yli sata viiniä päivässä ja arvioinnit tehdään viikonloppuisin.

Kuinka paljon mitaleja jaetaan?

Kansainväliset viinikilpailut antavat viinituottajille mahdollisuuden saada omien viinien arviot kansainvälisiltä asiantuntijoilta. Kilpailuissa saa myös kokonaiskuvan siitä, mihin suuntaan viinimaailma kehittyy. Uusia viinimaita ja viinejä nimittäin ilmaantuu taistelemaan mitaleista. Tuomareilla on puolestaan oiva mahdollisuus jakaa ajatuksia tuomarikollegoiden kanssa, kun heistä jokainen lähestyy viinejä eri näkökulmista. Suuri osa tuomareista toimii viinien parissa muun muassa konsultteina, kouluttajina, kirjoittajina, maahantuojina, sommeliereina ja viinituottajina.

Arviointi tehdään perinteisellä sadan pisteen asteikolla, joka jakaantuu osa-arvioihin ulkonäön, tuoksun, maun ja kokonaisuuden suhteen. Eri osa-alueiden painokertoimet voivat kuitenkin vaihdella eri kilpailuissa. Arvioinnin skaalasta johtuen lopullinen pistemäärä voi muodostua eri kriteerein. Mundus Vini -kilpailussa korkeintaan 40 prosenttia viineistä voi saada mitalin. Mikäli mitalien määrä ylittää kyseisen prosenttiosuuden, on vähimmäispistemäärä korkeampi. Näin vältetään mitalien inflaatio. Vastaavasti Concours Mondial de Bruxelles -kilpailussa mitalin voi saavuttaa 25–28 prosenttia osallistujista ja parhaimman mitalin saa alle prosentti ehdokkaista.

Mitkä viinin kriteerit ratkaisevat?

Lähtökohtaisesti viinin kirkkaudesta ja ulkonäöstä ei vähennetä pisteitä, mikäli niissä ei ole havaittavissa selkeää valmistusvirhettä. Tuoksusta arvioidaan voimakkuutta, aitoutta ja laatua sekä maussa edellisten lisäksi myös viinin jälkimaun pysyvyyttä. Laadulla on molemmissa pisteiden kannalta suurin merkitys. Myös kokonaisuuteen viittaavalla yleisvaikutelmalla on merkittävä painokerroin.

Pisteiden lisäksi tuomarit kirjaavat muistiinpanoihin jokaisesta viinistä tyypillisimpiä ominaisuuksia ja aromeja. Ominaisuuksista yleisimpiä ovat maun hapokkuus, tanniinisuus, karvaus ja makeus, sekä aromeissa hedelmäisyys, marjaisuus ja niiden sävyt sekä kukkaisuus, mineraalisuus, vegetaalisuus, tammisuus ja maamaiset piirteet.

Kertooko mitali totuuden?

Yleisesti hopeamitalin ansaitsevat kansainvälisissä kilpailuissa sellaiset viinit, jotka ovat teknisesti tasapainoisia ja luotettavia hankintoja. Kultamitaliviineistä voi odottaa edellä mainittujen lisäksi selkeää identiteettiä, pituutta, leveyttä ja tyylikkyyttä. Käytännössä kansainvälisten kilpailujen kultamitalisteja voi olla satoja kymmenentuhannen osallistuneen viinin joukossa, mikäli ne saavuttavat mitalikategorian edellyttämän tason.

Grand Gold Medal -tason viinit ovat poikkeuksellisen korkeatasoisia. Tätä tasoa enää harva kilpailuun osallistuneista viineistä ansaitsee.

Kotimaisessa Vuoden viinit -kilpailuissa mitalin saavuttaa urheilukilpailujen tavoin ainoastaan yksi osallistuja mitalia kohden. Näin mitalin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän osallistujia sarjassa on. Jaettuja mitaleja jaetaan silloin, kun eroa ei saada aikaan. Toisaalta taas edullisten sarjojen mitaleja voivat saavuttaa sellaisetkin viinit, jotka eivät kansainvälisissä kilpailuissa saavuttaisi lainkaan mitalitasoa. Kansainvälisissä kilpailuissa viinin hinnalla ei siis ole merkitystä, kun taas Vuoden viinit -kilpailussa sarjat määräytyvät hintakategorioittain. Oman sarjansa ylivoimaisin voittaja valitaan sarjasta riippumatta Vuoden viiniksi.

Kannattaako mitaliviiniin sitten tarttua ennen muita? Yleensä mitalit helpottavat valintoja, sillä asiantuntijoiden antamaan tunnustukseen on helppo luottaa. Mitali ei tietenkään kerro, miltä viini maistuu ja sopiiko se kaikkien suuhun. Silti se antaa varmistuksen siitä, että viini on alkuperänsä ja tasapainonsa suhteen asianmukaisessa kunnossa vertaistensa kärkiryhmässä ja jättänyt taakseen merkittävän joukon ilman mitalia jääneitä viinejä.

LUE MYÖS: Roseen kausi on nyt – tässä viinituomarin 5 suositusta hellekesään

---

---