Ravintoloitsija Petri Päivinen, 60, on yrittänyt myydä kahta ravintolaansa viime syksystä alkaen, jotta hän saisi lisää aikaa perheelleen. Helsingin Uutiset selvitti, kuinka kävi.
Ravintolat ovat edelleen myymättä.
”Mitään ei ole tapahtunut. Ei mitään”, naurahtaa Päivinen.
Huutokauppa Malminkartanossa ja Pitäjänmäessä sijaitsevista lähiöbaareista päättyi jo syksyllä. Pitäjänmäessä sijaitsevasta Sockenbackasta ei tullut yhtään tarjousta. Malminkartanon Malmgårdista tuli yksi, mutta se oli niin matala, ettei Päivinen hyväksynyt sitä.
”Nyt mennään viikko kerralla. Tilataan se mitä siinä ajassa menee. Korona opetti sen, että on turha pitää isoa varastoa.”
Ongelma ravintolan pyörittämisessä on se, että asiakkaiden määrä on koronasta lähtien vähentynyt radikaalisti.
Malmgårdin kylmäkaapissa on tällä hetkellä useita eri olutmerkkejä pullossa, mutta 13 oluthanasta käytössä on nyt vain seitsemän. Molemmat ravintolat ovat erikoistuneet muun muassa käsityöläisoluisiin. Suurta varastoa ei kannata enää taloudellisista syistä pitää eikä siksi, koska erikoisoluissa myyntiajat ovat lyhyemmät kuin normioluissa.
Päivinen on ravintoloineen todistamassa Helsingissä nähtävissä olevaa ilmiötä: ravintoloita on nyt ennätyksellisen paljon myynnissä, mutta ne eivät mene kaupaksi.
”Nykyään lähiöissä voi olla muutakin kuin räkälä, mutta kaikki taistelee saman asian kanssa. Kulut ovat kovat ja talous ei ole toipunut niin, että kulutus lähtisi nousemaan.”
Aamuoluella ei enää käydä
Petri Päivinen on ollut ravintola-alalla yli 30 vuotta. Malmgård perustettiin vuonna 1993 ja Sockenbacka loppuvuonna 2022.
Asiakasmäärät romahtivat pandemian ja Venäjän hyökkäyksen jälkeen, eivätkä ne ole enää palautuneet ennalleen. Tämä johtuu monestakin syystä, kuten työttömyydestä ja ihmisten heikosta luottamuksesta omaan talouteen.
”Ja kyllä se vaan niin on, että nuoret aikuiset käyvät vähemmän ravintoloissa, eikä muutenkaan ole enää sellaista kulttuuria, että tuopin ääressä istutaan aamusta iltaan.”
Sellaista oli Päivisen mukaan vielä 2000-luvun alussa.
”Sellainen väki on vähentynyt, ketkä käyttävät näitä aamupalveluita.”
Aamupalveluilla Päivinen tarkoittaa päivän ensimmäistä ohrapirtelöä, joka nautitaan heti aamusta.
”Kallio on hyvä esimerkki. Sielläkin on jo paljon ravintoloita, jotka eivät enää aukea aamulla, vaan vasta iltapäivällä.”
Malmgård aukeaa päivittäin kello 15. Heti avaamisen jälkeen arki-iltapäivänä ravintolassa on suorastaan unelias tunnelma. Yksi asiakkaista lukee lehteä, toinen istuu pelikoneella ja muutama pelaa biljardia.
Ilmiötä todistaa myös pelkästään ravintoloita työkseen välittävä Matti Laukkanen Eurohaus LKV:stä. Laukkasella on ravintoloiden ja kahviloiden myymisestä 20 vuoden kokemus.
”Minulla on tällä hetkellä vajaa sata ravintolaa listalla [myynnissä]. Niistä noin 50 on Helsingissä.”
Ennen koronaa ravintoloita oli Laukkasen mukaan yhteensä myynnissä sama määrä. Nyt kohteiden määrä on tuplaantunut. Ongelmat alkoivat muutama vuosi sitten.
”Korona pilasi bisneksen. Se katkaisi sen, että mikään pankki ei myönnä lainaa. Pitää itse rahoittaa. Ennen lainaa sai vielä hyvin. Nyt hinnat ovat pudonneet puoleen.”
Tällä hetkellä ravintoloita myynnissä eri puolilla Helsinkiä.
”Ihan joka puolella. Jätkäsaaressa on kolme ravintolaa, Kalliossa 2, keskustassa 3. Lähes joka lähiössä on yksi.”
Myytävät kohteet ovat pääasiassa baareja ja bistrotyyppisiä ruokaravintoloita. Esimerkiksi 150-paikkaisen ruokaravintolan lähtöhinta Itäkeskuksessa on 150 000 euroa ja 40-paikkaisen sushiravintolan Munkkivuoressa 65 000 euroa. 30-paikkaisesta pizzeriasta Jätkäsaaressa pyydetään 75 000 euroa.
Laukkanen yrittää löytää ostajaa myös Päivisen ravintoloille. Erikoista ”baari-ilmiötä” kuvastaa se, että vielä on kuitenkin yksi ryhmä, jonka kanssa kauppa edes jotenkin käy.
”Ulkolaisten kanssa teen kauppaa. Suomalaiset ovat hävinneet markkinoilta kokonaan. Petri on yksi harvoista. Kaikki muut ovat ulkolaisia.”
Ulkomaalaistaustaisilla riittää Laukkasen mukaan rahaa.
”Olen tehnyt kauppaa, mutta hinnat ovat pieniä.”
Tämän vuoden puolella alalla on ollut Laukkasen mukaan nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä. Sen huomaa siitä, että kyselyitä on alkanut jälleen tulla.
Synkät näkymät
Päivisen ravintolat ovat tällä hetkellä niin sanotussa hiljaisessa myynnissä. Tarkkaa hintaa hän ei kerro, mutta kummankin hintalappu on ”jotain 100 000 euroa. Yli tai alle”. Ravintoloiden lähtöhinnat olivat viime vuonna alhaisemmat.
Mikään pakko ravintoloita ei kuulemma kuitenkaan ole myydä.
”Äläkä kirjoita sinne mitään, että meillä olisi mikään konkurssiuhka tai muuta. Laskut saadaan maksettua, mutta paljon sen jälkeen ei jää.”
Pitkän linjan ravintoloitsija sanoo, että hän haluaisi keskittyä nyt enemmän kolmeen lapseensa, jotka ovat vielä alaikäisiä. Töitä on liikaa ja perheen kanssa olisi mukava viettää enemmän aikaa.
Alan tulevaisuutta kokenut yrittäjä ei näe kovinkaan valoisana.
”En näe, että tilanne helpottuisi, ainakaan kovinkaan nopeasti. Samaa ovat muutkin sanoneet. Koronan jälkeen on ollut iso yllätys, miten vaikeaa kaikki on ollut.”
Lue myös: Ravintolajätti Noho teki ennätystuloksen
