Tapahtuma-alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Palkat ja työehdot ovat yhdenmukaistuneet, mutta alalla on edelleen villejä toimijoita. Pahimmillaan työsopimusta ei ole ja työn ehdoista sovitaan suullisesti. Tämä heikentää työntekijöiden oikeusturvaa ja palkkakehitystä.

Omista oikeuksista on tärkeää pitää huolta, ja palkkaneuvotteluista ei tarvitse jäädä neuvottomaksi, kertoo tapahtuma-alan työsuhdeasiantuntija Nea Leo. Hän vastaa toiminnanjohtajana Taku ry:stä eli taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä työskentelevien ammattijärjestöstä. Jäseniä Takussa on 3 500, ja se on Akavan erityisalojen toiseksi suurin ammattijärjestö.

”Jäsenissä on ammattinimikkeitä valtava kirjo, tuottaja on yksi yleisimmistä. On tapahtumatuottajia, festivaalituottajia, kulttuurituottajia, toiminnanjohtajia ja suunnittelijoita.”

Järjestö auttaa palkka- ja työsopimusneuvotteluissa, ja yksi edunvalvontatyön konkreettisimmista tuloksista on yksityisen sektorin kulttuurituottajien vähimmäispalkkasuositukset.

Palkkasuositukset hyvä ohjenuora

Uusimmat palkkasuositukset kulttuurituottajille astuivat voimaan toukokuussa 2024 ja ovat voimassa toukokuun 2025 loppuun. Suositukset sisältävät yksityisen sektorin 4 prosentin yleiskorotuksen.

Suositeltu vähimmäispalkka on suorittavalla tasolla 2 377–2 673 euroa, asiantuntijatasolla 3 108–3 669 euroa ja vaativalla asiantuntija- ja johtotasolla 3 803–4 480 euroa. Pääkaupunkiseudulla palkkasuositukset ovat korkeammat, koska elinkustannukset ovat suuremmat.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että tapahtumatuotannon avustavienkin asiantuntijatöiden palkan pitäisi olla 2 500 euron tienoilla, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Vaativan tason johtotehtävissä voi tienata yksityisellä sektorilla 5 000–6 000 euroa ja enemmän.

Työn vaativuuden tunnistaminen oleellista

Kulttuurituottajien palkkasuosituksissa on kuvailtu eri vaativuustasojen töiden sisältöä.

Suorittavan tason työt ovat suhteellisen samankaltaisina toistuvia tehtäviä. Työntekijällä ei ole omaa vastuualuetta, vaan hän tekee hallinnollisia tai käytännön järjestelyjä osana tiimiä. Tuotantoassistentti on yleinen suorittavan tason ammattinimike.

Asiantuntijatasolla yleisin titteli on tuottaja. Asiantuntija tekee itsenäistä suunnittelutyötä. Hän voi olla vastuussa jostakin kokonaisuuden osasta, kuten tapahtuman someviestinnästä, ei kuitenkaan koko tapahtumasta tai kaikesta viestinnästä.

Vaativat asiantuntijat ovat usein vastaavia tuottajia tai tuotantopäälliköitä. Heillä on esihenkilövastuuta tai he ovat vastuussa jostakin kokonaisuudesta, esimerkiksi tapahtuman koko viestinnästä.

Työn sisältöä ja palkkaa kannattaa tarkastella aina, kun työtehtävät muuttuvat tai laajentuvat.

Neuvottele eduista

Eduista kannattaa neuvotella. Taku ry teki jäsenilleen pari vuotta sitten palkkakyselyn. Sitä on hyödynnetty Parempi palkka -kampanjassa, joka tuo esiin taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alan palkkatason epäkohtia.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden asiantuntijoiden mediaanipalkka on näiden alojen kokopäivätöissä 3 075 euroa. Se on 30 prosenttia vähemmän kuin kaikkien palkansaajien mediaani.

”Alan osaamista arvostetaan juhlapuheissa, mutta kun on palkanmaksun aika, muista jäädään jälkeen. Haluamme tuoda esiin työn vaativuutta ja tekijöiden osaamista ja voimaannuttaa heitä vaatimaan asianmukaista korvausta.”

Nea Leo suosittelee neuvottelemaan palkan lisäksi muista työsuhde-eduista, kuten lounas-, liikunta- ja kulttuurieduista ja etätyömahdollisuuksista.

”Luontoisedut kannattaa aina neuvotella rahapalkan päälle. Ne ovat palkkaan verrattavia etuja, jotka vaikuttavat jopa eläkekertymään.”

Vaikka työehtoja kannattaa ajatella kokonaisuutena, rahallisen korvauksen tulisi olla aina kohdillaan. Myös työehtojen pitää olla reilut ja kaikille yhtenäiset.

”On hyvä, että on jotain, mihin nojata, jos tulee erikoistilanteita, jotka eivät ole käyneet mielessä sopimuksen tekovaiheessa. Kannustamme jäseniämme myös siihen, että kun he tekevät sopimusta, he tarkistuttavat sen juristillamme.”

Rajupaja kaipaa alalle yhteisiä minimiehtoja

Rajupaja on tapahtumatekniikkaan, tapahtumarakenteisiin ja -kalusteisiin erikoistunut yritys, joka työllistää 60 henkilöä. Heistä noin kolmannes on vakituisessa työsuhteessa ja muut freelancereita.

Rajupajan referensseistä löytyvät esimerkiksi Suomen MM-ralli, yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelu ja Kuninkuusravit. Yrityksen palkkalistoilta löytyy monenlaisia ammattinimikkeitä suorittavasta työstä johtotehtäviin.

”Varastotyöntekijöitä, kuljettajia, teknikoita, myyjiä, projektipäälliköitä, keskijohtoa, johtoa”, kertoo toimitusjohtaja Jani Rokala.

Koska tapahtuma-alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, Rajupajan työsopimuksia ohjaavat työaikalaki, työsopimuslaki ja vuosilomalaki. Rokala kertoo, että alimman tason palkat lähtevät reilusta kahdesta tuhannesta eurosta.

Työntekijöillä on myös liikunta- ja kulttuurietuja sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutuksia.

”Tuemme myös työntekijöiden kouluttautumista ja osaamisen kehitystä, se on meille tärkeää.”

Palkka ei kuitenkaan ole tärkein asia, joka houkuttelee ihmisiä töihin tapahtumien pariin.

”Alan ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita tapahtumista, musiikista ja kulttuurista. Osaa ohjaa myös tekninen kiinnostus, he tykkäävät touhuta laitteiden kanssa.”

Työn vaihtelevuus, monipuolisuus ja joustavuus vetoavat työntekijöihin. Freelancereissa on ihmisiä, jotka työskentelevät vain osan vuodesta. Rokalan tuntuman mukaan kausityöskentely ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin ravintola-alalla, jossa työnteko saatetaan keskittää vain tiettyyn sesonkiin.

Rokala kuvaa Rajupajaa yritykseksi, jossa työsopimukset tehdään tarkasti ja työsopimuslain mukaisesti. Hän kannustaa alan työntekijöitä lukemaan työsopimuksen huolella jo neuvotteluvaiheessa.

”Sopimuksen pitää ottaa kantaan työaikaan, lomaan ja palkan perusteeseen – perustuuko se tunteihin, työsuoritteisiin vai mihin.”

Tarkkuus työsopimuksen teossa ja palkkasuositusten seuraamisessa on tärkeää, koska yleissitovaa työehtosopimusta ei ole. Taku ry:n palkkasuositukset antavat suuntaa siihen, mihin palkan pitää asettua. Ne auttavat myös laittamaan työhakemukseen palkkatoiveen, joka perustuu tutkittuun tietoon.

Lisäksi suosituksiin on kirjattu ylitöistä ja perhevapaista. Kun työsopimus perustuu suosituksiin, näitä kaikkia ei tarvitse kirjata erikseen sopimukseen.

Palkkasuosituksia noudattavat jo monet taide- ja kulttuurialan yritykset, järjestöt, yhdistykset ja säätiöt. Kulttuurituottajia työskentelee myös kunnissa ja valtiolla, ja heidän sopimuksensa  perustuvat yleissitoviin työehtosopimuksiin.

Rajupajan Jani Rokala toivoo, että tapahtuma-alalle saataisiin toimiva yleinen palkkamalli. Se olisi sekä työntekijöiden että yritysten etu.

”Olisi tärkeää, että voitaisiin sopia yhteisistä minimiehdoista ja kaikki kilpailisivat markkinoilla samoilla ehdoilla. Kenenkään ei pidä saada kilpailuetua siten, että maksetaan ihmisille liian vähän.”  

---

---