Aivotutkija ja kouluttaja Mona Moisala muistuttaa, ettei tunteiden piilottamisessa ole koskaan mitään järkeä. Tässä kahdeksan tapaa olla kestävästi hyvällä fiiliksellä ja sietää paremmin stressiä.

1. Pysähdy tunteiden äärelle

Millainen fiilis sinulla on juuri nyt? Omien tunteiden äärelle pysähtyminen on itsestään huolehtimisen ydin. Itsensä äärelle pysähtymisestä ei ole tarpeen tehdä kalenterimerkintää, mutta tavaksi se on hyvä ottaa.

”Ennen kuin lähtee hakemaan kahvikupposta, voi sulkea silmät puoleksi minuutiksi ja kuulostella, mitä tunteita tällä hetkellä nousee. Töissä omien fiilisten kuulostelu auttaa stressin säätelyssä, mikä on tärkeää työssä jaksamisen kannalta”, Moisala vinkkaa.

Voit myös miettiä, kaipaako keho juuri nyt aktivointia vai rauhoittumista. Jos esiin nousee negatiivinen tunne, on hyvä pohtia, mistä tunne viestii ja mitä tunteelle voi tehdä, jotta se lievittyisi.

2. Päästä fiilikset valloilleen

Tunteet ja niiden ilmaiseminen kuuluvat myös työpaikalle, sillä olemmehan tuntevia olentoja.

”Tunteiden tukahduttaminen toimii ehkä hetkessä, mutta ei ole pitkällä tähtäimellä terveellistä, sillä tunteilla on tapana varastoitua ja haitata näin työntekoa. Tunteet eivät myöskään häviä, jos niitä ei käsittele.”

Hyvinvoinnin kannalta onkin tärkeää, ettei omia tunteitaan työnnä syrjään vaan tekee niille tilaa. Tunteiden patoaminen voi lisätä kuormitusta ja aiheuttaa jopa fyysisiä oireita, kuten lihaskireyttä ja levottomuutta. Muistathan myös, että siinä missä omat tunteesi myös työkavereiden tunteet ovat sallittuja.

3. Luo turvallisuutta

Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä ihmiset uskaltavat tehdä virheitä, ehdottaa, ottaa vaikeita asioita puheeksi ja ilmaista tunteitaan. Tällaista ilmapiiriä voi jokainen rakentaa omalta osaltaan.

”Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä keskustellaan eikä tyrmätä tai vähätellä muita.”

Tunteva työympäristö viestii, että asiat, joiden parissa työskennellään, ovat merkityksellisiä, ja ihmiset, jotka työtä tekevät, ovat tärkeitä. Oleellista on, miten tunteista kommunikoidaan.

”Työpaikalla ei saa raivota, eivätkä tunteet saa räiskyä, vaan ennemminkin on pyrittävä kommunikoimaan rakentavasti.”

4. Ilmaise tarpeesi

Työvuorolista tulee ja huomaat, että lomatoiveista toteutuivat muiden paitsi sinun toiveet. Sinua pännii.

”Sen sijaan että oksentaa oman päällimmäisen tunteensa vastapuolen niskaan, on tärkeää pohtia, mistä tarpeesta tunne kertoo. Kokeeko esimerkiksi tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti.”

Oma tunne on hyvä sanoittaa rauhallisesti ja tarjota vastapuolelle konkreettinen pyyntö eli oma tarve, johon vastapuoli voi tarttua. Näin toisen on paljon helpompi vastaanottaa viesti ja ymmärtää näkemyksesi.

5. Unohda negistely

Vaikka jokaisella on oikeus olla oma itsensä myös huonoina päivinä, ei epäasiallista käytöstä tai jatkuvaa negatiivisuuden lietsontaa tarvitse suvaita. 

”Työilmapiirille ei saa aiheuttaa vahinkoa sananvapauden oikeutuksella. Tunteita saa näyttää, mutta samalla jokaisella on vastuu etsiä tilanteeseen ratkaisu. Negatiivisuuden lietsonta ilman eteenpäin pyrkimistä on turhaa.”

Jos jollakin on työpaikalla jatkuvasti huono fiilis, tarttuu se ennen pitkää muihinkin ja ilmapiiri huononee.

”Ihmisillä on synnynnäinen ominaisuus, jonka perusteella toisten ihmisten tunteet tarttuvat meihin tiedostamatta”, Moisala selvittää.

6. Hengitä kun hermostut

Kun huomaat, että ärsyynnyt, mieti, onko keinoja päästää tunne ulos. Yksinkertaisimmillaan se voi olla rauhallinen hengittely sisään ja ulos, jolloin syke rauhoittuu, verenpaine laskee ja lihakset rentoutuvat.

”Voi myös pitää tunnepäiväkirjaa, jossa päivän aikana muodostuneet tunteet nimetään. Samalla voi analysoida, mikä tunteen on aiheuttanut ja mikä oli tunteesta seurannut reaktio. Se auttaa tunteiden käsittelyssä.”

Jos omia tunteita ei halua tai pysty purkamaan työpäivän aikana, kannattaa se tehdä heti työpäivän jälkeen. Tekeminen, johon uppoutuu täysillä, karistaa parhaiten työpäivän kuormituksen olkapäiltä.

”Kirjoittaminen on hyvä keino. Hankalinkin tunnesolmu helpottuu, kun istuu vartiksi alas ja vuodattaa paperille kaiken, mitä mielessä liikkuu.”

7. Tasapainota innostus ja inho

Kaikki työtehtävät eivät ole kivoja, mutta jos suurin osa työtehtävistä aiheut­taa enemmän inhoa kuin innostusta, työ kuormittaa liikaa. Moisala johdattaa pohtimaan aihetta harjoituksen kautta.

”Listaa paperille, mitä tehtäviä työ sisältää, ja kirjaa kohtien viereen, mitä tunteita niihin liittyy. Sen jälkeen pohdi, miksi työtehtävä aiheuttaa sinussa näitä tunteita.”

Jos kuormittavien työtehtävien osuus on suurempi kuin energisoivien, on hyvä pohtia, voisiko positiivisten asioiden osuutta kasvattaa. Tarvittaessa asiasta voi keskustella oman esihenkilön kanssa.

8. Pura empatiakuormaa

Erityisesti asiakaspalvelutyössä muiden tunteiden vastaanottaminen ja toisten ongelmien ratkominen voi uuvuttaa. Tilanne vaatii omien rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä.

”Asiakaskaan ei saa käyttäytyä asiattomasti, eikä toisen tunnepurkausta tarvitse loputtomasti sietää.”

Jos tuntuu, että joku ylittää rajasi, voit kertoa hänelle asiasta ja poistua tilanteesta rauhallisempaan paikkaan hengittämään.

”On myös hyvä muistaa, ettei omien rajojen tarvitse olla samat kuin kollegalla tai esihenkilöllä, vaan voit asettaa ne ihan itse juuri sille tasolle kuin haluat. Rajat voivat myös vaihdella oman elämäntilanteen ja jaksamisen mukaan.”

Välttääksesi empatiaväsymyksen, voi päivän aikana kasautunutta kuormaa purkaa esimerkiksi kollegan kanssa juttelemalla.

”Itseensä kannattaa kohdistaa myötätuntoista puhetta”, Moisala muistuttaa.

---

---