Työelämä

Toimisiko nelipäiväinen työviikko täydellä palkalla? Tässä yksi esimerkki Suomesta

Työntekijäjärjestö SAK on ehdottanut tälle hallituskaudelle laajaa nelipäiväisen työviikon kokeilua.

SAK on perustellut ideaa Iso-Britanniassa vuonna 2022 tehdyllä kokeilulla, johon osallistui 61 yritystä. Yrityksistä peräti 56 ilmoitti jatkavansa lyhennettyä viikkoa kokeilun jälkeen, sillä työntekijöiden hyvinvointi kasvoi, poissaolot vähentyivät ja tehokkuus pysyi ennallaan.

Vastaava kokeilu alkoi tänä vuonna Saksassa. Siihen osallistuu muun muassa teollisuuden, it-alan ja viihdeteollisuuden yrityksiä.

Tapahtuma-alalla tehdään paljon joustavaa suunnittelu- ja organisointityötä. Itse tapahtumat taas sisältävät roudaamista, purkamista, päivystämistä ja deadlineja. Sopisiko nelipäiväinen viikko alalle, jossa on näin erilaisia työnkuvia? Onko työviikon pituus edes tärkein asia, jolla työn imua voidaan parantaa?

Markkinointi- ja viestintätoimisto Unfairin toimitusjohtajan Johanna Raiskion mielestä vastaus edellä oleviin kysymyksiin on ”ei”.

Lyhyemmän työviikon sijaan Unfair löysi toimivan työnteon mallin pitkän prosessin kautta. Nyt Raiskio jakaa oivalluksensa muille työviikon tuunaamisesta kiinnostuneille.

Hyvinvointipuhe ei riitä

Yhdeksän vuotta sitten Raiskio ja hänen yhtiökumppaninsa Taru Kumpulainen perustivat unelmiensa markkinointitoimiston, jossa kaikki voisivat hyvin.

”Alamme on luova ja hektinen. Deadlinet ovat tiukkoja, työn vaatimukset korkeat ja ihmiset väsyvät helposti.”

Pelkkä haasteiden tiedostaminen ja työhyvinvoinnista puhuminen eivät kuitenkaan ehkäisseet uupumista. Unfairissa alettiin tehdä tutkimustyötä, jonka tavoitteena oli löytää uusia työnteon malleja.

Hieman ennen koronaa maailmalla innostuttiin nelipäiväisestä työviikosta täydellä palkalla.

Microsoft kokeili mallia vuonna 2019, ja yhtiö kertoi työntekijöiden tuottavuuden nousseen jopa 40 prosenttia.

Kokeiluja tehtiin myös Suomessa, ja ne saivat mediassa paljon huomiota.

Korona kuitenkin katkaisi hypen. Etätyö yleistyi, eikä maailma palannut pandemian jälkeen täysin ennalleen.

”Laitoin noihin aikoihin muutamaan luovan alan toimistoon kyselyä nelipäiväisestä viikosta, mutta he eivät vastanneet viesteihin. Moni kokeilu taisi hiipua koronaan.”

Kitke keskeytykset

Unfair kuitenkin jatkoi hankettaan. Yrityksessä alettiin selvittää, mitkä konkreettiset asiat häiritsivät työn imua ja jaksamista. Suureksi häiriköksi paljastuivat keskeytykset.

”Laskimme ihan tukkimiehen kirjanpidolla niiden määrän. Se oli välillä jäätävä. Tutkimusten mukaan jokaisen keskeytyksen jälkeen kestää 20 minuuttia päästä työhön kiinni, ja keskeytyksiin voi addiktoitua.”

Myös palaverit rikkoivat työflow’ta. Varsinkin sisäisiä palavereja oli pitkin viikkoa, ja ne olivat pitkiä.

Tiimi totesi, ettei työajan lyhentäminen poistaisi häiriötekijöitä. Stressi todennäköisesti kasvaisi, ja ideoinnin ja yhteisöllisyyden kannalta tärkeät vapaat jutustelutuokiot voisivat kärsiä.

Unfairissa lähdettiinkin muokkaamaan työn tekemisen tapoja. Maanantain sisäiset palaverit keskitettiin aamuun ja lyhennettiin tunnista 20 minuuttiin.

Työnteon rakennetta muutettiin siten, että maanantaista torstaihin tehdään tavallista työviikkoa. Perjantai on pyhitetty oppimiselle, palautumiselle ja kehittämiselle.

”Eräs työntekijä kiteytti perjantain idean hyvin: jos olisi yksi päivä viikossa, jolloin kukaan ei odota minulta yhtään mitään.”

Älä reagoi jatkuvasti

Jos asiakas tarvitsee perjantaina huomiota tai tärkeään asiaan on pakko reagoida, se tehdään. Viestittelyn määrä pidetään kuitenkin minimissä, ja työntekijöillä on vapaus muovata perjantai mieleisekseen.

”Reunaehto on se, että ihmiset pitää saada puhelimitse kiinni, mutta maileihin ja slackiin ei odoteta vastauksia.”

Perjantaina voi tehdä rauhassa loppuun kesken olevat työt, jotta viikonlopun viettoon voi lähteä puhtaalta pöydältä. Perjantaisin järjestetään myös yrityksen omia, vapaaehtoisia oppimistuokioita. Päivän voi käyttää myös lukemiseen tai vaikka gradun tekemiseen.

Työpäivän voi aloittaa perjantaina tavallista myöhemmin tai lopettaa aikaisemmin. Työntekijöitä ei valvota kulkukorteilla, ja perjantain voi pyhittää halutessaan palauttavaan metsäkävelyyn.

Kehity, älä suorita

Raiskio on taustaltaan lehtori. Hän on opettanut Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa, joka on tiimiyrittäjyyteen erikoistunut opetusyksikkö.

Oppiminen on Raiskion intohimo, joka nousee keskustelun aikana esiin monta kertaa. Raiskion mielestä yksilöiden ja yhteisön kehittyminen on ehdoton edellytys, jotta yritys voi menestyä.

”Unfairissa on kehittämisen, eteenpäin menemisen ja oppimisen kulttuuri. Se on enemmän kuin vain työnteon järjestämisen malli.”

Uudenlainen työviikko otettiin Unfairissa käyttöön kolme vuotta sitten. Sen jälkeen Ukrainan sota, inflaatio ja korkojen nousu ovat kurittaneet taloutta. Voimakasta kasvua on vaikea tehdä juuri nyt, mutta yritys on pärjännyt tilanteeseen nähden hyvin.

”Väitän, että tämän ansiosta olemme voineet säilyttää tietyn tekemisen tason, emmekä ole romahtaneet koronan, sodan ja inflaation myllerryksessä.”

Työntekijät palautuvat nykyään viikonloppuina paremmin, ja yritys voitti Great Place to Work -palkinnon vuonna 2022. Muutos on vaikuttanut positiivisesti myös työnantajakuvaan.

”Saamme todella hyviä hakemuksia ja motivoituneita ihmisiä taloon. Talentteja, jotka keksivät uusia ratkaisuja ja haluavat kehittää itseään. Me olemme firma, joka mahdollistaa kehittymisen.”

Hemmottele aivoja

Raiskio puhuu mielellään myös aivoterveydestä ja itsensä johtamisesta. Hyvän työpaikan pitää mahdollistaa se, että työntekijöiden aivot palautuvat työstä. Jos ne eivät palaudu, ihmisen ja koko organisaation kehittyminen tyssää.

Mikään määrä työnantajan tarjoamaa lepoa ja joustavuutta ei kuitenkaan riitä, jos ihminen ei huolehdi aivoistaan vapaa-ajallaan. Työpaikka ei voi myöskään olla hengailumesta, jossa työntekijöiltä ei odoteta mitään.

”Työntekijällä on vastuu tunnistaa omat piirteensä ja haasteensa, ja työnantajan tehtävä on funtsia, miten haasteet hänen kohdallaan ratkotaan.”

Raiskio ymmärtää, ettei joustava työnteko onnistu kaikissa organisaatioissa. On töitä, jotka on pakko tehdä tiettyyn aikaan ja tietyllä tavalla, esimerkiksi tapahtuma-alan suorittavat työt. Niitäkin voidaan silti muovata mielekkäämmiksi, usein yksinkertaisilla keinoilla.

”Kun töissä on selkeät roolit ja vastuut ja työtä haittaavat asiat selvitetään ja pyritään ratkomaan, päästään jo pitkälle.”

Lue myös: Näin tapahtuma-alan töissä tienataan – neuvottele hyvä työsopimus


Vinkit työviikon tuunaajalle

Työtapoja ei kannata myllätä suunnittelematta uusiksi. Johanna Raiskio kiteytti tärkeimmät vinkit, jotka auttavat prosessissa.

1. Varaa aikaa ja resursseja

Tee pohjatyö huolella ennen kuin teet muutoksia. Kerää ja analysoi relevanttia dataa, kuten keskeytysten määrää. Määrittele, millaisia reunaehtoja työn sisältö, työntekijät ja asiakkaat asettavat työlle.

2. Ota kaikki mukaan

Ota koko henkilöstö mukaan ideoimaan ja kehittämään työn tekemisen tapoja. Älä sanele ohjeita vaan kuuntele, mikä on yhteisölle tärkeää.

3. Kuuntele palautetta

Palaute ei ole aina positiivista, mutta se kannattaa ottaa vastaan avoimin mielin. Epäonnistumisetkin on kohdattava ja analysoitava, jotta päästään eteenpäin.

4. Tarjoa tukea

Tarjoa työntekijöille tukea ja työkaluja ajanhallintaan ja itsensä johtamiseen. Auta heitä uusien toimintatapojen käyttöön ottamisessa.

5. Rohkaise itsekkyyteen

Kannusta ihmisiä järjestämään itselleen häiriötöntä aikaa. Huolehdi siitä, että kaikilla on tähän tasapuolinen mahdollisuus. Ole terveen itsekäs myös itse ja sulje välillä maili.


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento