Suomen paras olut -kilpailun kymmenvuotisen historian aikana panimoiden määrä Suomessa on liki kolminkertaistunut. Samaan aikaan oluesta on kuoriutunut salonkikelpoinen nautiskelu- ja ruokajuoma.
Kotimainen olutkilpailu on ollut tiiviisti mukana kasvattamassa suomalaisen oluen arvostusta. Kilpailu on synnyttänyt kymmenittäin pieniä menestystarinoita, ja vuosi toisensa jälkeen se toimii yhä lahjomattomasti panimo-osaamisen laadun mittarina. Moni Suomen parhaana palkittu olut on menestynyt myös arvostetuissa kilpailuissa ulkomailla.
Tuloslistoista näkee, että kotimaisissa oluissa kärki on ohut mutta leveä. Yksikään olut tai panimo ei ole voittanut kilpailua kahdesti, mutta muutamille oluille on kertynyt useampia sarjavoittoja.
Kilpailussa kaikki oluet maistetaan sokkona, jolloin yllätyksiäkin tapahtuu. Esimerkiksi vuonna 2016 kilpailun finaalituomaristo yllätettiin housut kintuissa, kun se sokkomaistelun jälkeen valitsi voittajaksi selvästi viallisen oluen. Tämän artikkelin kirjoittajakin oli tuolloin yksi tuomareista.
Perinteisesti kokonaiskilpailun voittaja valitaan eri kilpasarjojen voittajista. Paitsi vuonna 2019, jolloin sarjansa voittaja vedettiin kilpailusta pois ja alun perin toiseksi sijoittunut olut nostettiin finaalipöytään ja lopulta koko kilpailun voittoon.
Suomen paras olut 2011: KOFF Porter, Sinebrychoff, 7,2 %
Sinebrychoffin tarina alkoi, kun Nikolai Sinebrychoff sai huutokaupassa oikeuden perustaa panimon Helsingin Hietalahteen 13.10.1819. Tänä päivänä panimo on osa Carlsberg-konsernia, mutta myös Pohjoismaiden vanhin panimo ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys.
Porter on panimon vanhin erikoisolut. Sitä on valmistettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1957 alkaen. Oluen ovat kehittäneet Sinebrychoffin panimomestarit Boris Orlo, Nils Sandman sekä laboratoriopäällikkö Aarne Rahiala. Resepti on säilynyt jokseenkin muuttumattomana vuosikymmenestä toiseen.
Tarinan mukaan Boris Orlo varasti portterin valmistuksessa käytettävän hiivan Guinnessin Park Royalin panimosta Lontoosta. Legenda sai vahvistuksen Porterin 60-vuotisjuhlissa marraskuussa 2017, mutta hiivaa ei suinkaan varastettu, vaan Orlo oli napannut sen panimolta koeputkeen luvallisesti tai vähintään hiljaisen hyväksynnän jälkeen.Sinebrychoff Porter on pintahiivalla valmistettu tumma olut. Sen valmistuksessa käytetään voimakkaasti makua antavia erikoismaltaita sekä runsaasti humalaa, joka tuottaa katkeroaineita ja tuoksua. Pintahiivakäyminen tuottaa hedelmäisiä aromeja. Profiililtaan olut on mallasmaisen paahtunut ja suklainen ja siinä on myös kahvin ja lakritsan makuvivahteita. Nimestään huolimatta Porter on tyyliltään imperial stout.
Suomen paras olut 2012: Prykmestar Wehnäbock, Vakka-Suomen Panimo, 6,2 %
Berliinissä panimomestariksi kouluttautunut Jani Vilpas perusti Vakka-Suomen Panimon vuonna 2007. Ennen oman panimon perustamista mies ehti työskennellä seitsemän vuotta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla. Prykmestar-oluet menestyivät eri kilpailuissa laajalla rintamalla, ja VASP:n tuotanto kasvoi voimakkaasti. Panimo työllisti parhaimmillaan 18 ihmistä vuonna 2018. Jälkeenpäin ajatellen kasvuvauhti taisi olla liiankin kova, sillä keväällä 2020 panimo ajautui konkurssiin.
Konkurssin jälkeen Stadin Panimo osti Vakka-Suomen tuotantolaitteiston ja tuotemerkit. Prykmestar-oluiden valmistus jatkuu Uudessakaupungissa perinteitä kunnioittaen uuden omistajan alaisuudessa.
Prykmestar Wehnäbock on saanut innoituksensa saksalaisista esikuvistaan, mutta niistä poiketen se on humaloitu amerikkalaisella Cascade-lajikkeella. Sitrusarominen humala täydentää tyylikkäästi pintahiivaoluen hedelmäistä tuoksua ja makua.
Suomen paras olut 2013: Imperiaali Stout, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, 9,2 %
Vuonna 1994 perustetun Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan, alkuperäiseltä nimeltään Fisutta oy:n tarkoitus oli alun perin kalajalosteiden vienti Keski-Eurooppaan. Toiminta-ajatus muutettiin virvoitusjuomateollisuudeksi kuitenkin jo 1995. Pari vuotta myöhemmin limonadien rinnalle lanseerattiin siideri ja vuonna 1998 tuli ensimmäinen Kukko Höyryolut.
Imperiaali Stout on panimomestari Ville Vilenin ensimmäinen kokonaan itse suunnittelema olut. Tuolloin kohtuullisen tuore panimomies työskenteli Jani Vilppaan alaisena, mutta hänelle annettiin täysin vapaat kädet tehdä mieleisensä olut. Tuloksena oli täysosuma ensimmäisellä yrittämällä, hole in one.
Kun Vilpas sittemmin perusti Vakka-Suomen Panimon, Laitilan oluet jäivät Vilenin vastuulle.
Lähes pikimusta Imperiaali Stout on rehevän täyteläinen ja voimakkaan paahteinen olut, jonka makuprofiilista löytyy myös suklaan, lakritsin ja vaniljan aromeja. Imperiaali on voittanut lukuisia palkintoja Suomessa ja ulkomailla, joista merkittävimpänä World Beer Cupin kultamitali brittityylisten imperial stoutien sarjassa 2018.
Suomen paras olut 2014: American Lager, Stadin Panimo, 4,5 %
Vuonna 1998 perustettu Stadin Panimo on yksi palkituimmista pienpanimoista Suomessa. Se tunnetaan ennen kaikkea runsaasti aromihumaloiduista kokeellisista oluistaan. Stadin Panimon erikoisuutena ovat panimossa käytettävät aromihumalakävyt, jotka kuumavierrehumaloidaan hopback-astiassa ennen pääkäymistä. Näin oluisiin saadaan normaaliin aromihumalointiin verrattuna enemmän humalan aromia ja tuoksua.
Stadin Panimon vaikutus vaalean lagerin renessanssiin on kiistaton. Siitä parhaana esimerkkinä on Suomen Paras Olut -tittelin vuonna 2014 voittanut American Lager, joka oli ensimmäinen ruokakauppavahvuinen tämän palkinnon voittanut olut. Vaikka vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen myötä ruokakauppavahvuus kasvoi 5,5 prosenttiin, American Lagerin resepti ja alkoholipitoisuus pidettiin ennallaan.
American Lager on raikas, tasapainoinen ja vaaleaksi lageriksi poikkeuksellisen sitrushedelmäinen olut.
Suomen paras olut 2015: Siperia Stout, Koskipanimo, 8,0 %
Koskipanimo on perustettu vuonna 1994 täyttämään pari vuotta aiemmin lakkautetun Pyynikki oy:n jättämää aukkoa tamperelaisessa oluenvalmistuksessa. Samassa yhteydessä avattiin myös Panimoravintola Plevna, joka edelleen myy suurimman osan panimon tuotannosta. Alkuaikoina oluenpanosta vastasivat Aulis ja Sam Viitaniemi, isä ja poika, ylipanimomestari Boris Orlon tiukassa valvonnassa. Tätä nykyä Koskipanimossa Sam Viitaniemen johtama tiimi valmistaa noin 200 000 litraa olutta vuosittain.
Siperia Stout syntyi Olutravintola Pikkulinnun juhlaolueksi työnimellä ”100 EBUa ja kaikkea muuta paitsi vettä”. Sen tarkoituksena oli nostaa vahvojen maukkaiden oluiden profiilia ja herättää keskustelua. Onnistuneen mallaspohjan, mäskäyksen ja raikkaan humaloinnin liitto osoittautui mainioksi, mistä todisteena Siperia löytyy myös Adrian Tierney-Jonesin kirjasta 1001 Beers You Must Try Before You Die.
Suomen paras olut 2016: Mufloni Pilsner, Beer Hunter’s, 5,5 %
Porilainen ylpeys, vuonna 1998 perustettu Panimoravintola Beer Hunter’s on vuosien varrella kerännyt kunniaa ja kilpailumenestystä Mufloni-oluillaan. Ravintolapanimossa on 200 litran keittolaitteisto, mutta käytännössä kaikki Muflonit pannaan muutaman kilometrin päässä Herralahden kaupunginosaan vuonna 2014 valmistuneessa panimossa.
Beer Hunter’sin tyyliä ovat koko sen olemassaolon ajan leimanneet kokeilunhalu ja tinkimättömyys. Esimerkiksi raaka-aineiden laadussa ja määrissä ei säästellä, vaikka humala maksaa jo nyt maltaita ja kallistuu kaiken aikaa.
Nykyisellä reseptillään Mufloni Pilsner tuli markkinoille vuonna 2014. Perinteisistä eurooppalaisista pilsnereistä poiketen olutta ei ole suodatettu tai pastöroitu. Lisäksi se on kuivahumaloitu Cascade-lajikkeella.
Yksi merkillisimpiä tapauksia Suomen Paras Olut -kilpailun historiassa liittyy Mufloni Pilsneriin. Finaalipöydässä sokkona maisteltu näyte kummastutti tuomaristoa. Yhden mielestä lasissa oli amerikkalaistyylinen lager ja toisen mielestä mielenkiintoinen hapanolut. Luultavasti kukaan ei tunnistanut näytettä pilsneriksi, mutta se maistui hyvältä. Niinpä Suomen parhaana oluena palkittiin pilaantunut pilsner.
Suomen paras olut 2017: Thunder Chief, Hopping Brewsters, 5,4 %
Hopping Brewsters on akaalainen panimo, jossa oluita tehdään laidasta laitaan, mutta pohjalla ovat useimmiten klassiset tyylit ja niiden muunnokset. Panimo sai alkunsa vuonna 2013 kaveriporukan pitkäkestoisen pohdinnan tuloksena. Seuraavana vuonna lanseerattiin ensimmäiset oluet.
Thunder Chief tuli markkinoille 2017, sai lentävän lähdön ja voitti saman tien Suomen Paras Olut -kilpailun. Voiton merkitystä korostaa, että nyt ensimmäistä kertaa puolet finaalipöydän tuomareista oli kokeineita kansainvälisiä oluttuomareita.
Thunder Chief on klassinen neljän humalan West Coast IPA, jossa katkerot on vedetty huippuunsa 120 EBU:n voimalla.
Suomen paras olut 2018: Lammin Sahti, Lammin Sahti, 7,5 %
Lammin Sahti on vanhin edelleen toimiva kaupallinen pienpanimo Suomessa. Ensimmäinen erä Sahtia tuli myyntiin Lammin Pellavamarkkinoilla 13.6.1987.
Maailmalla Lammin Sahti tunnetaan olutpiireissä varsin hyvin. Sen tunnettuuteen on vaikuttanut etenkin vuonna 2007 edesmennyt olutguru Michael Jackson, joka kävi 1990-luvulla pariinkin otteeseen Lammilla tutustumassa sahdin valmistukseen. Jackson vakuuttui Lammin Sahdista niin paljon, että kirjoitti siitä ylistäviä artikkeleita kirjoihinsa ja muihin julkaisuihin. Tämä on tuonut vuosien kuluessa Lammille suuren määrän muita toimittajia ja sahdista kiinnostuneita olutharrastajia.
Lammin Sahti on leivinhiivalla käytetty tumma ja suodattamaton pintahiivaolut, jossa on raaka-aineina ohramaltaan lisäksi ruismallasta ja katajaa. Makuprofiililtaan se on maltaisen täyteläinen ja makea olut, jossa voi aistia muun muassa viljan, leivän, toffeen, hunajan, banaanin, suklaan ja mämmin aromeja.
Suomen paras olut 2019: Groteski, Iso-Kallan Panimo, 3,2 %
Iso-Kallan Panimo on perustettu vuoden 2013 lopulla. Panimo pyrkii profiloitumaan hyvän käyttöoluen valmistajana, ei niinkään kokeellisena ja trendien aallonharjalla ratsastavana. Useimpien Iso-Kallan oluiden lähtökohtana on ollut niiden yhdisteltävyys ruokien kanssa.
Groteski edustaa Euroopan vanhimpiin kuuluvaa grodziskie-tyyliä. Sen juuret ulottuvat 1300-luvun alkuvuosiin ja Grodzisk Wielkopolskin kaupunkiin läntisessä Puolassa. Grodziskien kultakausi ajoittuu 1700-luvulle, jolloin siitä tuli kysytty vientituote sekä ylempien sosiaaliluokkien ylpeyden aihe. Grodziskieta kutsutaan usein Puolan samppanjaksi.
Groteskin reseptiikan ideana oli luoda tyylinmukainen, raikas ja matala-alkoholinen grodziskie, ja siinä Iso-Kallan Panimo onnistui harvinaisen hyvin. Kilpailun finaalituomaristosta kukaan suomalaistuomari ei tuntenut grodziskieta entuudestaan, mutta kansainvälisille tuomareille tyyli oli tuttu. Voittajan valinta ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu, vaan siitä käytiin tiukka keskustelu Groteskin ja Hiisi-panimon Ikiiurson välillä. Lopulta valinta oli yksimielinen ja samalla tuomariston viesti siitä, että myös alkoholiprosentiltaan mieto olut voi olla erittäin luonteikas, nautinnollinen ja täynnä makua.
Myöhemmin selvisi, että alkukilpailussa Groteski sijoittui vasta sarjansa kakkoseksi. Voittajaksi valittu Nokian Panimon Keisari Micro IPA vedettiin kilpailusta pois, koska sen saaminen vähittäismyyntiin tulosten julkistamiseen mennessä oli epävarmaa. Näin Groteskille avautui tie finaalipöytään ja sitä myötä koko kilpailun voittoon.
Suomen paras olut 2020: Valo Vehnäolut, Panimo Honkavuori, 4,5 %
Syksyllä 2015 kaksi filosofian tohtoria, Jani Honkanen ja Ville Vuorio päättivät jättää silloiset päivätyönsä EU:n kemikaalivirastossa ja akateemisessa maailmassa toteuttaakseen unelmansa panimoyrittäjyydestä. Panimo Honkavuori oli syntynyt.
Panimo toimii tuulivoimalla ja oluet tuotetaan vastuullisesti hiilijalanjälki huomioon ottaen. Yrittäjien akateeminen tausta näkyy tarkkuudessa, jolla oluet valmistetaan. Laatuvaatimuksista tai hygieniasta ei tingitä. Honkavuorelaiset sanovat, että heidän oluensa suunnitellaan taiteella ja tehdään tieteellä.
Ensimmäiset oluet tulivat markkinoille keväällä 2016, ja Valo Vehnäolut on järjestyksessään panimon viides olut. Tyyliltään se on hefeweizen eli vaalea suodatamaton vehnäolut. Valo on tyylilleen ominaisesti miedosti humaloitu sekä aromeiltaan pehmeän banaaninen, sitruksinen ja happaman vehnäinen.
Julkaistu Shakerissa 4/20.
Kuvat: Peter Tammenheimo ja panimot.
