Työelämän salassapitoasiat voidaan karkeasti jakaa lakisääteisiin liikesalaisuuksiin ja työnantajan määrittelemään muuhun luottamukselliseen tietoon. Lakisääteiset salassapitomääräykset, eli liikesalaisuuksiin liittyvät asiat, velvoittavat työntekijöitä automaattisesti, mutta joskus työnantajalla voi olla tarve laajentaa ja täsmentää lakisääteistä salassapitomääräystä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että liikesalaisuuksia ja muuta luottamuksellista tietoa halutaan suojata myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Lojaliteettivelvoite antaa perustan työntekijän salassapitovelvollisuuksille. Työntekijän yleisenä velvoitteena on työskennellä noudattaen työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla antamia määräyksiä. Tätä kutsutaan lojaliteettivelvoitteeksi, joka asettaa yleiset raamit työntekijän toiminnalle. Se voidaankin nähdä tietynlaisena yläkäsitteenä muille työntekijän velvollisuuksille, kuten salassapidolle. Työntekijä ei saa paljastaa ulkopuolisille tietoa, joka vahingoittaa työnantajaa.
Mitä liikesalaisuus tarkoittaa?
Työnantaja voi antaa salassapitoon liittyviä määräyksiä jo pelkän työnjohto-oikeutensa perusteella, jolloin työntekijän on lojaliteettivelvoitteensa nojalla niitä noudatettava. Monesti on kuitenkin suositeltavampaa tehdä pelisäännöt selväksi erillisellä salassapitosopimuksella tai esimerkiksi työsopimukseen omaksi kohdaksi tulevalla salassapitositoumuksella. Jos tarkoituksena on ulottaa salassapitovelvoite työsuhteen jälkeiseen aikaan, on asiasta huolehdittava aina sopimuksen tai sitoumuksen kautta.
Liikesalaisuus on laissa suojattu, taloudellisesti arvokas tieto. Lakisääteisellä liikesalaisuuksien suojalla on erityinen merkitys työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on hankkinut tiedot oikeudettomasti, kyseinen kielto jatkuu automaattisesti myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Liikesalaisuus on elinkeinonharjoittajan, esimerkiksi yhtiön tai järjestön, hallussa olevaa, sen elinkeinotoimintaa koskevaa salaista tietoa. Työsopimuslain lisäksi liikesalaisuuksista säädetään erityisesti liikesalaisuuslaissa, joka sisältää liikesalaisuuden määritelmän sekä määräyksiä muun muassa liikesalaisuuden oikeudettomasta hankkimisesta, käyttämisestä ja ilmaisemisesta sekä hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta.
Muu luottamuksellinen tieto
Muut tiedot, jotka eivät täytä liikesalaisuuden tunnusmerkistöä mutta ovat työnantajan intressissä pitää salassa, voi työnantaja luokitella luottamuksellisiksi ja näin ollen salassa pidettäviksi. Laki ei tunne luottamuksellisen tiedon käsitettä, ja työnantajalla onkin viime kädessä tietyin rajoituksin oikeus päättää, mikä organisaatiossa määritellään luottamukselliseksi tiedoksi. Mitään tavanomaisia tai yleisesti tiedossa olevia asioita ei voida määrätä salassa pidettäväksi, eli työnantajalla ei ole toimivaltaa määrätä salassa pidettäväksi mitään sellaista, mihin ei liity työnantajan kannalta minkäänlaista salassapitointressiä. Lisäksi yleiseen koulutukseen sisältyvää tietoa sekä sellaista yleistä kokemusta ja taitoa, jonka työntekijä on hankkinut osana tavanomaista työskentelyään, ei voida määrätä salassa pidettäväksi.
Miten työntekijä sitten tunnistaa luottamukselliseksi tarkoitetun tiedon eli esimerkiksi tiedon, joka ei täytä liikesalaisuuden tunnusmerkkejä, mutta jonka työnantaja on tarkoittanut salassa pidettäväksi?
Pääsääntönä tässä toimii työnantajan ohjeistus. Varsinkin kun työnantaja luovuttaa työntekijälle ensimmäistä kertaa tietoa, jonkalaista työntekijä ei ole ennen saanut haltuunsa, olisi luovuttajan hyvä ilmoittaa tieto luottamukselliseksi tai salassa pidettäväksi, jos tiedon luonne sitä vaatii. Aikaisempi kokemus siitä, mitä työpaikalla on pidetty luottamuksellisena tietona, auttaa hahmottamaan luottamuksellisten tiedon tunnistamista. Lisäksi mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä laajemmin hänen tulisi ymmärtää, milloin kyseessä on salattava tieto. Jatkossa samankaltaisen tiedon kohdalla työntekijän tulisi ymmärtää tieto salaiseksi.
Työntekijän tietoon tulevissa dokumenteissa tai kanssakäymisessä esiin tulevat maininnat, kuten ”luottamuksellinen” ja ”confidential”, ovat aina vahva osoitus siitä, että työntekijän on pidettävä kyseinen asia salassa, vaikka se ei täyttäisi liikesalaisuuden tunnusmerkistöä. Jos ohjeistusta asiasta ei ole saatavilla, ei työntekijän tulisi paljastaa asiasta ulkopuolisille mitään sellaista, mikä ei sillä hetkellä ole julkista. Eli tietoa, mikä on kaikkien saatavilla tai muutoin helposti selvitettävissä. Jos asiasta on epävarmuutta, ei pidä itse linjata vaan tiedustella asiaa työnantajalta tai esihenkilöltä.
Mikä liikesalaisuus?
- Salassapitotahto
Työnantajalla on oltava pyrkimys pitää tieto ulkopuolisilta salassa. Tieto ei ole yleisesti tunnettua tai helposti selvitettävissä. - Salassapitointressi
Liikesalaisuuden ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan työnantajalle taloudellista vahinkoa. - Tiedon tosiasiallinen salassapito
Työnantaja pyrkii tosiasiallisin toimin pitämään tiedon salassa. Liikesalaisuuden kaikkien tunnusmerkkien on aina täytyttävä ennen kuin asia voidaan luokitella liikesalaisuudeksi.
LUE MYÖS: Työaikaa vai vapaa-aikaa, missä menee raja? Työoikeuden asiantuntijat kertovat
LUE MYÖS: Suunnitelmissa etätyö ulkomailla? Ota nämä asiat huomioon
