Ravintola-ala on kohdannut monta kriisiä viime vuosina. Pandemia ja rajoitukset, Venäjän sotatoimien nostamat raaka-ainekustannukset, hintojen nousu sekä kuluttajien pelko tulevaisuudesta ovat vaikuttaneet negatiivisesti ravintoloiden kannattavuuteen. Nyt verojen nousu tulee monelle ravintolalle ajankohtaan, jossa talous on jo muutenkin kireällä. Vero vaikuttaa itse ravintolan tuotteisiin, mutta myös kaikkiin (paitsi ruoka-)tuotteisiin, mitä ravintolat käyttävät. Pesula-, tarvike- ja muiden laskujen summat nousevat, koska korotettu alv vaikuttaa myös näihin.
Suomi nousee tällä arvonlisäveron korotuksella Euroopan unionin toiseksi kovimmaksi yleisen arvonlisäveron perijäksi, vain Unkari on meitä edellä. Ravintola-anniskelun verotus, 24 prosenttia, on jo ennen hallituksen tekemää päätöstä EU:n kireintä ja nyt tilanne heikkenee entisestään. Vaikka korotus voi tuntua pieneltä yhden alkoholijuoman ollessa kysymyksessä, se kertaantuu ravintoloitsijalle reippaasti.
Ravintola-alan etujärjestö MaRa ry on ehtinyt jo ottaa kantaa hallituksen aikomuksiin ja katsoo, että alv:n korotus vaikuttaa kielteisesti etenkin anniskelupainotteisiin ravintoloihin, kuten olutpubeihin, yökerhoihin, cocktailbaareihin ja seurusteluravintoloihin. Samaa tekee väkevien alkoholijuomien veron nosto.
Kummankin veron nosto vaikuttaa sekä yksittäisten alkoholijuomien oston määrään sekä ravintolakäynteihin, joten yhteisvaikutus on suurempi kuin ajattelisi. Toki anniskelun alv:n nosto koskettaa myös ruokaravintoloita, ja se vaikeuttaa erityisesti viinin ja ruuan yhdistämistä. Kun hinnat nousevat, ihmiset ostavat vähemmän ja käyvät harvemmin, joten alv:n korotus osuu ravintolapalveluissa suoraan työhön ja yrittämiseen.
Historiallisesti tarkasteltuna, ravintoloiden myyntikokonaisuus näytti vielä 2000-luvun alussa erilaiselta – silloin myytiin yhtä paljon ruokaa ja juomaa, kun nyt alkoholimyynti on vain noin 30 prosenttia ravintolan myyntikokonaisuudesta. Anniskeluravintoloiden tilannetta tämä on kurjistanut entisestään: kun hinnat nousevat, yhä useampi valitsee lähipubin tai seurusteluravintolan sijasta kotisohvan ja pahimmillaan yksityistuontina hankitun alkoholin, jolloin verot valuvat kokonaan ulkomaille.
Nämä kehityslinjat heikentävät ravintoloiden kannattavuutta, aiheuttavat konkursseja ja ravintoloiden lopetuksia sekä pitkällä jänteellä vaikuttavat kurjistavasti koko suomalaiseen ravintolakulttuuriin.
Alkoholijuomaveroa on korotettu viisi kertaa vuoden 2012 jälkeen. Verotuotot ovat jääneet jälkeen neljä kertaa Valtiovarainministeriön budjetoimasta tuotosta. Vain vuonna 2021, jolloin suomalaiset eivät päässeet koronarajoitusten takia hakemaan alkoholia Baltian maista, verotuotot ovat olleet budjetoitua korkeammat. Jokainen alkoholiveron korotus on osunut kipeästi ravintolan anniskelutuotteisiin, ja koko ajan kasvanut vähittäismyynti- eli kotikulutus on nyt jo noin 75 prosenttia koko alkoholin kulutuksesta.
Olutveroa toki laskettiin viime vuoden puolella, mutta lasku ei ollut merkittävä. Ja nyt uutisoitu, hyvin halvan, alle euron oluttölkin myyminen vähittäiskaupan puolella tuskin nostaa ravintolakulutusta, vaan saa kuluttajan entistä varmemmin jumiutumaan sohvalle.
Suomessa ravintoloita katsotaan usein päätöksentekijöiden ja median puolelta ylellisyydeksi tai historiallisesti synniksikin, joten niiden toimintaedellytyksiin ei olla valmiita panostamaan samalla lailla kuin monen muun kaupallisen toiminnan. Näin päätöksentekopuolella unohdetaan ravintoloiden yhteisöllinen puoli ja alkoholin valvottu kulutus – ravintolassa alkoholia nautitaan seurustellen muiden asiakkaiden ja/tai henkilökunnan kanssa valvotuissa olosuhteissa, jolloin alkoholin mahdollisia lieveilmiöitä tapahtuu vähemmän ja alkoholinkulutusta kontrolloidaan paremmin sekä alkoholiannosten koon että määrän kautta.
Ravintola on monelle yksinäisyyden poistaja, tapaamispaikka ja rentoutumistapa – jos ravintolat vähenevät, poistuu monelta se paikka, jossa hän tuntee olevansa kaltaistensa seurassa, missä vaihdetaan kuulumiset, ilot ja surut sekä vietetään vapaa-aikaa. Anniskeluravintolat ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme ja vapaa-aikaamme. Veropäätöksissä näkyy valitettavasti myös juomapainotteisten ravintoloiden vähäinen kulttuurinen arvostus.
Dun & Bradstreetin huhtikuussa julkaiseman ennusteen mukaan hotelli- ja ravintola-alan yrityksillä on suurin konkurssiriski kaikista toimialoista. EK:n vuoden 2024 tammikuussa toteuttaman suhdannebarometrin mukaan taas ravintola-alan suhdannetilanne oli edelleen normaalia selvästi heikompi ja kysyntä on vähentynyt, joten nyt alalle ei kaivattaisi uusia korotuksia – päinvastoin, ravintoloiden ja MaRa ry:n ajama anniskelun alv:n lasku 24 prosentista neljääntoista (joka on ravintolaruuan veroprosentti) olisi tervetullut apu ravintolan anniskelumyyntiin, tietysti luottaen siihen, että se näkyisi myös kuluttajahinnoissa.
Nyt on vaara, että ravintolahinnat karkaavat kuluttajan ulottumattomiin, varsinkin kun ravintolakäynneistä on helpompi säästää kuin välttämättömistä menoista. Pitkän kehityksen vaarana on ravintolatyyppien typistyminen, yksinäisyyden lisääntyminen ja ravintolakulttuurin palaaminen neljäkymmentä vuotta taaksepäin. Alkoholin kulutus on laskenut vuodesta 2007 joka vuosi – nykyään suomalainen kuluttaja on pääsääntöisesti vastuullinen alkoholin nauttija – annetaan meidän nauttia juomamme ravintolassa, hyvässä seurassa palvelun ympäröimänä.
Lue myös: Näkökulma: 8-prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin? Tätä se tarkoittaisi ravintoloille
4.6.24 klo 15.05: Ensimmäiseen ja toiseen kappaleeseen lisätty maininnat myös muiden kuin alkoholituotteiden aiheuttamien kulujen kasvamisesta sekä korotuksen vaikutusten kertaantumisesta.
