Tapahtumateollisuus

Tapahtumateollisuus: Kehysriihen päätökset heikentävät ostovoimaa ja talouskasvua

Kehysriihi, eli hallituksen neuvottelu vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta, pidettiin huhtikuun puolivälissä. Ennakkoon tiedettiin hallituksen tavoittelevan noin kolmen miljardin euron sopeutusta hallitusohjelmassa sovitun kuuden miljardin sopeutuksen päälle.

Tapahtuma-alan tavoitteena oli perua alennettujen arvonlisäverokantojen korotus 10 prosentista 14 prosenttiin. Korotus on valtiontaloudelliselta mittakaavaltaan noin 200 miljoonan suuruinen.

Muina tavoitteina oli alan huomioiminen osana riihessä päätettävää kasvupakettia esimerkiksi virike-etua laajentamalla ja enimmäistasoa kasvattamalla, alan sähköveroa alentamalla tai yritysten ja kotitalouksien verovähennysoikeuksia kehittämällä. Nämä edellä mainitut tavoitteet eivät toteutuneet riihessä.

Kasvupaketissa on mukana vetoapua tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, ja sitä tapahtuma-alankin toimijat voivat pyrkiä hyödyntämään. Mutta suorista, alan kysyntää piristävistä toimista ei riihessä sovittu. Alan näkökulmasta vältimme toisaalta kolmen miljardin sopeutuksen suorat iskut alaan.

Poliittiset päätökset heikentävät ostovoimaa

Kuluttajien ostovoimaa ja talouskasvua päätökset tulevat jonkin verran heikentämään. Yleisen arvonlisäveron korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin vaikuttaa anniskeluun, kuluttajille myytäviin seminaarilippuihin ja niin edespäin. Emme ole tältäkään osin irrallaan muusta yhteiskunnasta. Mutta esimerkiksi alennettuja arvonlisäverokantoja ei nostettu entisestään, mitä kuitenkin muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto alamme kauhuksi suositti.

Erityisinä pyyhkeinä riihestä on annettava hallitukselle avoimeksi jätetystä päätöksestä, jonka mukaan yleistä arvonlisäveroa korotetaan viimeistään 1.9.2024. Tätä tekstiä kirjoittaessani lisätalousarvio on paraikaa valtionvarainministeriössä valmistelussa ja päätöksen pitäisi tulla vielä toukokuussa.

Samassa lirissä on toki moni muukin toimiala, mutta se ei lohduta alamme yrityksiä, jotka joutuvat päivittämään järjestelmiään kesken vilkkaan kesäkauden. Alan puolesta on esitetty toive päättäjille, ettei muutos tulisi voimaan ainakaan ennen syyskuun alkua, jotta aikaa valmistautua muutokseen jäisi edes vähän.

Norminpurku tarjoaa edes jotain positiivista

Jos jotain hyvää etsitään, niin norminpurkuryhmä on aloittanut työnsä ja teki ensimmäiset 32 ehdotusta purettaviksi normeiksi. Kärjessä sijalla kaksi on ilmaistu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien yhteisenä tahtotilana, että tapahtumapystytystä ei saa rinnastaa rakentamiseen eikä siihen saa soveltaa rakentamisen sääntelyä. Huutomme on  kuultu, ja hallituspuolueiden tahtotila on jo noteerattu viranomaistaholla.

Kokonaisuutena riihestä voi todeta, että kun valtiontaloutta tasapainotetaan leikkauksilla ja veronkorotuksilla yhteensä jopa yhdeksän miljardin euron verran, se tuntuu kaikkialla yhteiskunnassa. Alan näkökulmasta valitettavin päätös on hallitusohjelmassa päätetystä alv-korotuksesta kiinni pitäminen. Myös kulttuurin ja urheilun rahoituksen heikkeneminen tulee vähentämään julkisrahoitteisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä merkittävästi, mikä heijastuu yritysten kanssa tehtäviin yhteistöihin. 

Toimialajärjestön tavoitteena on, että vastineeksi saisimme alaa tukevia sääntelymuutoksia, ja heti, kun valtion­talouden tilannekuva antaa mahdollisuuden, on oltava omien kasvua rakentavien ehdotusten kanssa valmiina.


TaTen eurovaalitavoitteet

Tapahtuma-alan etujärjestö Tapahtumateollisuus ry on asettanut kolme tavoitetta kesäkuun alussa pidettäviin eurovaaleihin. Tavoitteena on edistää alan toimintaedellytyksiä ja kasvua sisämarkkinoilla.

1. Ala on tunnistettava elinkeinona myös EU-tasolla

Alan kehittymistä haittaa se, ettei alaa tunnisteta kunnolla. Esimerkiksi omaa toimialaluokitusta ei ole. Tunnistamisen puute vaikuttaa tilastointiin, tiedonkulkuun sekä ymmärrykseen tapahtuma-alan tilanteesta ja erityispiirteistä.

2. Tapahtumapolitiikka on kaupunkipolitiikkaa

Tapahtumien merkitys kaupunkien ja erityisesti niiden keskustojen elinvoimaisuudelle on kasvanut yleismaailmallisesti. Tapahtumat ja tapahtumallisuus onkin huomioitava EU:n kaupunkipoliittisissa linjauksissa ja kaupunkikehityksen ajurina.

3. Vahvempaa elinkeinopolitiikkaa kasvavan toimialan tueksi

Tapahtumaelinkeino tarvitsee oman EU-tasoisen elinkeinopoliittisen strategian. On myös purettava esteitä, jotta sisämarkkinoiden toimivuus paranee. Esimerkki esteestä on Suomessa tapahtumatuotantoihin kohdistettu rakennusalan sääntely. Jatkossa vastuu tapahtumaelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä on keskitettävä sisämarkkinoista, teollisuudesta ja yrittäjyydestä vastaavalle pääosastolle.


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento