Ravintola-alalla herättiin viikonloppuna pohtimaan rasismia, kun ravintoloitsija Kari Aihinen kertoi Sijoituskästi-podcastissa olevansa onnellinen siitä, että pystyy valitsemaan omat työntekijänsä, ja että valtaosa ravintola Rosterin työntekijöistä on suomenkielisiä.
”Sillä ei ole sillä tavalla merkitystä, mutta kaikki tällainen työlainsäädäntö, moraalit, asenteet, käsitteet, uskonnolliset jutut. Jos vertaan vaikka Roster Helsinkiä, kun mulla oli pahimmillaan, sanotaan suoraan seitsemän eri kansalaista [kansalaisuutta] keittiössä”, Aihinen sanoi.
Aihinen kertoi myös, että hänen ravintoloihinsa on tullut paljon hakemuksia työnhakijoilta, joiden ”nimeä ei pysty kerralla sanomaan oikein. Siellä on hyvin paljon ulkomaalaisia.”
Aihisen kommentit nostattivat aiheellisen keskustelun siitä, mikä ylipäätään on rasismia, ja missä muodoissa sitä Suomessa esiintyy.
Moni saattaa mieltää rasismiksi vain avoimen vihamielisyyden tai rasistisen nimittelyn, joka sekin on väärin ja tuomittavaa, mutta eriarvoisuutta ylläpitää nimenomaan rakenteellinen rasismi. Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnan rakenteisiin piiloutuvaa syrjintää, joka on usein tiedostamatonta.
Rakenteellista rasismia ylläpitävät ennakkoluulot, stereotypiat ja yhteiskunnan normit, ja ne saattavat – joko tiedostaen tai tiedostamatta – vaikuttaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ihmisten työllistymiseen. Jos työnantajalla on ennakko-oletuksia vaikkapa eri kansallisuuksia edustavien ihmisten ahkeruudesta tai työmoraalista, ja hän antaa niiden vaikuttaa rekrytointiprosessiin, se on rasismia. Se on myös laitonta syrjintää.
Horeca-ala on jo nyt Suomen suurin kansainvälistä työvoimaa työllistävä ala, ja kansainvälinen työvoima on työvoimapulasta kärsivälle alalle kultaakin kalliimpaa. Siksi on tärkeää, että ala sanoutuu irti kaikenlaisesta rasismista ja pikemminkin ottaa avosylin vastaan alasta kiinnostuneet nykyiset ja tulevat ammattilaiset – kansallisuudesta, ihonväristä, uskonnosta tai nimestä riippumatta.
Ravintolamaailmassa puhutaan paljon vastuullisuudesta, joka pitää sisällään myös sosiaalisen vastuun. Sosiaalista vastuuta on se, että työntekjiöitä kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättä niin työpaikalla kuin rekrytoinneissa. Syrjiviä asenteita ei myöskään pidä ylläpitää puheen tasolla, sillä se, jos jokin ylläpitää rakenteellista rasismia.
LUE MYÖS: Suoraa ja epäsuoraa rasismia kohdannut manageri Lilli Keh antaa äänen ruskeille naisille
LUE MYÖS: Horeca-ala houkuttelee kansainvälisiä osaajia
