Tiina Isohanni on kokenut valmistelija, ja seuraavan etapin valmistelut ovat nyt loppusuoralla. Matkaliput Norjan Trondheimiin on hankittu nelisen kuukautta sitten.
Suomen Bocuse d’Or -edustaja Ismo Sipeläinen tiimeineen on harjoitellut kilpailuvatejaan ammattikorkeakoulu Haaga-Helian harjoituskeittiössä viime marraskuusta lähtien. Vatien pääraaka-aineet viittaavat kisojen lokaatioon: luomusten on perustuttava skrei-turskaan, ulkokuivattuun turskaan ja kampasimpukoihin.
Pian Sipeläinen, Kaisa Laanemäe ja Kristian Vuojärvi pakkaavat veitsensä ja suuntaavat Trondheimiin. Kokkien maailmanmestaruuskisojen Euroopan karsintakilpailu pidetään siellä 19.–20. maaliskuuta.
Trondheimin karsinnoista kymmenen parasta maata etenee tammikuussa 2025 Ranskan Lyonissa järjestettävään Bocuse d’Or -loppukilpailuun.
Sipeläisen, Laanemäen ja Vuojärven mukana matkustaa avustajien ja tukijoiden joukko. Heistä Tiina Isohannin, Bocuse d’Or Academy Finland ry:n uuden toiminnanjohtajan, tärkeimpänä tehtävänä on taata Suomen edustajalle mahdollisuus keskittyä korkealle asetettuun tavoitteeseen: palkintopallille nousemiseen.
Tavoitteena saada kisat Helsinkiin
Isohannilla on Trondheimissa toinenkin missio. Hän haluaa saada mahdollisimman paljon tietoa kisajärjestelyistä ja verkostoitua yhä tiiviimmin Norjan Bocuse d’Or -organisaation kanssa. Tarkoituksena on napata vastaava kisa Helsinkiin vuonna 2028.
Palkintopalli Trondheimissa ja kisojen tuominen Suomeen liittyvät tavoitteina toisiinsa. Ismo Sipeläisen menestys vauhdittaisi kilpailun saamista Helsinkiin.
”Kisat vaativat isoa panostusta järjestävältä kaupungilta”, Isohanni sanoo.
”Suomen menestys Trondheimissa vaikuttaa varmasti helsinkiläisten tahojen halukkuuteen lähteä hankkeeseen mukaan.”
Tämän sanottuaan Isohanni kuitenkin hieman kauhistuu.
”En halua, että tästä tulee lisää painetta Ismolle. Tai jos tulee, siitä pitää pystyä laskemaan leikkiä.”
Tehtävien ja tavoitteiden tärkeysjärjestys on siis selvä.
Kansainvälisiltä keikkalavoilta leipomoyrittäjäksi
Tiina Isohannille on kertynyt rutkasti kokemusta paineistetuista tilanteista ja niistä selviytymisestä. Sielultaan ja taustaltaan Isohanni on muusikko. Hän liittyi 17-vuotiaana Topi Sorsakoski ja Agents -bändiin ja kiersi Suomea heidän matkassaan kolmisen vuotta.
Sittemmin Isohanni esiintyi kahdeksan vuoden ajan tötterötukkaisen Leningrad Cowboys -yhtyeen taustalaulajana ja tanssijana.
”Onhan sitä kiertueilla tullut tilanteita vastaan”, Isohanni muotoilee.
”On tullut työnnettyä keikkamersua lumihangessa korkkarit jalassa ja esiinnyttyä 80 000 ihmiselle Roskildessa.”
Isohanni on kuulunut myös soulbändi The Fabulettesiin. Nykyään hän keikkailee muun muassa a cappella -duo Spick & Spanin kanssa. Duon toinen laulaja on Isohannin paras ystävä, Tavastian toimitusjohtaja Mari Hatakka. Tämä kuului niin ikään sekä Sorsakosken että tötterötukkien kokoonpanoon.
”Kaiken hauskan olen tehnyt Marin kanssa”, Isohanni sanoo.
Myös Hatakan perhe on ollut Isohannille aina läheinen. Kun Mari Hatakan nyt jo edesmenneellä isällä todettiin 15 vuotta sitten keliakia, ryhtyi Isohanni leipomaan tälle gluteenittomia kakkuja ja leipiä. Leipäreseptien kehittelystä virisi gluteenittomia jauhoseoksia valmistava Agata Bakery, jota Isohanni pyörittää edelleen.
Työ tapahtumien parissa loi laajat yhteistyöverkostot
Bocuse d’Or -työhön Isohannin on johdattanut monenkirjava ihmistuntemus.
”Luovien ihmisten kanssa toimiminen”, summaa Isohanni vahvuutensa.
”Kokit ovat taiteilijoita. Temperamenttia löytyy, ja keittiössä nousee monenlaisia tunteita.”
Tilanteeseen kuin tilanteeseen on mentävä pelottomasti ja rauhallisesti. Isohanni pitää periaatteenaan sitä, että olemme ihmisiä, ja kaikesta voi puhua.
”Diplomaattiset taidot. Se on uskoakseni iso syy, miksi olen tässä työssä.”
Toinen iso syy piilee laajoissa yhteistyöverkostoissa. Isohanni kiinnostui tapahtumatuottamisesta jo bändiaikoinaan.
Ensikosketuksen tuottajan töihin hän sai vuosituhannen vaihteessa Helsingin Juhlaviikkojen Art Goes Kapakka -tapahtumassa. Isohannin vastuulla olivat Art Goes Kapakan ruokatapahtumat ja muut yhteistyöt ravintoloiden kanssa.
Lisäksi hän on järjestänyt jo 23 vuoden ajan seminaarimatkoja, joiden tarkoituksena on ollut tutustuttaa Helsingin ravintola- ja viihdealan päättäjiä Euroopan kaupunkeihin.
Helsinki Pohjolan ruokamatkailun majakaksi
Yhteistöiden myötä Isohanni tuntee helsinkiläisen ravintolaväen hyvin.
”Oman kaupunkimme ihanuus ja ravintola-ammattilaistemme taidot rupesivat jossain vaiheessa kiinnostamaan toden teolla. Aloin miettiä, miten saisimme tehtyä Helsingistä entistä haluttavamman matkakohteen.”
Helsinki Pohjolan ruokamatkailun majakaksi. Tämän mahdollisuuden Isohanni näkee Bocuse d’Orissa. Kilpailu on aivan aluksi tuotava kaikkien suomalaisten tietoisuuteen.
”Edes minun kuplassani moni ei tiedä, kuka oli Paul Bocuse ja mikä Bocuse d’Or -kilpailu on. Ja nämä ovat ihmisiä, jotka tekevät töitä kulttuurin ja tapahtumien parissa.”
Jos kilpailusta on jotain kuultu, se mielletään lähinnä korkeahattuisten miesten pipertelyksi. Siis vähän hassuksi hommaksi.
”Ymmärrän, ettei Bocuse d’Or avaudu suurelle yleisölle yhtä helposti kuin vaikkapa Nigella Lawsonin ihanat kokkausohjelmat tai Australian Masterchef, jota kaikki katsovat.”
Tässä olisi koko Suomen ravintolakentällä yhteispelin paikka, Isohanni ehdottaa. Ravintolat ovat oivassa asemassa avaamaan ja esittelemään ylevimmän keittotaidon kilpailuja kuluttajille.
Suomen Bocuse d’Orin hallituksessa onkin mietitty, miten ravintolat saisi houkuteltua mukaan kisojen jännittämiseen.
”Kilpailupäivän striimausta voisi näyttää ravintolassa. Tai luoda kilpailun ajaksi ravintolaan oman Bocuse d’Or -menun. Asiaa ja tunnelmaa pitää tietysti jakaa myös somessa”, Isohanni ideoi.
Ruoka-alalle Bocuse d’Or on kuin F1 moottoriurheilulle tai Nobel-palkinnot tiedeyhteisölle: huippukova kisa, jossa kaikki on uskomattoman tarkkaa.
”Olisi kiva, jos ihmiset saisivat mahdollisuuden innostua Bocuse d’Orista. Silloin voisimme kansanakin kannustaa edustajiamme.”
Jo ennen kisoja pitää tuoda esiin, kuinka hyvin Suomi on pärjännyt tähänkin asti.
”Olemme aina päässeet loppukilpailuun.”
Parhaimmillaan Suomi on ollut Bocuse d’Orissa neljännellä sijalla vuosina 2015 ja 2019. Ensimmäisen nelossijan toi kotiin Matti Jämsén, toisen Ismo Sipeläinen.
Kisamenestys hyödyttää koko alaa
Torille, jos menestystä tulee? Totta kai. Mutta kirkkaimpana pohjantähtenä Isohannin mielessä on näkyvyyden tuoma liiketoiminta. Jos Suomi yltää loppukilpailussa kolmen parhaan joukkoon, valokeila todella lankeaa yllemme, hän sanoo.
”Sillä on valtava merkitys. Menestyksen paras ja tärkein anti edustajalle koituvan menestyksen lisäksi on Helsingin kaupungin elinkeinot ja niiden kohentaminen.”
Hyöty valuu Isohannin mukaan koko hotelli- ja ravintolakenttään ja vaikuttaa alan houkuttelevuuteen opiskelupaikkoja myöten.
”Niin on tapahtunut jokaisessa Bocuse d’Or -menestystä saavuttaneessa maassa.”
Julkisuus ja näkyvyys ovat nousseet tavoitteiksi myös Suomen Bocuse d’Or -joukkueen rahoittajan, K-ryhmän toiveesta. Trondheimin kisa on avainasemassa.
”Sanotaan, että loppukilpailussa pärjää vain, jos on Euroopan kisassa palkintopallilla. Varmasti se on ihan totta. Ennakkosuosikit muodostuvat karsinnoissa”, Isohanni sanoo.
Isohanni kehuu vuolaasti Ismo Sipeläistä. Tämä Bocuse d’Or -kamppailu on hänelle jo toinen kaksivuotinen satsaus.
”Sellaista ei lähde kukaan tekemään kevyin perustein. Ajankäytön vaativuus karsii pois kaikenlaiset kokeiluajatukset”, Isohanni sanoo.
Edustaja on vihkiytynyt tahtomaan voittoa. Kenenkään ei tarvitse pelätä hänen motivaationsa katoamista.
Suurtapahtuma vaatii yhteistyötä
Kilpailutehtävien suunnittelussa sparraajina ovat olleet muun muassa Suomen Bocuse d’Or -organisaation presidentti Tommi Tuominen sekä joukkueen johtaja Sasu Laukkonen.
Rahoittaja K-ryhmä on taannut harjoitteluolosuhteet välineineen ja raaka-aineineen.
”Olen varma, että Ismo tekee parhaansa. Hänen parhaansa on todella hyvä. Meillä on erinomaiset näkymät päästä tekemään seuraaviakin asioita”, Isohanni sanoo.
Vuoden 2026 Euroopan-kisojen hakuaikataulu meni ohitse muun muassa koronan ja Suomen uuden hallituksen muodostamisen takia. Tähtäin on siksi nyt vuoden 2028 kisoissa.
Bocuse d’Orin sääntöjen mukaan kisoja ei saa rahoittaa kaupallisten yhteistyökumppaneiden kanssa, vaan rahoituksen on tultava järjestävän maan tai kaupungin julkisilta tahoilta.
”Euroopan Bocuse d’Or on merkittävä viiden päivän matkailu- ja suurtapahtuma. Se vaatii yhteistyötä, kumppanuutta ja ihan uuden organisaation”, Isohanni sanoo.
”Trondheimin jälkeen ryhdymme tekemään sitä.”
Juttua muokattu 26.2. Tiina Isohanni ei ollut mukana polkaisemassa käyntiin Art Goes Kapakka -festivaalia, kuten jutussa virheellisesti mainittiin, vaan hän sai siellä ensikosketuksen tapahtumatuottajan töihin.
LUE MYÖS: Onko nyt Suomen aika? Tähtikokki Ismo Sipeläinen iskee Bocuse d’Or -kilpailuun uudella taktiikalla
Tiina Isohanni
- Bocuse d’Or Academy Finland ry:n toiminnanjohtaja, laulaja ja yrittäjä
- Syntynyt 1968 Kaarlelassa (nyk. Kokkola). Asuu Helsingin keskustassa. Perheeseen kuuluu 20-vuotias tytär.
- Harrastuksena laulaminen. Muun muassa A cappella -duo Spick & Span Tavastian toimitusjohtaja Mari Hatakan kanssa. Laulanut ja tanssinut muun muassa Topi Sorsakoski ja Agents-, Leningrad Cowboys- ja The Fabulettes -yhtyeissä.
