Belgia on olutmaa. Se on helppo vahvistaa tilastoista. Vuonna 2021 olutta pantiin 408 panimossa. Tuotanto käsitti yli 1500 erilaista olutta, ja olutsektorilla oli yli 6600 työpaikkaa. Oluen kulutus Belgiassa oli 650 miljoonaa litraa, liki 90 litraa asukasta kohden. Vientiin olutta meni kunnioitettavat 1,7 miljardia litraa eli 73 prosenttia kaikesta Belgiassa pantavasta oluesta.
Koronasulut olivat Belgiassa totaalisia ja ravintolat pysyivät kuukausitolkulla kokonaan kiinni. Panimoalalle se tiesi vakavia taloudellisia ongelmia. Erityisesti tilanteesta kärsivät erikoisoluita tuottavat pienpanimot, joiden tuotanto myytiin pääosin ravintoloihin, pubeihin ja kahviloihin. Konkursseiltakaan ei vältytty. Laskelmien mukaan panimoala otti koronasulkujen aikaan takkiin miljoona euroa päivässä.
Nyt mittarit näyttävät taas ylöspäin. Oluen kulutus Belgiassa on kääntynyt kasvuun, mutta menneitä kultaisia vuosikymmeniä tuskin enää saavutetaan. Vielä vuonna 2000 belgialaiset joivat 990 miljoonaa litraa olutta, kolmanneksen enemmän kuin tänään.
Kompensaatiota kotimaisen kulutuksen laskuun panimot ovat saaneet kasvavista vientimarkkinoista. Eniten osuuksiaan ovat kasvattaneet naapurimaat Ranska ja Hollanti sekä Espanja. Suomi on Belgian olutviennissä marginaalinen maa. Koronavuonna 2021 tuonti oli Belgian tilastojen mukaan 2,1 miljoonaa litraa.
Visit Flanderin olutasiantuntijan Stijn van Houdtin mielestä belgialaiset ovat hyvin olutuskollisia. Tietyn tyylistä olutta juodaan läpi elämän ja muita oluttyyppejä lähinnä maistellaan. Belgiassakin bulkkina valmistettavat lagerit jylläävät, mutta perinteiset belgialaiset oluttyypit ovat pitäneet hyvin pintansa.
”Varsinkin pienpanimoiden erikoisoluet, kuten trappistit, lambicit ja hapanoluet kasvattavat suosiotaan. Vahvasti humalainen amerikkalaistyyppinen ipa ei Belgiassa ole koskaan noussut muotiolueksi”, van Houdt sanoo.
Nuorten oluenjuonti on Belgiassa vähentynyt, kuten muuallakin maailmassa.
”En olisi siitä kuitenkaan huolissaan. Belgialainen olut on sen verran hyvää, että he siirtyvät oluenjuojiksi aikanaan”, arvioi van Houdt.
Olutta, aamen!
Entiseen kirkkoon majoittunut panimo-ravintola Batteliek naittaa talon omat oluet ruokailuun ja opastaa oluenpanemisen maailmaan.
Kirkkoon astuessa pitäisi muistaa ottaa hattu päästä, mutta Mechelenin Batteliekissa se ei ole oleellista. Kirkonmenoja tässä entisessä kirkossa ei ole aikoihin järjestetty. Sen sijaan Batteliekin pienpanimo ja ravintola pitävät huolta asiakkaiden maallisemmista tarpeista, janosta ja nälästä.
Batteliek avasi ovensa suurelle yleisölle keväällä 2022, kun sen ravintolapuoli avautui.
Jo sitä ennen Batteliek tunnettiin pienpanimona, tislaamona, makusiirappien ja limonadien valmistajana. Batteliek kuuluu Het Ankerin panimolle ja tunnetaan persoonallisista oluistaan. Jos tilaat talon Derknalia, saat eteesi 8,3-prosenttista tummaa kahvin makuista stoutia. Ipapotamus taas on 7,3-prosenttista vaaleaa ipaa. Vaihtoehdot löytyvät myös pilsin, amberin ja blonden ystäville. Helppo ja suosittu tapa tutustua talon oluisiin on tilata kolmen olutlistalta poimitun pienen lasin olutmaistelu. Sille kertyy hintaa 5,10 euroa.
Entinen kirkko tarjoaa mahtipontiset puitteet viihtyä Batteliekissa. Salissa on katto korkealla ja seinät leveällä. Kirkon perällä sijaitsevat monessa kerroksessa oluttankit. Keskisalia hallitsee iso baaritiski, missä tilaukset katsotaan tv-näytöltä. Jos se ei kiinnosta, menun saa esiin pöydässä omalle kännykälle käyttämällä pöytiin liimattua qr-koodia.
Batteliekin keittiössä olutta käytetään tavalla ja toisella lähes kaikissa annoksissa. Tarjonta on takuuvarmaa katuruokaa ympäri maailmaa sekä pizzaa ja hamppareita – mutta kaikki omalla jengalla. Pizzoja lukuun ottamatta annoskokoja löytyy kolme. Talon oerknal-burger medium-koossa maksaa 18,20 euroa. Sen mustassa sämpylässä maistaa oluen valmistuksessa käytettävän mäskin. Salaatti ja ranut tuodaan nokkelasti omissa lasipurkeissaan. Kyytipoikana kolmen oluen maistelusetti hoitaa osaavasti tehtävänsä.
Batteliekin parvella on ilo ylimmillään. Pöydällinen nuorehkoja miehiä ja naisia on tarttunut tilaisuuteen sekoittaa gini tai pastis ihan omilla mausteilla. Batteliekissa saa myös lyhyen johdatuksen oluentekoon 10–15 hengen ryhmäkurssilla, jossa pannaan parin tunnin aikana oma olut. Kuukauden ensimmäisenä lauantaina tislaus- ja panimosessiot ovat avoinna kaikille.
Pienpanimoiden olutjuhlat
Vuotuinen Billie’s Craft Beer Fest on pienpanimo-oluiden kansainvälinen kulttifestivaali Antwerpenissa.
Tuhansien oluiden Belgiassa liki jokaisena viikonloppuna jossain päin maata vietetään olutfestivaalia. Yksi suosituimmista alan tapahtumista on Belgium Beer Weekend, joka pidetään syyskuussa pääkaupunki Brysselin sydämessä Grand Placella.
Antwerpenissä Schelden rannalla entisen satamaterminaalin seinien sisälle kokoontuvat pienpanimoiden ystävät Billie’s Craft Beer -festivaaleilla. Kaksipäiväinen Billie’s järjestettiin marraskuussa 2022 viidettä kertaa ja tapahtuma oli – jälleen kerran – hyvissä ajoin loppuunmyyty. Kuudennen kerran festivaaleilla juhlitaan 10.–11.11.2023.
Kulttisuosio on helppo ymmärtää. Muista festivaaleista poiketen Billie’siin myydään vajaan 80 euron sisäänpääsyranneke, jolla saa maistella oluita portilla mukaan annettavasta maistelulasista niin paljon kuin sielu sietää. Jokainen pienpanimo tarjoaa kahta eri olutta kahdessa eri sessiossa, kaikkiaan kukin panimo siis maistattaa festivaaleilla neljää eri olutta. Kiinnostavaa siemaltavaa riittää kovan linjan oluthifistillekin.
Järjestelyt ovat selkeät. Olutpisteet on sijoitettu hallin keskellä suorakaiteen muotoon, ja yleisö kiertää lasi kädessä aluetta. Hallin laidoilla istutaan pitkissä pöydissä olutta siemaillen ja hengaillen. Yhteen nurkkaan on kerätty perinteisiä belgialaisia seurapelejä, toisessa viihdyttää dj. Nälissään ei oluita tarvitse särpiä, sillä ruokakärryt on sijoitettu ulos katoksen alle.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
LUE MYÖS: Juomat pääsylipun hinnalla! Tällaista oli Helsingin uudessa ja erilaisessa oluttapahtumassa
Vuoden 2022 festivaaleilla oluita tarjosi yli 50 pienpanimoa ja niistä vain viidennes edusti Belgiaa. Suomalaisia panimoita ei tällä kertaa mukana ollut. Naapurimaasta Virosta oluita maistattivat Põhjalan, Pühasten ja Sorin panimot. Kaukaisimmat panimot tulivat rapakon takaa Yhdysvalloista ja Argentiinasta.
Billie’sin festivaali on paikka selvittää oluen trendit. Tarjonnan perusteella olutmaailma jatkaa hyvin moninaisena. Maistettavaa riitti transylvanialaisesta maltaisesta Bere Noahista amerikkalaiseen Eviltwinin paksuun ja marjaisaan pastry souriin. Yksi puheenaihe tulee olemaan hapanoluiden suosion kasvu. Festivaalit voi halutessaan juoda läpi pelkästään niihin uppoutumalla.
Illan vedellessä viimeisiään suomalaispariskunnan Tomi ja Milla Peurakosken poskille on hankittu asiaan kuuluvaa tervettä punaa ja lasista löytyy pienpanimomaistiaiset.
”Olemme tapahtumassa toista kertaa. Tarjonta vetää tälläkin kertaa suun muikeaksi. Täällä saa hyvän kuvan siitä, mitä pienpanimoiden maailmassa tapahtuu”, Tomi Peurakoski arvioi.
Milla Peurakoski vahvistaa sanotun todeksi ja kilistää laseja.
”Oluelle!” Milla ehdottaa.
Hapanoluen kuningas
Kun belgialainen kippistää olutlasiaan red alella eli flaamilaisella punertavalla hapanoluella, se on lähes poikkeuksetta Rodenbachia.
Länsi-Belgiassa sijaitsevan Rodenbachin vuosituotanto on yli kuusi miljoonaa litraa ja vientiä tehdään yli 30 maahan. Rodenbach tunnetaan isoista puutynnyreistään, joissa talon red alet kypsyvät. Kypsytystynnyreitä on varastoissa satoja. Niitä pääsee ihailemaan panimokierroksilla, joissa samalla esitellään talon perinteikästä panimotekniikkaa.
Vuonna 2002 valmistuneelle modernille puolelle panimokierroksilla ei kurkata, työrauha halutaan säilyttää. Se kuitenkin selviää, että modernissa panimossa keitetty olutvierre johdetaan teräksisiin käymisastioihin, joissa se hiivataan kahdeksalla hiivakannalla sekä ripauksella maitohappobakteereja. Käymisen jälkeen olut johdetaan kypsymään varastoihin, joissa tammitynnyreiden villihiiva alkaa hitaasti vaikuttaa ja synnyttää Rodenbachille tutun makuprofiilin.
Valmiit Rodenbachit ovat sekotteita eri ikäisistä red ale -hapanoluista. Ne ovat luonteeltaan sukua villihiivan avulla käytetyille lambiceille mutta maltaisempia. Itä-Flanderissa hapanolut on läntiseen verrattuna ruskeampaa ja tunnetaan nimellä ”Oud Bruin”, Vanha Ruskea.
Perustajien Rodenbachien sukuun mahtui niin panimoyrittäjiä, kenraaleja, parlamentaarikkoja, runoilijoita kuin vallankumouksellisiakin. Oluistaan Rodenbachin on ennen kaikkea kiittäminen Eugène Rodenbachia (1850–1889), joka 1880-luvulla uppoutui brittiläiseen porter-tyylisen oluen tynnyrikypsytystekniikkaan sekä sekoittamiseen uudesta ja vanhasta oluesta.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Eugène Rodenbach kehitti suuret, tammiset kypsytystynnyrit, foederit, joita nykyään on käytössä liki 300. Niihin käytettävän lankun on oltava 150 vuotta vanhasta tammesta. Suurimmat foederit vetävät 65 000 litraa olutta.
Rodenbachien aika panimon johdossa päättyi 1900-luvun alkaessa. Panimo on kuulunut vuodesta 1998 lähtien Palm Brewerylle. Panimokierroksella huomaa toistuvan kuva-aiheen, Saint Georgen eli Pyhän Yrjön nujertamassa lohikäärmettä. Teema selittyy sillä, että panimo toimi St. Georgesina vuoteen 1920 asti.
Kierroksen lopuksi päästään itse asiaan, maisteluun. Rodenbachin panimomestari Rudi Gheguire pyrkii luomaan oluita, joissa alkoholipitoisuus pysyy suhteellisen korkeana hukkaamatta Rodenbachin perinteistä tyyliä. 8,2-prosenttinen Red Tripel on raikas olut, jossa aistii kaksi vuotta foederissa kypsyneen vanhemman oluen. 5,2-prosenttinen pehmeämpi Classic on se juoduin. Panimon ässä on 6-prosenttinen vahva Crand Cru, monitahoinen ja hedelmäinen hapanolut.
Kuohujuoman tapaan pullotetut Rodenbachit ovat ”viinimäisempiä” belgialaisoluita ja siksi suosittuja ruokien kanssa. Rodenbach on kasvattanut tasaisesti suosiotaan naisten keskuudessa, sillä kitkeryyttä oluista saa etsiä kissojen ja koirien avulla.
LUE MYÖS: Miksi maistaisin muita? Avec teki olutreissun Saksaan, jossa oman kylän olut on monelle se paras
Batteliek
Wolverbosstraat 42, Mechelen
Billie’s Craft Beer Fest
Rijnkaai 150, Antwerpen
Rodenbach Brewery
Spanjestraat 133, Roeselare
