Linnanmäen myydyimpiä ruokia vuosi toisensa jälkeen ovat makkaraperunat ja hattara.
”Historiamme takia Lintsin ruokatarjonta tasapainottelee nostalgian ja uusiutumisen välillä. Haluamme tarjota jänniä vaihtoehtoja, mutta myös tuttuja herkkuja, jotka moni yhdistää Linnanmäkeen”, huvipuiston operatiivinen johtaja Niina Häkkinen sanoo Avecille.
Makkaraperunoiden suosiota ei horjuta mikään, vaikka rinnalle on tuotu kevyempiä vaihtoehtoja.
”Keidas-ravintolastamme saa bowleja ja tuunattuja perunoita. Bowleissa on täytevaihtoehtoina kana, halloumi ja vegemureke. Perunat on puffattu ja niiden kanssa tarjoamme kanaa tai vegemureketta”, Linnanmäen ravintolatoimen päällikkö Heini Rantsi kertoo.
Täysimittaisen Linnanmäki-elämyksen hinta on noussut, sillä portilta ostettu hupiranneke maksaa nykyään 47 euroa. Ruoka-annosten hinnat ovat pysyneet maltillisina, esimerkiksi bowlin saa alle 13 eurolla ja tuunatut perunat alle 12 eurolla. Vohveliannokset ovat reilusti alle kymmenen euron hintaisia.
Yli puolet Linnanmäen ruokamyynnistä tulee makeista herkuista, joista suosituimpia ovat pehmikset, hattarat, vohvelit ja metrilakut. Suolaisista herkuista suosituimpia annoksia ovat makkara- ja kanaperunoiden ohessa Rolle-juustohampurilaiset.
”Uudistuksissa punainen lankamme on pystyä tarjoamaan jokaiselle 1,2 miljoonalle kävijällemme sopiva vaihtoehto. Niinpä meillä on jokaisessa myyntipisteessä myös gluteeniton ja vegaaninen vaihtoehto”, Häkkinen kertoo.
Korkeasaaren ruuat uudistuivat
Korkeasaaren ravintoloista vuodesta 2016 lähtien vastannut Marcante uudisti kesäksi 2023 ravintoloiden ruokalistoja. Uudistus oli tervetullut koronan useaksi vuodeksi jäädyttämässä tilanteessa.
Marcantella on alueella kolme ravintolaa: saaren perinteikäs pääravintola Pukki, karhulinnan yhteydessä sijaitseva Karhu ja Mustikkamaan sillan kupeessa sijaitseva Bron. Lisäksi Korkeasaaressa on muutamia kesäterasseja.
Korkeasaari kysyi talvella yleisöltä ravintolapalveluihin liittyviä näkemyksiä ja sai peräti 2 800 vastausta. Nyt palveluita on kehitetty kyselyn, muun palautteen sekä ravintoloitsijan ja eläintarhan tavoitteiden pohjalta.
Tavoitteena on, että tarjolla on maistuvaa ruokaa eri kokoiseen nälkään, erilaiset ruokavaliot huomioiden ja että valikoimaa kehitetään jatkuvasti ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Korkeasaaren eläintarhassa käy vuosittain noin puoli miljoonaa eri-ikäistä vierailijaa, pääosa kesä-elokuun aikana.
Iso tavoite on, että jokaisen ravintolavierailu on sujuva. Asiakkaiden kitkerin palaute on liittynyt pitkiin odotusaikoihin, ja kun esimerkiksi hampurilaisannosten valmistus on nyt keskitetty kesäkeittiöihin, on työ saatu rullaamaan nopeammin.
”Ravintola Karhun annokset on suunniteltu kesäksi siten, että ne ovat nopeita valmistaa, laadusta tinkimättä. Supistimme listaa, mutta tarjolla on kuitenkin monipuolisesti kalaa, kanaa, kasvista ja lihaa. Hampurilaisia ja muuta pientä syötävää saa kesällä Pukin ja Karhun katuruokavaunuista. Näin ravintoloiden jonotusajat pysyvät maltillisina. Tunti on liian pitkä odotusaika tällaisessa kohteessa”, Marcanten ravintolatoimenjohtaja Marja Karhu toteaa.
Naudanlihan osuutta valikoimassa on vähennetty sen isojen ilmastovaikutusten takia. Kyselyssä tiedusteltiin kiinnostusta kasvisruokien lisäämiseen, ja niitä on nyt tarjolla monipuolisemmin. Esimerkiksi ravintola Karhussa kasvispyörykät ovat lihapyöryköitä edullisempia, sillä lihan tuottaminen vaatii ympäristöltä enemmän kuin kasvisten tuottaminen.
”Kasvispyörykät eivät ole jyränneet lihapullia, mutta se on meille tärkeä statement. Kyselyssä saimme kommentteja laidasta laitaan. Vegaanit toivovat, että eläintarhan ravintoloissa olisi vain kasvispohjaista ruokaa; he näkevät ristiriidan siinä, että suojellaan lajeja ja silti syödään elämiä. Kuitenkin 28 prosenttia vastaajista sanoi, että ei söisi enää ikinä Korkeasaaressa, mikäli kaikki olisi vegaanista. Vaikka vegaaneja on pieni määrä väestöstä, he näkyvät etenkin täällä pääkaupunkiseudulla, ja pyrimme palvelemaan myös heitä hyvin. Toisaalta muualta Suomesta tuleville kerran vuodessa Korkeasaaressa käyville vegaanisuus saattaa olla ihan vieras juttu”, Karhu kertoo tasapainottelusta.
Vegaanisia vaihtoehtoja on lisätty myös jäätelövalikoimaan, ja vegaanijäätelöt sopivat myös maidottomaan ruokavalioon.
Ylipäätään hankinnoissa suositaan suomalaisia raaka-aineita ja ruokalistalta löytyy lähialueen yritysten antia, kuten Väyrysen leipomotuotteita ja Lagerbladin pyöryköitä.
”Mietimme hiilijalanjälkeä ja suosimme lähiruokaa. Logistiikassa on järki mukana: yksi tukku toimittaa kaiken saareen”, Marja Karhu kertoo.
Uudistus on ensikuukausien perusteella onnistunut.
”Ravintola Karhu oli aiemmin pullonkaula, mutta uudistuksen myötä myynti on tasoittunut kaikkiin eläintarhan myyntipisteisiin. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä palvelun sujuvuuteen ja siihen, että meiltä saa oikeaa ruokaa. Etenkin eläintarhassa usein käyvät vuosikorttilaiset toivovat kunnon ruokaa”, Karhu kertoo.
Suosikeiksi Karhussa ovat nousseet lihapullat ja kana-annos Naapurin Maalaiskanan crispy-kanasta. Broilerilla on kysyntää, ja sillä on pienempi hiilijalanjälki kuin naudalla tai possulla.
Ravintola Pukissa on tarjolla kotiruokamainen buffet, jota on kiitelty. Siellä muun muassa vaihdettiin naudanlihapyörykät broileripyöryköihin ja laajennettiin salaattipöytää, jotta siitä on helppo poimia omaan ruokavalioon sopiva kokonaisuus.
Marja Karhu kertoo, että Korkeasaaren ravintoloissa on ollut hyvä kesä, ja heinäkuussa on tulossa ennätysmyynti koko Marcanten kaudella.
Ruotsissa nacholautanen on kunnon ruokaa
Parin lapsiperheiden suosiman ruotsalaiskohteen perusteella huvittelijoiden ruokailu on Ruotsissa jokseenkin eri tolalla kuin Suomessa. Kolmårdenin eläintarhassa Norrköpingissä oli jo vuosia sitten tarjolla nacholautanen ruuaksi. Sitä saa myös tällä kaudella, samoin hampurilaisia ja gyrosta eli Kreikan versiota kebabista. Eläintarhan alueella on myös thairavintolan luukku, perinteisiä nakkigrillejä sekä Hyllan, streetfoodista ammentava buffet merinäkymillä.
Sekä nacholautasen että buffetin hinta on noin 200 kruunua, nykykurssilla hieman alle 20 euroa.
Ruotsin toiseksi vanhin huvipuisto, satavuotias Liseberg Göteborgissa, satsaa ruokailuun vahvasti. Puisto on laaja ja siellä on enemmän huvilaitteita kuin muissa pohjoismaisissa puistoissa. Sama laajuus koskee myös ravintolatarjontaa.
Lisebergissä on teemallisia alueita kuten satama, josta löytyy kalaravintoloita. ”Rautatieasemalla” on tietysti asemaravintola. Myös pizzaa ja makkaraa saa. Alueella on yhteensä 28 ravintolaa, kun lasketaan mukaan myös tänä vuonna avatun Liseberg Grand Curiosa -hotellin ravintolat.
Useiden eri toimijoiden muodostamat ruokatorit ovat sekä Linnanmäen että Lisebergin arkea. Tällaiselta ruokatorilta bongasimme kesä-heinäkuun vaihteeseen osuneella reissullamme myös nacholautasen ja tacot, jotka saivat etenkin lapsen onnelliseksi. Texmexin rinnalla oli tarjolla myös Ruotsissa arkipäiväinen etninen erikoisuus Unkarista, uppopaistettu lángos-leipä erilaisilla täytteillä.
Kolmården ja Liseberg pärjäävät hyvin vertailussa suomalaisiin lapsiperheiden kesän kärkikohteisiin. Täysin ylivertaisia ne eivät kuitenkaan ole, etenkin jos otetaan huomioon pääkohderyhmän eli lasten toiveet. Tarjonnan monipuolisuus ja tuoreet maut takaavat sen, että kanta-asiakaskin viihtyy. Vielä taitaa kuitenkin olla matkaa siihen, että Korkeasaareen tai Linnanmäelle mentäisiin ihan vain syömistä varten.
LUE MYÖS: Tällainen on Flow’n ruokatarjonta 2023 – Henri Alénin ja Tomi Björckin ravintolat uutuuksina
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Yllä: Hattarakoulu ja muita Linnanmäen tunnelmia. Jos video ei näy, voit katsoa sen Instagramista.
Hattara kuuluu lintsipäivään
Linnanmäki avattiin vuonna 1950. Lintsillä on ollut iso rooli suomalaisen herkkukulttuurin laventamisessa: ainakin hampurilainen ja hattara tulivat aikoinaan Suomeen Linnanmäen kautta.
”Hattaraa on ollut tarjolla Linnanmäen avaamisesta lähtien. Suomeen hattara tuli göteborgilaisen Lisebergin huvipuiston kautta. Hassu juttu oli se, että lisenssiä ei saatu heti, joten laitteet piti tuoda sieltä purettuina ja rakentaa uudelleen täällä Lintsillä. Hattaran suomenkielinen nimi on nimikilpailun tulos”, kertoo Linnanmäen Hattarakoulua vetävä Tiia Tukiainen.
Metsämarjan makuisesta sinisestä sokerista kehrätty hattara syntyy yhdestä ruokalusikallisesta sokeria.
