Laajasalontie johdattaa tulijan kohti varuskunnastaan tuttua Santahaminan kärkeä Helsingissä. Sillan jälkeisellä portilla vieraan henkilöllisyys tarkistetaan ja matka jatkuu kohti varuskunta-alueen tärkeää sydäntä, varuskuntaravintola Saharaa, joka on ollut kokki Sonja Veijan, 32, työpaikka jo kahden vuoden ajan.
”Minulla on täällä aina turvallinen olo”, Veija toteaa Helsingin Uutisille esitellessään keittiötiloja työvuoronsa päätteeksi iltapäivällä.
Veijan puheet turvallisuudentunteesta eivät yllätä. Santahaminassa on varuskunnan lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu. Ilmapiiri varuskuntaravintolassa on työkavereiden kesken selvästi rento ja hyväntuulinen.
Varusmiesten suosikkiruuat perinteisiä
Alkuiltapäivällä lounas on juuri päättynyt. Tänään lounaaksi on ollut uunimakkaraa, perunamuusia, ruskeaa kastiketta ja kaali-kurpitsapikkelsiä.
”Yksi varusmiesten suosikki. Toinen kestosuosikki on perusmakaronilaatikko. Tänään oli melkein tuhat ihmistä syömässä”, Veija sanoo.
Tuhat on normaali ruokailijoiden määrä päivässä. Uunimakkaraa on valmistettu 180 kiloa ja muusia 400 litraa. Ruoka on varuskunnassa tärkeässä roolissa.
”Ruoasta saa energiaa ja se tuo taukoa päivään. Annoskoot ovat täällä huomattavasti isommat kuin normiruokaloissa”, Veija kertoo.
Vuosittain varusmiehiä on Santahaminassa noin 1 600, mutta kaikki eivät ole samaan aikaan paikalla.
Leijona Cateringin ylläpitämä Sahara on saaren hermokeskus, jossa seuraavan ruoan valmistaminen alkaa, kun edellinen on saatu tehtyä. Keittiössä valmistetaan päivittäin neljä ateriaa vuoden jokaisena päivänä: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Puuron keittäminen alkaa joka aamu kello viisi.
Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Ruoka valmistetaan alusta loppuun asti reseptin mukaisesti itse, sillä sen tulee olla monipuolista, hyvää ja terveellistä.
Joskus ruoasta tulee varusmiehiltä myös palautetta.
”Jos on ollut kasvisruokaa, pizza-autot tulevat ovelle tai sitten haetaan sotilaskodista jotain evästä.”
Kasvisruokaa on kuuden viikon ruokalistalla kolmesti viikossa.
”Aika paljon on kanaa ja kalaa. Nautaa ja possua on myös.”
Uunissa muhii jo päivälliseksi tarjottava kalapasta.
”Tiesin mihin olen tulossa”
Ukrainan sota näkyy Saharan arjessa. Reserviläisiä on ollut aiempaa enemmän.
”Heitä on syksyllä ollut joka viikonloppu, marraskuussa yli tuhat.”
Helsingissä ja Uudellamaalla järjestettiin marraskuussa Kaartin jääkärirykmentin johtama Sapeli 22 -taisteluharjoitus.
Tällä viikolla alkaa keittiön vuoden hiljaisin aika. Tammi- tai heinäkuussa aloittaneet varusmiehet kotiutuvat.
”Siivoamme kaikki mitä keksimme siivota. Lattiat ja linjastot pestään. Tammikuussa kiireet taas alkavat, kun alokkaat astuvat palvelukseen.”
Veija vastaa myös sotilaskeittäjien kouluttamisesta. Joka saapumiserästä viikon kestävään koulutuksen valitaan noin 20 alokasta. Teoriajaksoa seuraa kenttäkeittimen käytön ja muonituspaikan perustamisen opettelua.
”Siinä lähdetään myös liikkeelle ihan perusasioista. Kun kurssi on käyty, pitäisi itsenäisesti osata valmistaa ruokaa.”
Leiriolosuhteissa valmistetaan keittoja ja patoja.
Lounasravintolassa aiemmin työskennellyt Veija päätyi varuskuntakokiksi kaksi vuotta sitten huomattuaan TE-palveluiden sivuilla ilmoituksen, jossa haettiin kokkia.
”Ajattelin, että haen. Alkuun oli sellainen mielikuva, että tänne on vaikea päästä, mutta tunkua ei ole.”
Veija arvelee, että syy harvalukuiseen hakijamäärään on, että Santahaminaan on monen mielestä vaikea päästä töihin ja matka saarelle on pitkä.
”Minulle tämä oli tuttu ympäristö. Tiesin mihin olen tulossa”, toteaa vuonna 2010 asepalveluksen Panssariprikaatissa Parolannummella käynyt Veija.
LUE MYÖS: PRO-finalistit esittelyssä: Ammattikeittiön kokki, työntekijä, päällikkö ja tuotekehittäjä
LUE MYÖS: Genarissa voi valmistaa vaikka mitä – keittiöammattilaisten parhaat vinkit GN-astian käyttöön
