Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja ruokakasvatukseen panostamalla voi edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman kustannusten tai ruokahävikin lisääntymistä. Näin voi päätellä tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin maanantaina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat Ruoka-askel-interventiotutkimuksen yhdessä neljän kunnan kanssa vuonna 2022. Tutkimukseen osallistui neljä ruokapalvelua ja 23 päiväkotia.

Päiväkodeissa muutettiin ruokalistoja, lisättiin ruokakasvatusta, seurattiin ruokahävikkiä ja pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön välistä yhteistyötä.

Tavoitteina oli edistää lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ruoan ja ruokailun ympäristövaikutuksia. Perustana käytettiin kansallisia ravitsemussuosituksia, varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksia ja hankkeessa kertynyttä tutkimusnäyttöä ja kokemuksia.

Tutkimustulosten pohjalta kehitettiin uusi Ruoka-askel-toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. 

”Interventiossa tehdyillä muutoksilla pystyttiin muokkaamaan lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähentämään päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua”, tutkimusprofessori Suvi Virtanen kertoo THL:n tiedotteessa.

Lapset Suomessa syövät tällä hetkellä suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia. Maitovalmisteita ja punaista lihaa käytetään suositeltua enemmän.

Lisää palkokasveja

Ruoka-askel-hankkeessa kokeilupäiväkodeissa lisättiin palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää. Palkokasveja tarjoiltiin vähintään kahdesti viikossa esimerkiksi pääruoassa, lämpimänä lisäkkeenä, osana salaattipöytää ja hummuksena leivän päälle.

Kalatuotteita vaihdettiin ympäristön kannalta kestävämpiin kalalajeihin.

Osa liha-aterioista korvattiin kasvisaterioilla tai osa aterian lihasta korvattiin kasviproteiinilla. Esimerkiksi nakkikeitto vaihdettiin linssisosekeittoon ja puolet bolognesekastikkeen jauhelihasta korvattiin soijarouheella.

Maidon tarjontaa kohtuullistettiin. Esimerkiksi välipalarahkan tai muun maitotuotteen kanssa ruokajuomaksi suositeltiin vettä.

Intervention seurauksena lasten palkokasvien ja kestävien kalalajien kulutus lisääntyi, ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus päiväkodissa väheni. Muutokset eivät vaikuttaneet lasten ravintoaineiden saantiin tai lasten verestä mitattuun ravitsemustilaan. 

Raaka-ainekulut vähenivät

Ruokakasvatuksella edistetään lasten myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen, laajennetaan makumieltymyksiä sekä opetetaan kestäviä elintapoja.

Varhaiskasvattajat saivat neljä tuntia koulutusta monipuolisesta ruokakasvatuksesta, roolimallina olemisesta ja lasten itsesäätelystä. Ruokakasvatusta ohjattiin toteuttamaan myös ruokailun ulkopuolella.

Päiväkodit toteuttivat ruokakasvatusta esimerkiksi erilaisten pelien avulla ja tutustumalla ruokiin kaikin aistein. Keskeistä oli myös positiivinen puhe kaikesta ruoasta, myös aikuisten kesken. 

Päiväkodeissa, joissa ruokakasvatusta tehtiin paljon, palkokasvien hyväksyttävyys kasvoi, ja lapset myös söivät palkokasveja aiempaa enemmän.

Ruokahävikin määrä väheni hävikin mittaamisen ja lisääntyneen ruokakasvatuksen myötä. Aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät eri kunnissa 3–6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan vastaavalla säästöllä voisi saavuttaa miljoonien eurojen säästöt koko maan tasolla viiden vuoden aikana.

Eroon lihavalmisteista

Ruoka-askel-toimintamalli on kehitetty poliittisille päättäjille, kunnan viranhaltijoille ja päälliköille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille. Toimintamalli sisältää suosituksia, miten eri toimijat voivat edistää lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ruoan ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa.

Esimerkiksi päättäjiä neuvotaan puhumaan ruokakasvatuksen puolesta ja pyrkimään kasvispainotteisuuden lisäämiseen. Hanke suosittelee tekemään esimerkiksi aloitteen punaisen lihan määrän puolittamisesta ja lihavalmisteista luopumisesta. Niitä ovat esimerkiksi makkarat ja leikkeleet.

”Toimintamallin käyttöönotto vaatii jonkin verran voimavaroja, mutta kohtuullisilla panostuksilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia”, kustannusvaikuttavuuslaskelmista vastannut terveystaloustieteen professori Leena Forma Tampereen yliopistosta toteaa.

Muutokset suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä varhaiskasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön sekä kunnan luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja päälliköiden kanssa.

---

---