Joensuun Kulttuurin unelmavuoden tarkoituksena on aktivoida alueen yrityksiä, yhteisöjä, kulttuurinharrastajia sekä kuluttajia. Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan hankkeen toivotaan synnyttävän uusia toimialat ylittäviä yhteistyömalleja, jotka voidaan juurruttaa osaksi Joensuun kulttuurikenttää.

”Aktiivinen luovien kulttuurialojen kenttä lisää vetovoimaa, osallisuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä vahvistaa meidän jokaisen luottamusta elämäämme”, Karjalainen sanoi puhuessaan Kulttuurin unelmavuoden avajaisissa.

Kulttuurin unelmavuoden tavoitteena on parantaa kulttuurin saavutettavuutta Joensuussa ja nostaa kulttuurielämän näkyvyys uudelle tasolle. Tarkoituksena on madaltaa kynnystä osallistua kulttuuritoimintaan sekä järjestää mahdollisimman paljon maksuttomia tilaisuuksia Joensuussa.

”Tapahtumia ja koko teemavuotta järjestetään sillä ajatuksella, että kulttuuri kuuluu kaikille. Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ja vuosi on täynnä ilmaisia tapahtumia”, kertoo projektipäällikkö Anne Mujunen.

Kulttuuri halutaan tuoda keskelle arkea niin, ettei kulttuurin pariin tarvitse aina hakeutua.

”Kulttuuri ja ilonpito voi tulla eteen missä vaan. Siksi on esimerkiksi Tupsahduksia joka viikko eri puolilla Joensuuta”, Mujunen jatkaa.

Paikallisten toimijoiden lisäksi Joensuuhun tuodaan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurielämyksiä ja Joensuun ystävyyskaupunkien myötä kansainvälisyys on vahvasti läsnä.

Pääsiäissaaren päillä energiakriisi kuriin

Unelmavuodella uskotaan olevan iso merkitys paikalliselle elinvoimalle ja hyvinvoinnille. Vuosi on merkityksellinen myös siksi, että tänä vuonna vietetään myös Joensuun kaupungin 175-vuotisjuhlia. Kulttuurin, taiteen ja tapahtuman tekijältä kun kysyy, toive siitä, että ihmiset liikkuvat, on vahva.

Unelmavuoden avajaisten näyttämönä toimi yleisölle avoin puutarha Botania, jota pyörittää valotaitelijana ja tapahtumatuottajanakin tunnettu Kari Kola. Kola osti Botanian itselleen vuonna 2018, ja tituleeraa itseään nyt jonkinsortin kylähulluksi.

”Kyllähän tässä pitää hullu olla, että tällaiseen lähtee. Minulla oli tonni taskussa kun tähän lähdin ja nyt on kulunut 4,2 miljoonaa. Ollaan sentään saatu siivottua paikat ja pidettyä noin 120 tapahtumaa, Kola kertoilee.

Botania on Kolan mukaan tiettävästi Euroopan ainut yksityinen kasvitieteellinen puutarha. Kolan käsissä paikka on kehittynyt kohti monipuolista tapahtumapaikkaa, jonka miljöössä voi kohdata vaikkapa lumesta muotoillun Stonehengen eli Snowhengen.

”Snowhengen näki muuten 400 miljoonaa katsojaa kun saimme 2 minuuttia televisioaikaa”, Kola iloitsee.

Jos on tapahtumapaikoilla ollut yleisestikin haastavaa aikaa, voi haasteisiin laskea Botanian kohdalla pienen kertoimen. Korona vei ensin Kolan laskelmien mukaan noin 500 000 euroa ja sitten tuli energiakriisi. Näillä sähkön hinnoilla kriisi olisi valmis ilman Kolan ilmiömäistä ja yliaktiivista ideointikykyä.

”Lämmitys maksaa näillä pakkasilla noin 1200 euroa päivässä. Minun ratkaisuni oli rakentaa Pääsiäissaaren päät, eli tehdä tänne yksi yhteen -koossa nuo valtavat kivipatsaat lumesta. Jos kelit sallivat, ovat päät paikoillaan ainakin pääsiäiseen saakka.”

LUE MYÖS: Joensuun Local Bistro -ravintolan Marko Turunen: Yrittäjyys on muuttanut käsitystäni alasta

---

---