Kun eteen tulee ongelma, ensin sitä pähkäillään yksin ja sitten ehkä parin työkaverin kanssa. Monesti ratkaisu on suppea – ainakin jos ongelma koskee nuoria ja ratkojina ovat keski-ikäiset.
Provinssi halusi löytää ratkaisuja pulmiinsa oman kuplansa ulkopuolelta. Kumppaniksi löytyivät oppilaitokset ja areenaksi musiikkialan Mars-tapahtuma keväällä 2025. Näin syntyi Provinssi Minihackathon, jossa eri alojen opiskelijat antoivat panoksensa festarin kehittämiseen.
Provinssi toivoi nuorilta suoraa palautetta ja ideoita haasteisiin kolmesta teemasta: festivaali ja nuoret, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja digitaalinen ulottuvuus. Näihin haasteisiin tapahtumaorganisaatio oli itsekin jo yrittänyt tarttua, mutta aikaa tai hyviä ideoita niiden ratkomiseen ei ollut löydetty.
Suora palaute siltä kohderyhmältä, jonka tarpeita Provinssissa halutaan palvella entistä paremmin, koettiin arvokkaaksi.
”Halusimme kuulla, mitä nuoret kaipaavat festivaaleilta tänä aikana”, sanoo festivaalijohtaja Ville Koivisto.
”Vaikka saamme paljon kävijädataa lipunmyynnistä, kävijäkyselyistä ja muualta, on harvinaista päästä näin suoraan vuorovaikutukseen nuorten kanssa. Ja varsinkin niiden, jotka eivät vielä ole kävijöitä.”
Hackathonin ideat antoivat suuntaa kehitykselle
Minihackathonin tuloksena syntyneet ratkaisut eivät olleet loppuun hiottuja, mutta ne vahvistivat ajatusta, että Provinssi on kehityssuunnissaan, kuten yhteisöllisyyden parantamisessa, oikeilla jäljillä. Samalla organisaatio sai ideoita, joita voi jatkojalostaa.
Hackathonin voittajaksi ylsi tiimi, jonka konseptissa painotettiin nuorten festivaaliturvallisuutta. Se tehtäisiin jakamalla heidän sijaintinsa kännykän paikannuksen avulla perheelle ja kavereille. Ajatuksena oli vähentää etenkin vanhempien huolta, kun alaikäiset nuoret osallistuvat festareille.
Yksi hackathoniin osallistuneista oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelija Ronja Santala. Hän kiinnostui hackathoniin osallistumisesta heti, kun sai siitä sähköpostia opettajaltaan.
”Koen olevani luova ja idearikas, ja tapahtuma-ala kiinnostaa muutenkin. Oli heti selvää, että haluan mukaan”, Santala kertoo.
Santalan ryhmässä oli neljä opiskelijaa eri aloilta, hänen lisäkseen insinööri-, sosionomi- ja fysioterapiapiskelijat. Ryhmä lähti kehittämään festivaalin yhteisöllisyyttä, ja tuloksena syntyi idea kohtaamisteltasta.
”Kyseessä olisi oleskelualue, jossa järjestetään esimerkiksi artistiaiheisia musavisoja ja pelejä. Tarjolle tuotaisiin matalan kynnyksen päihteetöntä toimintaa, jonka avulla fanit voisivat kohdata toisiaan ja yksinäisyyttä kokevat saisivat seuraa. Provinssilla on aiemmin ollut Provinssikaveri-konsepti, mutta meidän ideamme vei sitä vielä pidemmälle”, Santala kertoo.
Idean taustalla oli pohdinta siitä, miksi jotkut nuoret eivät halua lähteä festareille.
”Havaitsimme syyksi sen, että heillä ei ole sopivaa seuraa ja yksin lähteminen voi tuntua vaikealta.”
Hackathonista jäi Santalan mukaan hyvä kokemus ja vahvistunut tunne siitä, että tapahtuma-ala on hänelle ammatillisesti oikea valinta.
”Uskon, että tapahtumien on hyvä kuunnella kohderyhmää ja ottaa ideoita vastaan. Henkilökohtaisesti kokemus osallistumisesta oli myös tärkeä”, Santala kertoo.
Asiakaslähtöisyys lisää ymmärrystä ja vahvistaa suhdetta
Provinssi Minihackathon on esimerkki monialaisesta yhteiskehittämisestä, joka on keino kehittää palveluita asiakaslähtöisesti ja vahvistaa tapahtuman suhdetta yleisöönsä.
Kun nuori tai kuka tahansa saa kokemuksen siitä, että on itse ollut mukana kehittämässä tapahtumaa, se voi lisätä sitoutumista ja merkityksellisyyden tunnetta.
Provinssin viestintäpäällikön Anniina Kumaran mukaan tällainen kehittämistapa osoittautui hyödylliseksi ja tulokselliseksi, ja samalla se on alaa yhdistävää toimintaa.
Jos hän tekisi jotain ensi kerralla toisin, niin yhteiskehittämisestä nuorten kanssa saataisiin vielä enemmän irti, jos tehtävänanto ja haasteet olisi muotoiltu etukäteen vielä rajatummin ja selkeämmin.
”Jos olisimme antaneet tiukemmat raamit kehittämiselle, ratkaisut olisivat olleet käyttökelpoisempia toteuttaa festareilla. Pitää kuitenkin muistaa, että päätimme itse, ettei haasteita rajata liikaa, mutta nyt jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut tehdä toisin.”
Näin Provinssin minihackathon toteutettiin
Minihackathon kokosi yhteen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Taideyliopiston eri opintolinjojen opiskelijoita ratkomaan haasteita, jotka liittyvät nuorten yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen festivaalikokemuksessa. Idea lähti Taideyliopiston Seinäjoen yksikön lehtorin Jenni Latvan ajatuksesta ja halusta yhdistää eri alojen asiantuntijuutta ja tuoretta näkemystä tapahtumien kehittämiseen.
”Meillä on Suomessa usein tapana ratkoa asioita saman alan asiantuntijoiden kanssa. Yleisesti ottaen yhteiskunnan ongelmat ovat aika laaja-alaisia, jolloin on tärkeää etsiä mahdollisia ratkaisuja joka puolelta yllättäviltäkin tahoilta.”
Provinssi Minihackathon järjestettiin Mars-tapahtuman yhteydessä keväällä 2025. Osallistuminen oli avointa kaikille Seamkin ja Taideyliopiston tutkinto-opiskelijoille. Opiskelijat valittiin tapahtumaan avoimen haun kautta. Järjestäjien alkuperäinen toive toteutui, sillä finaalin kaikissa kolmessa tiimissä oli osallistujia eri aloilta ja oppilaitoksista.
”Halusimme, että opiskelijat eivät jäisi työskentelemään vain omien opiskelukavereidensa kanssa, vaan että syntyisi oikeaa monialaista yhteistyötä. Se on voima, joka voi synnyttää jotakin uutta.”
Minihackathonin opit tiivistettynä
- Suora keskustelu kohderyhmän kanssa tuo esiin sellaisia näkökulmia, joita datasta ei näe.
- Monialaisuus synnyttää luovia ratkaisuja ja tekee ideoinnista rikkaampaa.
- Yhteiskehittäminen sitouttaa nuoria ja voi jopa vahvistaa heidän suhdettaan tapahtumaan.
- Rajatumpi haasteiden asettelu olisi tehnyt ideoista konkreettisempia ja käyttökelpoisempia heti.
