Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei mahdollista porttikiellon antamista urheilukatsomoiden häiriköille. Laki ei edes tunne sanaa porttikielto, vaan se on enemmänkin kansankielinen sanonta.
Laki ei myöskään varsinaisesti kiellä asettamasta porttikieltoa. Esimerkiksi kaupan myyjällä, ravintolalla tai hotellilla on mahdollisuus valita asiakkaansa, eli kieltää asiakkaan sisäänpääsy. Syiden on kuitenkin oltava perusteltuja. Syrjimättömyysperiaatteen mukaan sisäänpääsyä ei saa kieltää esimerkiksi sukupuolen tai etnisen taustan perusteella.
Tilanne on siis epäselvä. Tähän kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) haluaa muutoksen urheilutapahtumien osalta.
Kiurun kirjallinen kysymys sai alkunsa urheiluseuroilta tulleesta palautteesta, jossa kiinnitettiin huomiota pyroteknisten laitteiden tuomiseen ja rasistiseen huuteluun urheilutapahtumissa.
Vaikka huliganismi on Suomessa vielä melko pientä verrattuna kansainvälisiin jalkapallo-otteluihin, niin täysin vieras ei ilmiö ole täälläkään.
Tuorein esimerkki löytyy jalkapallon Veikkausliigan syksyllä 2022 Valkeakoskella pelatusta FC Haka–HJK-ottelusta. Vierasjoukkueen kannattajien toimista kirjattiin kaksi rikosilmoitusta. Yksi ilmoitus tehtiin pahoinpitelystä ja järjestysmiehen vastustamisesta, toinen ilotulitteiden käytöstä katsomossa ja soihtujen piilottamisesta katsomoon ennen peliä.
Jääkiekossa SM-liigan ottelussa Lukko-TPS syksyllä 2022 puhkesi jäähallin käytävällä kärhämä, jonka aikana paikalle sattuneita lapsia jouduttiin työntämään suojaan vieressä olleeseen mediatilaan.
”Voisi alentaa kustannuksia”
Veikkausliigassa pelaavan valkeakoskelaisen FC Hakan toimitusjohtaja Olli Huttunen kannattaa Kiurun esitystä.
”Veikkausliiga on itse reagoinut huliganismiin ja nostanut tämän porttikieltomahdollisuuden esiin. Meiltäkin turvajärjestelyihin menee nykyään kymmeniä tuhansia euroja vuodessa sen takia, kun pitää varautua häiriökäyttäytymisiin. Nyt emme voi antaa porttikieltoa siinäkään tapauksessa, että tietäisimme oman kannattajamme häiriöiden aiheuttajaksi. Kustannukset saattaisivat jopa laskea, kun tietäisimme, että häiriökäyttäytyjä ei pääse katsomoon”, Huttunen sanoo.
”Ei todellista ongelmaa”
Jalkapallon Ykkösessä pelaavan helsinkiläisen IF Gnistanin toiminnanjohtaja Petri Haapimaa suhtautuu porttikieltohankkeeseen varauksella.
”En ole siihen tutustunut juurikaan”, hän sanoo.
Hän on pyörinyt vuosikausia Suomen kentillä niin katsojana, valmentajana kuin pelaajanakin.
”Ei meillä Suomessa ole katsomokäyttäytymisessä oikeaa ongelmaa. Aina on yksittäisiä henkilöitä, jotka aukovat suutaan vähän varomattomasti ja käyttäytyvät joskus huonosti. Siitä on myös huomautettu, koska katsomossa on myös lapsia ja nuoria”, Haapimaa sanoo.
Suomessa Veikkausliigan katsojamäärien keskiarvo läpi 2010-luvun ja ennen koronaa oli noin 2300 ja Ykkösessä reilu tuhat. 2020-luvulla keskiarvo on ollut koronarajoitusten takia selkeästi pienempi.
”En ole juuri perehtynyt porttikieltojärjestelmään. Ehkä sitä kuitenkin tarvitaan vasta sitten, kun ottelujen katsojakeskiarvot nousevat 20 000:een”, Haapimaa sanoo.
”Vaatii vahvan säätelyn”
Pesäpalloliitossa hulinointi rajoittuu lähinnä asiattomaan huuteluun silloin tällöin.
”Uskon tämän johtuvan myös siitä, että pesäpallo ei ole kontaktilaji, kuten jalkapallo ja jääkiekko”, sanoo Suomen Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Rämet.
Rämet kuitenkin myöntää, että pesäpallokatsomoissakin tuntee käyvät toisinaan kuumina.
”Sellaista tapahtuu vähän kaikissa urheilutapahtumissa, joissa alkoholia on tarjolla: onhan urheilu tunnebisnestä.”
Yleisellä tasolla Rämet kannattaa kuitenkin ajatusta porttikielloista hulinoitsijoille.
”Olisi varmasti ihan hyvä, että siellä työkalupakissa olisi viime kädessä tällainenkin mahdollisuus. Porttikieltojärjestelmän luominen vaatii kuitenkin todella vahvaa viranomaistyötä ja säätelyä: kokoontumisvapaus ja vapaa liikkuminen kun ovat ihmisen perusoikeuksia. Yhtä tärkeää on luoda myös menettely, jolla oppinsa ottanut pääsee listalta pois.”
Huoli perusoikeuksista
Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen painottaa, että Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) selvityksen mukaan nykyisten lakien puitteissa porttikieltojärjestelmää ei ole mahdollista tuoda urheilutapahtumiin.
”Porttikieltojärjestelmä edellyttäisi arveluttavan pitkälle venytettävää suhtautumista tiettyihin kriittisiin, muun muassa henkilökohtaiseen vapauteen ja kokoontumisvapauteen liittyviin perusoikeussäännöksiin. Ne tulisivat rajoitetuksi siinä määrin, että porttikieltojärjestelmän toteuttaminen edellyttäisi sen säätämistä lailla.”
Kauhanen korostaa kuitenkin, että Jääkiekkoliittokin perusti vuonna 2022 operatiivisen turvallisuustyöryhmän, joka koostuu poliisin, pelastuslaitoksen, ensihoidon, yksityisen turvallisuusalan, sekä Suomen Jääkiekkoliiton ammattilaisista.
”Pyrimme tunnistamaan yhteiskunnassa vaikuttavat riskit ja tekee lainsäädännön puitteissa velvollisuutensa niin hyvin kuin se on mahdollista.”
HJK tukee esitystä
Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK tukee Veikkausliigan ja Palloliiton tavoin Kiurun esitystä.
”Konkreettisia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen ottelutapahtumissa tarvitaan lisää”, myöntää HJK:n kaupallinen johtaja Sirja Luomaniemi.
Luomaniemi näkee porttikieltojärjestelmän ehkä suurimpana haasteena langetetun porttikiellon käytännön valvonnan.
”Teknologiat vaativat infrainvestointeja, jotka eivät välttämättä ole kaikille urheiluseuratoimijoille mahdollisia. Yksi vaihtoehto on tuoda kansainvälisestikin käytössä oleva malli katsomoporteille, jossa tarkastetaan aina samanaikaisesti henkilöllisyystodistus ja nimetty lippu.”
Mukaan hallitusohjelmaan?
Kansanedustaja Pauli Kiurun kirjallisen kysymys urheilutapahtumien porttikieltojärjestelmästä allekirjoitti 43 kansanedustajaa yli puoluerajojen. Myös sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) toteaa vastauksessaan Kiurun esityksen harkitsemisen arvoiseksi.
”En pidä kuitenkaan realistisena porttikieltojärjestelmän käyttöönottoon tähtäävän lainsäädäntöhankkeen asettamista enää tämän vaalikauden aikana”, Mikkonen toteaa vastauksessaan.
Mikkosen vastaukseen tyytyväinen Kiuru esittää, että porttikieltojärjestelmän käyttöönottoon tähtäävästä lainsäädäntöhankkeesta tehdään kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan.
Poliisi: ”Realistinen hanke”
NFIP on poliisin jalkapalloon liittyvän toiminnan kansallinen tietopiste. Lyhennys tulee englantilaisesta termistä ”National Football Information Point”.
NFIP-toiminnan tavoitteena on edistää poliisin välistä tiedonkulkua, estää jalkapalloon ja muihin urheilutapahtumiin liittyviä lieveilmiöitä. NFIP-tietopiste on Suomessa sijoitettu Helsingin poliisilaitokselle.
Poliisin pääyhdyshenkilönä toimiva vanhempi konstaapeli Jarno Laurikainen suhtautuu myönteisesti tapahtumajärjestäjien nykyistä parempiin mahdollisuuksiin sulkea tapahtumista ulos jatkuvasti häiriötä aiheuttavat henkilöt.
”Näin parannettaisiin tapahtumien turvallisuutta ja kutsuvuutta kaikille. Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa on käytössä jonkinlainen porttikieltojärjestelmä. Uskon, että sen toteutuminen myös Suomessa on täysin realistista.”
Suurimmat haasteet Laurikainen näkee käytännön toteutuksessa.
”Tässä on paljon kysymyksiä, mitä kaikkien mahdollisten tahojen, kannattajien ja tapahtumajärjestäjien pitää miettiä. Järjestelmän tulisi tietysti olla läpinäkyvä ja oikeudenmukainen”, Laurikainen sanoo.
LUE MYÖS: Pikkuseura kasvoi yleisömagneetiksi – kulmakivenä on ajatus, jota Suomessa ei usein toteuteta
LUE MYÖS: Ammattilainen näkee kehonkielestä, milloin väkivalta uhkaa – tapahtumaturvallisuus on varautumista
Korjaus 7.3. klo 15.52: Vesa Rämetin sitaatti viranomaistyön merkityksestä porttikieltojärjestelmän luomisessa oli merkitty erehdyksessä Olli Huttusen sanomaksi.
